Jaa tämä artikkeli:

Elämää kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa

Mielenterveys on aihe, josta moni meistä välttelee edelleen avointa keskustelua. Kuitenkin joidenkin tutkimusten mukaan jopa joka neljäs ihminen maailmassa elää jonkinlaisen mielenterveyden häiriön kanssa milloin tahansa. Tässä artikkelissa valaisemme kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja millaista sen kanssa on elää.

Kaksisuuntainen mielialahäiriö, joka tunnettiin aiemmin nimellä maanis-depressiivinen häiriö, on vakava tila, joka saa ihmisen kokemaan lamauttavia muutoksia tunnetiloissa. Ihmiset käyttävät toisinaan termiä kuvaamaan heitä, jotka kokevatmielialan vaihteluita. Meillä kaikilla on hyviä ja huonoja päiviä, mutta tunteemme voidaan yleensä yhdistää elämän tapahtumiin tai hormonikiertoihin. Kaksisuuntainen mielialahäiriö on paljon enemmän kuin tätä.

Mikä on kaksisuuntainen mielialahäiriö?

Henkilö, jolla on kaksisuuntainen mielialahäiriö (KH), kokee äärimmäisiä tunnetilojen vaihteluita – maniajaksoja, jolloin hän tuntee olonsa euforiseksi, impulsiiviseksi ja energiseksi, sekä syvän masennuksen kausia, jolloin on itseinhoa ja energian puutetta, mutta voi olla myös täysin oireeton jaksojen välillä. Häiriö alkaa yleensä näkyä ensimmäistä kertaa 15–20 vuoden iässä, vaikka poikkeuksia on. Arviolta 46 miljoonaa ihmista maailmassa elää kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa, mikä horjuttaa paitsi sairastuneen myös hänen läheistensä elämää.

Moni KH:sta kärsivä kamppailee arjen, työn ja ihmissuhteiden hoitamisen kanssa. Vakava masennus voi johtaa itsetuhoiseen käyttäytymiseen, kun taas maniajakson aikana sairastunut tekee tavallista todennäköisemmin riskialttiita päätöksiä, kuten liiallista kuluttamista, seksuaalista holtittomuutta ja päihteiden käyttöä. 17 % KH-potilaista yrittää itsemurhaa ja jopa 60 % kehittää päihderiippuvuuden. Kyseessä on monimutkainen sairaus, joka vaatii hoitoa ja merkittäviä elämäntapamuutoksia, mutta sitä on mahdollista oppia hallitsemaan ja elämään tervettä elämää, johon kuuluu mielekäs työ ja hyvät perhesuhteet.

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnosointi

Sairauden tai häiriön diagnosointi edellyttää, että lääkärit ja terapeutit erottavat potilaan ongelman kaikista muista samankaltaisia oireita aiheuttavista tiloista. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön jaksottaisuuden vuoksi oikean diagnoosin tekeminen voi viedä aikaa, koska kokonaiskuva oireista ilmenee vähitellen.

Vaikka tiedon jakaminen onkin nykyisin helpompaa kuin ennen, kulttuuriset ja paikalliset erot maiden välillä säilyvät, ja siksi diagnosointikriteerit ja termit voivat vaihdella. Yhdysvalloissa käytetään American Psychiatric Associationin Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders (DSM-5) -käsikirjan kriteereitä.

DSM-5:n mukaan bipolaarinen häiriö tyyppi 1 eli vakavin muoto diagnosoidaan, jos henkilö on kokenut vähintään yhden maniajakson, jossa oireet ovat läsnä suurimman osan päivästä lähes joka päivä vähintään viikon ajan, sekä yhden suuren masennusjakson, joka kestää vähintään kaksi viikkoa.

Mania määritellään ajanjaksona, jolloin mieliala on epänormaalin kohonnut, laajentunut tai ärtyisä, ja lisäksi vähintään kolme seuraavista oireista esiintyy, aiheuttaen havaittavaa muutosta käytöksessä ja merkittävää haittaa elämän eri osa-alueilla eikä selity muulla sairaudella tai päihteiden käytöllä.

1. Kohonnut itsetunto tai suuruuskuvitelmat
   
2. Vähentynyt unen tarve (esim. tuntee olevansa levännyt jo kolmella tunnilla)
   
3. Puhuu tavallista enemmän tai kokee painetta puhua jatkuvasti
   
4. Ajatuslentoa tai tunne, että ajatukset hivelevät nopeasti
   
5. Keskittymiskyvyn häiriöt (eli huomio kiinnittyy helposti merkityksettömiin tai ulkoisiin ärsykkeisiin)
   
6. Lisääntynyt tavoitehakuinen aktiivisuus (sosiaalisesti, työssä, koulussa tai seksuaalisesti) tai psykomotorinen kiihtyneisyys
   
7. Liiallinen osallistuminen asioihin, joilla on suuri riski kivuliaisiin seurauksiin (esim. holtittomat shoppailut, seksuaaliset hairahdukset, harkitsemattomat liiketoiminta-asiat)
   

Hypomania sisältää samat oireet, mutta ne kestävät vain neljä päivää eivätkä heikennä arjessa selviytymistä merkittävästi.

Vakava masennusjakso määritellään kahden viikon tai pidempänä ajanjaksona, johon kuuluu masentunut mieliala, kiinnostuksen tai mielihyvän menettäminen ja vähintään viisi seuraavista oireista, jotka ovat läsnä suurimman osan päivästä lähes joka päivä, eivätkä johdu muusta sairaudesta tai päihteistä:

1. Masentunut mieliala suurimman osan ajasta
   
2. Kiinnostuksen tai mielihyvän menetys kaikissa tai lähes kaikissa asioissa
   
3. Merkittävä laihtuminen tai lihominen, ruokahalun selvä lisääntyminen tai vähentyminen
   
4. Unettomuus tai liiallinen unentarve
   
5. Psykomotorinen kiihtyneisyys tai hidastuneisuus (eli havaittavaa levottomuutta tai jähmeyttä)
   
6. Väsymys tai energian puute
   
7. Arvottomuuden tai syyllisyyden tunteet (jotka voivat olla harhaluuloisia)
   
8. Heikentynyt kyky ajatella, keskittyä tai tehdä päätöksiä
   
9. Toistuvat kuolemaan liittyvät ajatukset, itsemurha-ajatukset ilman tarkkaa suunnitelmaa tai itsemurhayritys
   

Mikä ero on bipolaari 1:llä ja bipolaari 2:lla?

Monet terapeutit näkevät kaksisuuntaisen mielialahäiriön nykyään jatkumona, jossa on alaluokkia. Oireiden voimakkuuteen, kestoon ja monimutkaisuuteen vaikuttavat esimerkiksi persoonallisuus, perhetausta, elämäntilanne, ikä ja muut tekijät. Eri diagnoosiluokat vaikuttavat myös hoitotapoihin.

• Bipolaari 1 sisältää manian ja masennuksen häiritseviä jaksoja. Jos harhaluuloja tai muita psykoosin oireita esiintyy, diagnoosi on aina bipolaari 1.
  
• Bipolaari 2 sisältää hypomanian ja masennuksen jaksoja, jotka yleensä eivät häiritse arkea merkittävästi. Bipolaari 2 on kuitenkin taipuvainen kroonisuuteen ja masennusjaksot kestävät usein pidempään.
  
• Sykloymia on lievempi KH:n muoto, jossa on lyhyitä, vuorottelevia masennus- ja hypomaniajaksot, joiden välillä esiintyy vakaata mielialaa.
  
• Määrittämätön kaksisuuntainen mielialahäiriö tarkoittaa häiriöitä, jotka eivät täytä muiden alaluokkien kriteerejä.
  

Psykoosi: oire kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä

Yllä mainittujen oireiden lisäksi voimakkaan mania- tai masennusjakson aikana henkilö voi kokea psykoosin oireita. Ne voivat olla harhoja tai aistiharhoja, joilla ei ole todellisuuspohjaa. Aistiharha ei ole väärintulkinta, vaan aistit tuottavat valheellista tietoa. Näkö- ja kuuloharhat ovat yleisiä mielenterveyden häiriöissä. Harhaluulo taas on pysyvä, "kiinteä väärä uskomus", joka liittyy tiettyyn teemaan, kuten vainoon tai kaikkivoipaisuuteen.

Miltä psykoosi kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä näyttää?

Psykoottiset harhaluulot voivat liittyä sekä mania- että masennusjaksoihin. Masennuksessa harhaluulo on usein nihilistinen: mikään ei tunnu merkitsevän mitään, eikä koko olemassaololla ole merkitystä. Näin äärimmäiset uskomukset voivat johtaa vaaralliseen käyttäytymiseen, kuten itsetuhoon. Maniajakson aikana harhaluulo on usein suuruudenhullu. Sairastunut kokee olevansa kaiken keskiössä ja omaavansa erityistä voimaa ja tarkoitusta. Mania- tai masennusjakson aikana harhaluulo ei ole pelkkä ajatus tai mielipide, vaan kiistaton fakta sairastuneelle. Useimmiten psykoottiset oireet vähenevät jaksojen laantuessa, mutta toisinaan tarvitaan lääkärin apua.

Mitkä tekijät laukaisevat kaksisuuntaisen mielialahäiriön?

Mielenterveyden ja mielialan häiriöillä voi olla monia mahdollisia syitä. Jokaisella on oma tarinansa, vaikka oire- ja käytösmalli onkin tuttu. Noin 80 % KH-potilaista on perinyt jonkin osatekijän vanhemmiltaan. Traumaattiset kokemukset, kuten lapsuuden hyväksikäyttö, vakava sairaus tai seksuaalinen väkivalta voivat laukaista tai pahentaa mielialahäiriötä. Lisäksi mm. neuropeptidien ja välittäjäaineiden pitoisuudet, hormonaaliset vaihtelut, ruoka-aineherkkyydet, limbisen järjestelmän häiriöt ja moni muu tekijä voivat vaikuttaa. Vaikka oireet ilmenevät usein teini-iässä, moni jää diagnosoimatta aikuisuuteen saakka, koska sairauden ilmenemismuodot muuttuvat, syyllisyyden ja eristäytymisen tunne on voimakas ja mielenterveyden häiriöihin liittyvä stigma tekee avun hakemisesta vaikeaa.

Kokevatko miehet ja naiset kaksisuuntaisen mielialahäiriön samalla tavalla?

Sekä miehet että naiset sairastuvat kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön lähes yhtä usein, mutta naiset kuuluvat huomattavasti todennäköisemmin bipolaari 2 -ryhmään. Naiset kokevat myös useammin masennusjaksoja, sekamuotoisia jaksoja sekä nopeatempoisia mielialan vaihteluita (rapid cycling) kuin miehet. Miehillä mania ilmenee usein ensimmäisenä, naisilla taas masennus. Naiset saavat usein myös ensin unipolaarisen masennuksen diagnoosin, mikä viivästyttää oikean hoidon aloittamista.

Monet KH:sta kärsivät naiset huomaavat, että hormonaaliset muutokset kuukautisten, raskauden ja perimenopaussin aikana pahentavat oireita. Naisilla on enemmän liitännäissairauksia, kuten migreeniä, liikalihavuutta ja kilpirauhasen vajaatoimintaa. Myös myöhäisalkuinen kaksisuuntainen mielialahäiriö on yleisempi naisilla kuin miehillä ja usein ajoittuu vaihdevuosiin. Naiset kohtaavat todennäköisemmin seksuaalista väkivaltaa ja ovat suuremmassa riskissä siihen, kunnes sairaus saadaan hallintaan. Eroavaisuudet oireissa ja koetussa elämässä pitää huomioida hoitosuunnitelmaa laadittaessa.

Voiko kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa elää normaalia elämää?

Kaksisuuntainen mielialahäiriö voi olla voimakkaasti toimintakykyä heikentävä. Toistuvista jaksoista kärsivän on vaikea pysyä työelämässä, vaalia ihmissuhteita tai huolehtia terveydestään. Päihteiden käyttö tai impulsiivinen käytös voi vahingoittaa, samoin itsetuhoisuus. Eläminen voimakkaiden tunnetilojen vallassa ilman säätelyn keinoja on raskas taakka, joka voi johtaa häpeään ja eristäytymiseen sekä vaikeuttaa avun hakemista.

Ne, joilla ei ole kokemusta mielenterveyshäiriöistä, saattavat suhtautua tuomitsevasti ja väheksyvästi. Hyväntahtoinenkin apu voi olla tehotonta ilman oikeaa ymmärrystä ongelman luonteesta.

Siitä huolimatta moni kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastava oppii hallitsemaan sairauttaan ja elämään tervettä, onnellista ja tuotteliasta elämää. Tieto, tuki ja sitoutuminen toimiviin hallintastrategioihin ovat avain helpompaan arkeen.

Jotkut taiteilijat ja julkisuuden henkilöt kertovat manian olleen avain luovuuden nousuhetkiin, mutta hinta voi olla kova. Tunnettujen ihmisten, kuten Stephen Fryn ja Mariah Careyn, avoin puhe sairaudesta on auttanut vähentämään siihen liittyvää stigmaa.

Mikä on paras hoito kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön?

Ensimmäinen askel on diagnoosin saaminen. Jos sinulla tai tuntemallasi ihmisellä on tässä artikkelissa kuvattuja oireita, varaa aikaa löytääksesi terapeutti, jonka kanssa tunnet olosi turvalliseksi. Kaikki terapeutit eivät sovi kaikille, mutta apua on saatavilla, kun jatkat etsintää. Itse tehty diagnoosi voi harhauttaa ja pitkittää toipumista, etenkin mielenterveysasioissa. Olemme usein liian taitavia selittämään elämäämme tietyllä tavalla, varsinkin vaikeina aikoina. Kokeneen terapeutin avulla pääsee nopeammin oikeille jäljille kuin yksin yrittämällä.

Diagnoosin jälkeen terapeutti voi tehdä yhteistyötä psykiatrin kanssa sopivan lääkityksen löytämiseksi. Tämä voi olla masennuslääke, mielialantasaaja, psykoosilääke tai niiden yhdistelmä. Huomionarvoista on, että vanha ajatus kemiallisesta epätasapainosta sairauden syynä on menettämässä uskottavuuttaan. Uusien tutkimusten mukaan masennuslääkkeet auttavat vain noin 30 %:lla ja voivat aiheuttaa haittavaikutuksia. Toimiessaan ne ovat tehokkaita, mutta muussa tapauksessa muut keinot, kuten sähköhoito, transkraniaalinen magneettistimulaatio tai psykedeeliterapia voivat auttaa.

Toinen hoidon kulmakivi on terapia, ja moni saa parhaat tulokset yhdistämällä lääkehoidon ja terapian. Näistä muun muassa kognitiivinen käyttäytymisterapia, dialektinen käyttäytymisterapia, perhekeskeinen terapia, vuorovaikutus- ja sosiaalirytmiterapia sekä ryhmäterapia tuottavat hyviä tuloksia. Muiden samassa tilanteessa olevien kokemukset auttavat suhtautumaan omaan tilanteeseen rauhallisemmin – ryhmä tukee ja auttaa pysymään hoitopolulla.

Aktiiviset keinot kaksisuuntaisen mielialahäiriön hallintaan

• Tunnista omat käynnistäjät, jotka johtavat mania- tai masennusjaksoihin. Ne vaihtelevat yksilöllisesti mutta voivat olla esimerkiksi stressi, riidat, tai univaje.
  
• Pidä mielialapäiväkirjaa, johon kirjaat tunteesi ja tilanteen parin tunnin välein. Puhelimen hälytys voi auttaa muistuttamaan. Tapa on yksinkertainen, mutta rutiini vaatii kurinalaisuutta. Pidemmällä aikavälillä päiväkirja auttaa ymmärtämään mielialojen vaihtelua ja hallitsemaan niitä paremmin.
  
• Luo säännölliset rutiinit: herääminen, ruokailut ja nukkumaanmeno samaan aikaan joka päivä muodostavat ankkurit, joiden ympärille muut tekemiset rakentuvat. Tämä auttaa pysymään tasapainossa, kun laukaisijat uhkaavat.
  
• Pidä lista matalastressisistä mieluisista tekemisistä käsillä – näin saat aktivoitua itseäsi masennuksen lähestyessä. Ulkoile koiran kanssa, käy kirjastossa, harrasta puutarhanhoitoa, tapaa ystvää rauhallisella kävelyllä – kaikki, joka tuo päivän kulkuun liikettä ja virikettä.
  
• Käytä sinivalosuodattavia laseja (tai pysy hämärässä ympäristössä) klo 18–8 välisenä aikana auttaaksesi unirytmiä pysymään terveenä maniajakson uhatessa.
  
• Tunne manian prodromaalioireet, eli ensimerkit manian saapumisesta: kohonnut mieliala, vähentynyt unen tarve, lisääntynyt aktiivisuus. Oireet voivat kasaantua viikkojen tai kuukausien ajan ennen mania- tai hypomaniajaksoa. Hyvä ystävä tai terapeutti voi auttaa tunnistamaan muutokset ajoissa.
  
• Keskustele terapeutin kanssa strategioista, joilla vältät tai vähennät omien laukaisevien tekijöiden vaikutusta.
  

Elämäntapaharkintoja

Terveellinen ruokavalio, säännöllinen liikunta, stressinhallintakeinot ja hyvä unimukavuus hyödyttävät jokaista – erityisesti sairastavia.

Välimerellinen ruokavalio on erityisen hyödyllinen KH-potilaille. Fytokemikaaleja ja bioflavonoideja sisältävät ruoat tukevat aivojen toimintaa. Omega-3, kurkumiini ja magnesium tukevat dopamiinitasoja, ja L-tryptofaani sekä 5-HTP serotoniinia.

Alkoholin tai huumeiden käyttö voi hetkellisesti helpottaa tunteita, mutta pitkällä aikavälillä pahentaa tilannetta. Rajoita tai lopeta kokonaan, jotta voit paremmin.

Vähintään 150 minuuttia kohtuurasitteista liikuntaa viikossa – esimerkiksi reipasta kävelyä – on realistinen tavoite. Noin 20 minuuttia päivässä riittää tukemaan hyvinvointia loman jaksojen aikana. Kun vointisi paranee, voit lisätä liikunnan määrää.

Lopuksi

Jos sinulla tai tuntemallasi henkilöllä on diagnosoitu kaksisuuntainen mielialahäiriö – tai epäilet sitä – älä jää yksin. Et ole ainoa, ja tilanteen voi saada paremmaksi. Etsi ensin yksi turvallinen ihminen, jolle voit puhua kokemuksistasi, ja jatka siitä eteenpäin.

Lataa WomanLog nyt:

Lataa App Storesta

Lataa Google Playsta

Jaa tämä artikkeli: