Kuukautiskierron pituudessa on melko paljon vaihtelua. Keskimääräinen kierto on 28 päivää, mutta 21–35 päivää on täysin normaali vaihteluväli. Oman kuukautiskierron seuraaminen auttaa ymmärtämään, mikä on sinulle itsellesi normaalia. Tämä auttaa myös huomaamaan epäsäännöllisyyksiä, kuten myöhästyneet tai poisjääneet kuukautiset sekä tiputteluvuodon.
Mikä on normaali kuukautiskierto voi vaihdella paljon henkilöittäin, aivan kuten saman henkilön kierron pituus voi vaihdella kuukaudesta toiseen. Kuukautiskierron epäsäännöllisyydet ovat yleisiä ja useimmiten eivät ole huolenaihe. Joskus ne voivat kuitenkin kertoa terveydellisistä ongelmista tai elämän suurista muutoksista, kuten raskaudesta tai vaihdevuosien alkamisesta.
Kuukautiskierto on luonnollinen hormonien ohjaama prosessi, joka valmistaa naisen kehoa mahdolliseen raskauteen — munasolun kehitys ja irtoaminen sekä kohdun limakalvon paksuuntuminen tarjoamaan ravinteita hedelmöittyneelle munasolulle. Jos ovulaatio tapahtuu mutta munasolu ei hedelmöity, limakalvo poistuu kehosta emättimen kautta kuukautisvuotona, joka kestää keskimäärin kaksi–seitsemän päivää.
Kuukautiskierron pituus lasketaan ensimmäisestä vuotopäivästä seuraavan kuukautisvuodon ensimmäiseen päivään. Vaikka 28 päivää on keskiverto, kierron pituus 21–35 päivää mielletään normaaliksi vaihteluväliksi.
Nuorilla naisilla kuukautiskierrot ovat usein epäsäännöllisiä kuukautisten alkaessa. Monella kierto tasaantuu kahden vuoden sisällä, mutta joillakin epäsäännöllisyys voi jatkua koko elämän. On epätavallista, jos yksittäisen henkilön lyhimmän ja pisimmän kierron ero on yli 4 päivää, mutta jopa 8 päivän ero katsotaan vielä säännölliseksi. Jos kiertojen välinen ero on 8–20 päivää, kierron katsotaan olevan epäsäännöllinen, mutta ei kuitenkaan poikkeava. Yli 21 päivän erot kierron pituudessa ovat hyvin epäsäännöllisiä.
Syitä olla huolissaan: vuoto kestää yli seitsemän päivää; vuoto on tavallista runsaampaa; vuotoa esiintyy kuukautisten välillä; aiemmin säännölliset kuukautiset muuttuvat yhtäkkiä epäsäännöllisiksi; et ole raskaana, mutta kuukautisesi jäävät pois yli 90 päiväksi; kuukautisiin liittyy voimakasta kipua; alat tuntea olosi voimakkaasti sairaaksi tai kuumeiseksi tamponin käytön yhteydessä.
Jos kuukautiskiertosi ei ole normaalin vaihteluvälin sisällä tai sen pituus vaihtelee epävakaasti, ota yhteyttä gynekologiin.
Normaalia kuukautistoimintaa kutsutaan nimellä eumenorrea. Ensimmäinen vaihe on kuukautisvaihe, jolloin keho poistaa edellisen kierron aikana muodostuneen ravinnepitoisen kohdun limakalvon.
Seuraava vaihe on preovulatorinen eli follikkelivaihe, joka alkaa kuukautisista ja päättyy ovulaatioon. Kierron alkaessa kahden hormonin, follikkelia stimuloivan hormonin (FSH) ja luteinisoivan hormonin (LH), tasot kasvavat. Ensin FSH stimuloi 10–20 munarakkulan kehittymistä. Noin viidentenä päivänä LH saa ne kypsymään ja ne alkavat tuottaa itse estrogeenia. LH:n ja estrogeenin yhteisvaikutus jatkaa follikkelien kypsymistä. Kahdeksantena päivänä yksi follikkeli nousee hallitsevaksi muiden surkastuessa ja imeytyessä. Estrogeeni myös stimuloi uuden kohdun limakalvon muodostumista. Follikkelivaihe päättyy noin kolmantena–neljäntenätoista päivänä.
Tätä seuraa ovulaatiovaihe. Estrogeenin huippu aiheuttaa LH-piikin, joka puolestaan käynnistää ovulaation 24–48 tunnin kuluessa. Kun munasolu irtoaa, se pysyy hedelmöittymiskykyisenä noin päivän ajan, kun taas siittiöt voivat olla hedelmöittäviä kolmesta neljään päivää. Jos naisella on säännöllinen kierto ja keho toimii normaalisti, tämä on se hetki, jolloin raskaus on mahdollinen.
Kierron viimeinen vaihe on luteaalivaihe. Tässä vaiheessa stimuloidut follikkelit ovat imeytyneet elimistöön ja estrogeenitasot laskevat. Kypsynyt follikkeli muuttuu keltarauhaseksi ja alkaa tuottaa progesteronia. Progesteroni auttaa ylläpitämään ravinnerikasta kohdun limakalvoa mahdollista hedelmöittymistä varten. Jos hedelmöittymistä ei tapahdu, limakalvo poistuu kuukautisvuotona ja kierto alkaa uudestaan.
Alle 21 päivän pituinen kierto on nimeltään polymenorrea. Lyhyt kierto voi johtua niin follikkeli- (preovulatorinen) kuin luteaalivaiheen (postovulatorinen) lyhenemisestä.
Lyhyt follikkelivaihe tai varhainen ovulaatio on yksi yleisimmistä naisten hedelmättömyyden syistä. Stressi tai elämänmuutos – kuten avioliitto, läheisen menetys, työpaikan vaihtuminen tai muutto – voi vaikuttaa kiertoon ja aiheuttaa monenlaisia muutoksia naisten kuukautisiin.
Varhainen ovulaatio voi kertoa munasolujen heikosta laadusta tai follikkelien toimintahäiriöstä. Mahdollisia syitä ovat polykystinen munasarjasyndrooma (PCOS), joka aiheuttaa monien pienten rakkuloiden (follikkelien) kehittymistä munasarjoihin ja häiritsee ovulaatiota, hyperprolaktinemia eli liiallinen prolaktiinihormonin tuotanto, fibrooma eli hyvänlaatuinen kasvain, munasarjan poikkeavuudet tai hypotalamus-aivolisäke-akselin häiriö (jossa kiertoa säätelevät hormonit tuotetaan).
Joskus luteaalivaihe on liian lyhyt, jotta hedelmöittyminen ja munasolun kiinnittyminen ehtisivät tapahtua. Luteaalivaiheen vajaus johtuu usein progesteronin puutteesta, joka on välttämätön kohdun limakalvon riittävälle paksuuntumiselle ja onnistuneelle kiinnittymiselle (yleensä 6.–10. päivä hedelmöittymisestä). Jos luteaalivaihe on liian lyhyt, munasolu ei ehdi siirtyä kohtuonteloon ja kiinnittyä ennen seuraavan kierron alkua.
Hormonaalinen ehkäisy voi pidentää luteaalivaihetta, mutta samalla se estää ovulaation. Tämä ei siis sovi naisille, jotka pyrkivät raskaaksi. Lääkäri voi kuitenkin määrätä muita valmisteita lyhyen luteaalivaiheen hoitoon raskaustoiveen ollessa kyseessä.
Muita syitä lyhyille kuukautiskierroille:
Harvoin toistuvat kuukautiset ja/tai vähäinen vuoto kutsutaan oligomenorreaksi. Vaihtelua kuukautisissa on normaalia, mutta lisääntymisikäisellä naisella yli 35 päivän kierto säännöllisesti viittaa oligomenorreaan.
Oligomenorrea johtuu usein hormonaalisesta ehkäisystä. Joillakin naisilla kuukautiset kevenevät ensimmäisten kolmen–kuuden kuukauden aikana ehkäisyn aloittamisen jälkeen, ja joskus kuukautisvuoto loppuu kokonaan. Sama koskee toista suuntaa — ehkäisyn lopettamisen tai kierukan poiston jälkeen kierto voi hetken olla tavallista pidempi.
Muita mahdollisia syitä ovat luonnollinen sopeutuminen murrosiässä ja perimenopaussissa, voimakas liikunta, ylipaino, syömishäiriöt kuten anoreksia nervosa ja bulimia, diabetes tai kilpirauhasen häiriöt sekä polykystinen munasarjasyndrooma (PCOS).
Jos et ole hiljattain synnyttänyt, imetä etkä ole lopettanut hormonaalista ehkäisyä, mutta kiertosi kestää yli 35–40 päivää, käänny gynekologin puoleen, jotta mahdolliset vakavammat syyt voidaan sulkea pois. Muista, että fyysinen ja psyykkinen terveytesi vaikuttaa kuukautiskiertoon – itsestä huolehtiminen on paras keino torjua epäsäännöllisiä kiertoja.
Voit seurata kuukautisiasi WomanLog-sovelluksella. Lataa WomanLog nyt: