Valikoivan kohdun teoria: Mikä se on ja miksi sillä on merkitystä
Mahdollisuus tulla raskaaksi ensimmäisenä yrityskuukautena on vain 20-30 %. Mitä kauemmin yrität tulla raskaaksi, sitä paremmat mahdollisuudet ovat. Noin 80 % pareista tulee raskaaksi ensimmäisen vuoden aikana. Kaikki eivät kuitenkaan ole yhtä onnekkaita, sillä monet tekijät voivat vähentää hedelmöittymisen mahdollisuuksia. Yksi kiehtova tekijä on 'valikoivan kohdun' teoria. Tässä artikkelissa opit, mitä raskaaksi tuleminen vaatii ja miksi kohtusi saattaa sabotoida sinua.
Sen lisäksi, että nainen voi luoda ja kantaa uutta elämää, naisen keho saattaa myös kyetä valitsemaan, minkä elämän se haluaa kantaa. Ajatus valikoivasta kohdusta on ollut olemassa jo pitkään. Tämän teorian mukaan naisen keho voi päättää, mitkä alkiot ravitaan ja mitkä hylätään.
Miten ihmisen hedelmöitys tapahtuu?
Jotta ymmärrämme, miten kehomme valitsevat elinkelpoisimmat alkiot, katsotaan ensin miten hedelmöittyminen tapahtuu. Ihmisen hedelmöittyminen on pitkälti sattumaa. Tahattomat raskaudet ovat yleisiä, mutta tahallinen raskaaksi tuleminen ei olekaan niin helppoa ja vaatii usein yrityksiä ja jopa vuosia. Monien tekijöiden täytyy kohdata, jotta oikeat olosuhteet syntyvät.
Kerran kuukaudessa toinen munasarjoista vapauttaa kypsän munasolun munanjohtimeen. Tätä prosessia kutsutaan ovulaatioksi, ja se tapahtuu kuukautiskierron puolivälissä. Ovulaatio kestää vain 24–48 tuntia, minkä jälkeen muna imeytyy takaisin kehoon.
Jos haluat tulla raskaaksi, yhdynnän harrastaminen tämän hedelmällisen ikkunan aikana antaa parhaat mahdollisuudet. Miehen siemensyöksyn aikana miljoonia siittiöitä vapautuu naisen lisääntymiselimistöön. Siittiöt liikkuvat kohdunkaulan läpi munanjohtimiin.
Jos siittiö kohtaa munasolun munanjohtimessa, se läpäisee munan uloimman kalvon. Ovulaation aikaan kohdunkaulan lima ohenee ja muuttuu vähemmän happamaksi, mikä helpottaa siittiöiden säilymistä ja pääsyä munasolulle. Tällöin siittiöissä tapahtuu biokemiallisia muutoksia eli kapasitointi, jotka auttavat hedelmöittämään munasolun. Kun siittiö on lähellä munasolua, se vapauttaa entsyymejä, jotka hajottavat munan uloimmat kerrokset. Sitten siittiön ja munasolun geneettinen materiaali yhdistyy muodostaen yhden solun, jota kutsutaan tsygootiksi.
Tsygootti alkaa jakautua moniksi soluiksi kulkeutuessaan munanjohtimen läpi kohti kohtua. Tätä jakautuvaa soluryhmää kutsutaan morulaksi ja myöhemmin blastokystiksi. Noin viikko hedelmöityksen jälkeen blastokysti kiinnittyy kohdun seinämään, jossa se voi kehittyä alkio- ja sikiöasteelle koko raskausaikana. Alkion kiinnittyessä istukka alkaa muodostua tarjoten kasvavalle vauvalle kaikki olennaiset ravinteet ja toiminnot.
Miksi raskaaksi tuleminen on lähes ihme?
Noin 11 % naisista ja 9 % miehistä kärsii jonkinasteisista hedelmällisyysongelmista. Jopa 15 % pareista ei onnistu tulemaan luonnollisesti raskaaksi vuoden yrittämisen jälkeen. Monet eri tekijät vaikuttavat raskaaksi tulemisen mahdollisuuksiin, kuten terveydentila, ikä, perimä ja elämäntavat. Riippumatta siitä, kuinka nopeasti jotkut parit tulevat raskaaksi, sanonta "syntymä on ihme" ei ole kaukana totuudesta.
Tässä syyt:
Hedelmällinen ikkuna on hyvin lyhyt joka kuukausi. Ovulaatio eli aika, jolloin munasolu on hedelmöitettävissä, kestää vain 24–48 tuntia, eikä se aina tapahdu lainkaan. Kyllä, siittiöt voivat säilyä naisen kehossa noin viisi päivää, mutta tämänkin on ajoituttava juuri hedelmälliseen aikaan.
Ennen ovulaatiota emättimen pH on usein liian hapan, jotta siittiöt säilyisivät pitkään. Emättimen lima on myös kuivempaa, mikä estää siittiöitä pääsemästä kohtuun. Samanaikaisesti suurin osa siemensyöksyn siittiöistä ei ole elinkelpoisia, ja elinkelpoisetkin voivat eksyä matkalla munasolulle.
Lisäksi naisen immuunijärjestelmä voi hyökätä siittiöitä vastaan. Tutkimuksissa on havaittu, että siemenneste laukaisee naisen kehossa immuunivasteen. Toisin sanoen naisen keho yrittää päästä eroon siittiöistä ja näkee ne tunkeilijoina.
Mikä on valikoiva kohtu?
"Valikoivan kohdun" teoria viittaa lisääntymisbiologian ajatukseen, jonka mukaan kohtu voi valikoiden päättää, mitkä alkiot saavat kiinnittyä ja kehittyä raskaudeksi. Teorian mukaan kohtu kykenee jollain tavalla tunnistamaan alkion laadun tai geneettisen yhteensopivuuden naisen kehon kanssa.
Kohtu voi siten tukea sellaisten alkioiden kiinnittymistä ja kasvua, jotka ovat terveempiä tai geneettisesti yhteensopivampia äidin kanssa. Tämä teoria on kuitenkin vasta teoria, eikä sitä ole todistettu. Mutta jos se pitää paikkansa, raskaaksi tuleminen ja raskauden kantaminen ovat vielä vaikeampaa kuin olemme ajatelleet.
Valikoivan kohdun teoria haastaa myös yleisen käsityksen siitä, että kohtu olisi passiivinen ympäristö hedelmöityksessä. Jos se pitää paikkansa, kohtu lähettää biokemiallisia viestejä arvioidakseen alkion laatua. Kohtu voisi siten parantaa onnistuneiden raskauksien ja terveiden jälkeläisten mahdollisuuksia ja antaa ihmisille evolutiivista etua.
Mitä tapahtuu hylätyille alkiolle tai siittiöille?
Jos yrität aktiivisesti tulla raskaaksi, saatat miettiä, mitä kehossasi tapahtuu, kun se hylkää siittiöt tai ei anna alkioiden kiinnittyä. Jos 'valikoivan kohdun' teoria pitää paikkansa, naisen lisääntymistien biokemiallinen ympäristö tai immuunijärjestelmän vaste voi tappaa tai lamauttaa osan siittiöistä.
Alkioiden kohdalla, jos ne eivät sovellu kiinnittymiseen, naisen immuunijärjestelmä voi myös hyökätä niitä vastaan ja hylätä ne hyvin varhaisessa vaiheessa. Biokemialliset tekijät kuten hormonit ja proteiiniviestit voivat myös estää joidenkin alkioiden kehittymisen kiinnittymisen jälkeen. Jos kohtu hylkää siittiöt ja alkiot hyvin varhaisessa vaiheessa, et todennäköisesti huomaa sitä ollenkaan. Myös varhaisessa raskauden vaiheessa kuolleet, kiinnittyneet alkiot, mikä johtaa keskenmenoon, jäävät usein huomaamatta, sillä ne muistuttavat runsasta kuukautisvuotoa. Itse asiassa jopa 20 % raskauksista päättyy keskenmenoon.
Voiko raskaaksi tulemisen mahdollisuuksia parantaa?
Raskaaksi tulemisen mahdollisuuksia voi parantaa.
- Seuraa ovulaatiotasi ja suunnittele yhdyntä hedelmällisen ikkunan ajalle, joka tyypillisesti on viisi päivää ennen ovulaatiota ja ovulaatiopäivänä. Käytä ovulaatiotestejä, seuraa peruslämpöäsi tai havainnoi kohdunkaulan liman muutoksia ovulaation ajoittamiseksi. Useampi yhdyntäkerta ei kuitenkaan aina lisää hedelmöittymisen todennäköisyyttä – mitä useammin mies ejakuloi, sitä heikompi on hänen siittiöidensä määrä ja liikkuvuus. Parhaan tuloksen saat, kun yhdyntää harrastetaan muutamana päivänä ennen odotettua ovulaatiota ja ovulaation aikaan.
- Pidä painosi terveellisissä rajoissa. Ylipaino tai alipaino voivat vaikuttaa kuukautiskiertoon ja heikentää hedelmällisyyttä.
- Paranna elämäntapojasi muutama kuukausi ennen yrittämistä. Vältä tupakointia ja liiallista alkoholia sekä vähennä stressiä liikunnalla, joogalla tai meditaatiolla. Käytä foolihappoa sisältävää raskauden aikaisen vitamiinivalmistetta – foolihappo voi auttaa ehkäisemään tiettyjä sikiövaurioita. Tutkimusten mukaan suunnitellut raskaudet ovat usein terveydeltään parempia.
Myös kumppanin tulisi valmistautua raskauteen. On yleinen harhaluulo, että miehen rooli on vain munasolun hedelmöittäminen, mutta puolet alkion geeneistä tulee isältä. Jos siittiöiden laatu on huono, kohtu saattaa hylätä sen tai se voi vaikuttaa lapsen terveyteen.
Muutamaa kuukautta ennen yritystä myös kumppanin kannattaa parantaa elämäntapoja: lopettaa tupakointi, vähentää alkoholia, syödä terveellisemmin ja liikkua enemmän. Näin parannatte mahdollisuuksianne paitsi raskaaksi tulemiseen, myös terveen vauvan saamiseen.
Vaikka elämäntavat olisivat ihanteelliset ja kokeilisitte kaikkia mahdollisia keinoja, kaikilla raskaaksi tuleminen ei silti ole yhtä helppoa. Raskauden yrittäminen ilman tulosta on raskasta, mutta on tärkeä muistaa, että vaihtoehtoja on olemassa.
Koeputkihedelmöitys (IVF)
Koeputkihedelmöityshoito (IVF) on eräs hedelmöityshoitojen muodoista. Toimenpiteessä naisen munasolut hedelmöitetään miehen siittiöillä kehon ulkopuolella laboratoriossa.
IVF:n onnistumiseksi on tärkeää saada mahdollisimman monta elinkelpoista munasolua talteen. Tätä varten nainen käyttää hormonilääkitystä, joka saa munasarjat tuottamaan useita munarakkuloita, kun luonnollisessa kierrossa yleensä kypsyy vain yksi. Kun follikkelit ovat kypsiä, munasolut kerätään pienellä toimenpiteellä.
Miehen täytyy toimittaa siittiönäyte, jolla munasolut hedelmöitetään. Hedelmöitetyt munasolut saavat kasvaa ja kehittyä laboratoriossa muutaman päivän ajan. Tämän jälkeen valitaan muutama terve alkio, jotka siirretään kohtuun ohuen katetrin avulla kohdunkaulan kautta.
Monille pareille IVF on ainoa mahdollisuus tulla raskaaksi. Alle 35-vuotiailla onnistumisprosentti on 41–47 %. Mahdollisuudet laskevat 35 vuoden jälkeen, mutta raskaaksi on silti mahdollista tulla jopa 40 vuoden iässä. On kuitenkin tärkeää muistaa, että onnistumisprosentti pienenee iän myötä ja raskaus saattaa olla haastavampi. Lisäksi IVF voi vaatia useita yrityksiä, ja hoito on sekä henkisesti että fyysisesti kuormittavaa – unohtamatta taloudellisia kustannuksia.
Loppusanat
Raskaaksi tuleminen voi olla haastavaa ja joskus siihen voi kulua vuosia. Mahdollisuuksia voi kuitenkin parantaa. Modernin lääketieteen kehittyessä yhä useammat parit voivat päästä vanhemmuuden iloon. Toivottavasti tämä artikkeli on auttanut ymmärtämään paremmin, mitä kehosi käy läpi raskaaksi tulemisen aikana. Jos haluat tietää lisää raskaudesta ja naisten terveydestä, käy lukemassa blogiamme.
Lataa WomanLog nyt:
