Ahdistus ja kuukautiskierto
Ahdistus on normaali osa elämäämme. Se ilmenee stressaavissa tilanteissa ja kohdatessamme jotain uutta ja vierasta. Ahdistus voi olla mitä tahansa lievästä epämukavuuden tunteesta vakavaan ahdistukseen—hengitysvaikeudet, sydämen sykkeen kiihtyminen, ahdistuskohtaus.
On normaalia kokea stressiä ja hermostuneisuutta haasteiden edessä, mutta joillakin meistä ahdistus iskee usein ja voimakkaasti, jolloin siihen tulee hakea apua. Mutta mitä tehdä, kun tunnet ahdistusta vain viikkoa tai muutamia päiviä ennen kuukautisia? Tämä voi olla merkki hormonaalisesta epätasapainosta ja lisääntymisterveyden ongelmista.
Mitä on ahdistus?
Ahdistus on normaali osa ihmisen elämää. Moni asia voi aiheuttaa meille stressiä—työssä, yksityiselämässä tai sosiaalisissa tilanteissa. Ahdistus ilmenee epämukavuuden, pelon, yliajattelun ja pakonomaisen murehtimisen tunteina. Se voi ilmetä myös fyysisinä oireina kuten vapina, hikoilevat kämmenet, nopea sydämen syke, pinnallinen hengitys, pahoinvointi ja huimaus.
Ahdistuksen voimakkuus voi vaihdella lievästä hyvin voimakkaaseen. Lievä ahdistus on luonnollinen reaktio stressitekijöihin, kuten vaarallisiin tai uusiin tilanteisiin. Vakava ahdistus tai ahdistushäiriö voi vaikuttaa ihmiseen siinä määrin, että arjen toiminnoista ja sosiaalisesta kanssakäymisestä tulee hankalaa. Kun ihminen kärsii ahdistuksesta, hän ärsyyntyy ja kiihtyy helposti ja voi kärsiä myös masennuksesta. Vakavasta ahdistuksesta kärsivä henkilö voi saada ahdistuskohtauksen, johon liittyy nopeutunut syke, hengitysvaikeuksia sekä pahoinvoinnin ja huimauksen tunteita.
Tämän tilan kanssa eläminen voi olla haastavaa. Monet selviytyvät ahdistuksesta terapian ja/tai lääkityksen avulla.
Joskus kuitenkin myös ihmiset, joilla ei ole taustalla traumaa tai fobioita, kokevat ajoittaisia voimistuvia ahdistuksen jaksoja. Tämä voi liittyä elimistömme hormonivaihteluihin sekä kuukautiskiertoon.
Kuukautiskierto ja hormonivaihtelut
Kuukautiskierto kestää tyypillisesti 28–35 päivää. Tänä aikana kehomme valmistautuu mahdolliseen raskauteen. Jos hedelmällisen ikkunan aikana ei tapahdu hedelmöittymistä, kohdun limakalvo poistuu ja kierto alkaa alusta. Useimmat naiset kiinnittävät huomiota vain kuukautisvuotoon, mutta koko kierron aikaiset hormonivaihtelut vaikuttavat sekä lisääntymisterveyteen että kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
Hormonit toimivat elimistössä erilaisten järjestelmien käynnistäjinä. Naishormonit, kuten estrogeeni ja progesteroni, vaikuttavat ihoon, maksaan ja moniin muihin elimiin; aineenvaihduntaan sekä hermoston toimintaan, minkä vuoksi monet naiset huomaavat mielialan muutoksia. Pureudutaanpa hieman syvemmälle.
Kuukautis- (tai ovulaatio-) kierto voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen—follikkelivaiheeseen (10–17 päivää, sisältäen kuukautiset), ovulaatiovaiheeseen (24–48 tuntia) sekä luteaalivaiheeseen (noin 14 päivää). Jokaista vaihetta säätelevät tietyt hormonit, jotka ohjaavat lisääntymisjärjestelmän toimintaa ja vaikuttavat mielialaan ja energiatasoon. Yleensä kierron alku ja loppu määritellään näkyvän kuukautisvuodon perusteella.
Follikkelivaihe alkaa kuukautistesi ensimmäisestä päivästä, joka on myös koko kierron ensimmäinen päivä. Estrogeeni- ja progesteronitasot ovat matalat kuukautisvuodon aikana (4–7 päivää). Heti vuodon jälkeen estrogeenitasot alkavat nousta, mikä saa sinut tuntemaan itsesi energisemmäksi. Estrogeenin yksi tehtävä on laukaista FSH-hormonin (follikkelia stimuloiva hormoni) eritys, mikä saa useita munasarjojen munarakkuloita kehittymään, joista yksi kehittyy hallitsevaksi. Kun estrogeenitasot huipussaan, tunnet todennäköisesti olosi ulospäinsuuntautuneeksi, leikkisäksi ja vetovoimaiseksi.
Ovulaatiovaihe ajoittuu kierron puoliväliin, kun estrogeenin huippu laukaisee LH-hormonin (luteinisoiva hormoni) nopean kohoamisen. Tämä saa hallitsevan munarakkulan vapauttamaan munasolun munanjohtimeen, jossa se voi hedelmöittyä siittiöllä, jos niitä on paikalla. Siittiö säilyy yleensä 3 päivää toimintakykyisenä, munasolu vain yhden päivän. Siksi ovulaatiota edeltävät päivät ovat naisen hedelmällisimmät. Ovulaatiota voidaankin ennustaa useilla eri tavoilla. Lue lisää artikkelistamme Kuinka hormonit vaikuttavat sinuun kierron aikana?
Estrogeenin toinen tärkeä tehtävä on kohdun limakalvon kasvun edistäminen. Ovulaation jälkeen alkaa luteaalivaihe, jossa estrogeeni vähenee, ja progesteronista tulee hallitseva hormoni. Se ylläpitää kohdun limakalvoa mahdollisen kiinnittymisen varalta. Keltarauhanen eli ovuloineen follikkelin jäänne stimuloi progesteronin tuotantoa. Tasot huipussaan noin viikko ovulaation jälkeen, jolloin mahdollinen hedelmöittynyt munasolu kiinnittyisi kohdun seinämään. Jos näin ei käy, keltarauhanen surkastuu, progesteronitasot laskevat, limakalvo poistuu kuukautisvuotona, ja keho valmistautuu uuteen kiertoon. Moni nainen kärsii lievistä tai kohtalaisista mielialan muutoksista luteaalivaiheen aikana, kuten ahdistuksesta, ärtyneisyydestä ja masennuksesta.
Miksi tunnet ahdistusta kierron aikana?
Hormonaalinen ahdistuneisuus ilmenee yleisimmin kierron loppupuolella, viikkoa tai kahta ennen kuukautisten alkua. Siihen liittyy usein muitakin premenstruaalisen oireyhtymän (PMS) oireita tai noin 5 %:lla naisista premenstruaalista dysforista häiriötä (PMDD), kuten turvotus, päänsärky, ärtyneisyys, mielialan vaihtelut, unettomuus, väsymys, arat rinnat, ummetus tai ripuli. PMDD on PMS:ää huomattavasti vakavampi ja voi vaikuttaa arkeen merkittävästi.
Toinen tila on premenstruaalinen paheneminen (PME), jossa olemassa olevat mielenterveyshäiriöt kuten ahdistus, masennus, tunnesyöminen voimistuvat.
Vaikka syytä siihen, miksi tietyillä naisilla mielenterveysoireet pahenevat juuri luteaalivaiheen aikana, ei tarkkaan tiedetä, epäillään sillä olevan yhteyttä progesteronitasoihin.
Progesteronia kutsutaan usein raskaushormoniksi, koska se nousee hallitsevaan rooliin raskauden alettua. Sillä on merkittäviä vaikutuksia myös muuhun kuin raskauteen. Progesteroni parantaa hermoston toimintaa ja aineenvaihduntaa. Sitä on vaikeampi saada ulkoisista lähteistä kuin estrogeenia—elin tuottaa sitä pääosin itse.
Se, että kuukautiset tulevat säännöllisesti, ei vielä takaa riittävää progesteronin tuotantoa. Kuukautiskierron tavoite on ovulaatio. Jos keho ei saa tarvitsemiaan resursseja terveeseen ovulaatioon, se ei tuota progesteronia, mikä saattaa pahentaa PMS- ja PMDD-oireita. Naiset, joilla on estrogeeniylimää ja matalat progesteronitasot, kokevat todennäköisemmin voimakkaita PMS-oireita, hyytymäisiä vuotoja, myoomia, hormonaalisia migreenejä, mielialan vaihteluita, ahdistusta ja masennusta.
Vaikka sinulla olisi ovulaatio, keho ei välttämättä tuota riittävästi progesteronia koko kierron ajaksi. Hormonitasoja voidaan mitata laboratoriossa verikokeella, syljestä tai kotitesteillä virtsasta. Paras hetki mittauttaa progesteroni on suoraan ovulaation jälkeen.
Ongelman tunnistaminen
Ahdistus johtuu useimmiten traumasta, peloista tai haastavasta elinympäristöstä. Hormonivaihtelut voivat pahentaa oloa, mutta ne eivät välttämättä ole syy. Jos ahdistuksesi syynä on trauma, sinun kannattaa hakeutua asiantuntijalle keskustelemaan sinulle sopivasta hoitomuodosta. Jos kuitenkin voit hyvin suurimman osan kierron ajasta, mutta oireesi pahenevat loppupuolella, syynä voivat olla hormonit.
Luteaalivaiheen psykologisia oireita seuraavat usein fyysiset oireet (kouristukset, vatsakivut, arat rinnat, päänsärky, akne, väsymys ja ruoansulatusvaivat), jotka voivat auttaa tunnistamaan syyn. Hormonitasojen tarkistaminen antaa tietoa niiden tasapainottamiseen. Hoitoa voi tukea päivittäisillä keinoilla, jotka vähentävät stressiä ja auttavat kehoa valmistautumaan ovulaatioon.
Kuinka parantaa hormonitasapainoa
Hormonitoiminnan häiriöitä sekä mielenterveysongelmia aiheuttaa usein fyysinen ja psyykkinen stressi. Nykyään kiinnitämme huomiota psyykkisen stressin laukaiseviin tekijöihin ja traumoihin, mutta fyysinen stressi voi olla vaikeampi tunnistaa.
Jotkut elävät vuosia huomaamatta fyysisen stressin vaikutuksia, kunnes heillä ilmenee hiustenlähtöä, epäsäännöllistä tai poisjäävää kuukautiskiertoa, nopeaa vanhenemista tai mielenterveyden tai autoimmuunisairauksien puhkeamista. Naiset kärsivät usein ahdistuksesta fyysisten stressitekijöiden, kuten liiallisen liikunnan, kovan dieetin, huonon unen ja muiden rajoitusten vuoksi. Stressiä voi kuitenkin vähentää muutamalla helpolla elämäntapamuutoksella.
Laadukas uni
Hyvä uni on ratkaisevan tärkeää hyvinvoinnillemme. Elimistö palautuu arjen pienistä traumoista ja uudistuu; tämä edistää toipumista ja vähentää stressiä. Suurin osa tarvitsee noin 8 tuntia laadukasta unta yöksi. Jos joskus et saa tarpeeksi yöunta, myös päiväunet voivat auttaa palautumaan.
Kevyt liikunta
Myös liikunta lisää stressiä. Kestävässä liikkumisessa olennaista on taukojen pitäminen, jotta saat hengityksen ja sykkeen tasaantumaan. Raskasta aerobista liikuntaa ei suositella enempää kuin 30–40 minuuttia kerrallaan useita kertoja viikossa, sillä se nostaa kortisolia (stressihormoni) ja voi muutenkin heikentää hormonitoimintaa. Monet lääkärit suosittelevat taukoa raskaasta treenistä luteaalivaiheen aikana. Kohtuullinen liikunta, kuten kävely, jooga tai pilates, vähentää stressiä ja vilkastuttaa verenkiertoa lisääntymiselimiin.
Ravitseva ruokavalio
Kehon fyysiset prosessit eri kierron vaiheissa edellyttävät riittävästi energiaa, kivennäisaineita ja vitamiineja. Jos riistämme keholta ravintoa, lisäämme sille stressiä ja kulutamme tärkeitä ravinteita. Tuore, monipuolinen ja ravinnerikas ruokavalio tarjoaa keholle sen tarvitseman tuen hyvään oloon. Vältä tiukkoja dieettejä erityisesti luteaalivaiheen aikana. Pyri mieluummin syömään pieniä ja usein, sisältäen proteiinia, hiilihydraatteja ja rasvaa.
Rentoutumistekniikat
Meditaatio, hengitysharjoitukset ja lämmin kylpy päivän päätteeksi auttavat purkamaan jännitystä sekä tuomaan läsnäolon tähän hetkeen. Salli itsellesi hellittää ja unohtaa murheet hetkeksi. Kehosi kiittää siitä. Rentoutumistekniikat ovat hyödyllisiä etenkin kierron jälkimmäisellä puoliskolla, jolloin keho on herkempi stressille. Jo muutama minuutti tietoista läsnäoloa päivässä auttaa sinua tuntemaan olosi vakaammaksi.
Aurinko
Ihminen on päiväaktiivinen—keho voi parhaiten, kun olemme hereillä ja vietämme aikaa ulkona päivänvalossa nauttien auringonvalosta ja lämmöstä. Anna kehollesi mitä se kaipaa, eli käy kävelyllä päivänvalon aikaan. Vähintään 30 minuuttia auringossa lisää serotoniinia (hormoni, joka tasapainottaa mielialaa ja tukee hermostoa) ja nostaa D-vitamiinitasoa (hermoston toiminnalle tärkeä).
Se, mitä nainen kokee kuukautiskierron aikana, kertoo hänen kokonaisvaltaisesta terveydestään. Jos koet ahdistusta tai muita psyykkisiä oireita, syynä voi olla hormonaalinen epätasapaino. Tue kehoasi kuukautiskierron aikana, ja huomaat todennäköisesti muutosta sekä fyysisessä että henkisessä hyvinvoinnissasi.
Voit seurata kuukautisiasi WomanLogin avulla. Lataa WomanLog nyt:
