Keskenmeno: mitä se on ja kuinka selviytyä
Keskenmenoon liittyy usein runsasta verenvuotoa ja kipua, ja se on yleisin raskauden keskeytymisen muoto. Se tapahtuu ennen 20. raskausviikkoa ja koskettaa 10–20 % kaikista raskauksista. Todellinen määrä on vielä korkeampi, sillä monet keskenmenot tapahtuvat niin varhain, ettei nainen ehdi edes huomata olevansa raskaana. Tapauksesta riippuen lääketieteellinen tai kirurginen hoito voi olla tarpeen. Useimmiten keskenmeno ei vaikuta tuleviin raskauksiin.
Vaikka keskenmeno on yleinen ilmiö, se voi olla henkisesti vaikea käsitellä, varsinkin jos raskautta on toivottu pitkään ja sitä on odotettu ilolla. Jos se tapahtuu sinulle, tuki itselle ja kumppanillesi on tärkeä osa itsehoitoa.
Keskenmenot voivat olla varhaisia tai myöhäisiä
Keskenmenot jaotellaan kahteen tyyppiin:
- Varhaiset keskenmenot koskettavat noin 10–15 % raskauksista ja tapahtuvat ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana
- Myöhäiset keskenmenot koskevat alle 1 % raskauksista ja tapahtuvat toisen kolmanneksen aikana
Varhaiset keskenmenot ovat hyvin yleisiä. On tavallista, että nainen saa keskenmenon ennen kuin hän edes huomaa olevansa raskaana.
10–20 % vahvistetuista raskauksista päättyy keskenmenoon ensimmäisen 12 raskausviikon aikana.
Myöhäinen keskenmeno, jota kutsutaan myös toisen kolmanneksen menetykseksi, tarkoittaa tilannetta, jossa sikiö menetetään 14. ja 20. raskausviikon välillä. Nämä ovat huomattavasti harvinaisempia kuin varhaiset keskenmenot ja tuntuvat usein sekä henkisesti että fyysisesti erityisen raskailta.
Oireet
Verinen vuoto ja tiputteluvuoto raskauden alussa ovat yleisiä ja ainakin puolessa tapauksista niistä ei tarvitse huolestua: raskaus jatkuu normaalisti. Kipu ja kramppaaminen vatsan tai alaselän alueella voivat myös olla tavallisia raskauden oireita. Ne voivat kuitenkin kertoa myös mahdollisesta keskenmenosta, joten olethan yhteydessä lääkäriin varmuuden vuoksi.
Vaaleanpunainen vuoto (erite tai kudospala, jota poistuu emättimestä) voi olla merkki keskenmenosta.
Mikäli vaaleanpunaista vuotoa esiintyy, on tärkeää hakeutua lääkärille kohdunulkoisen raskauden poissulkemiseksi, sillä se voi vaarantaa äidin hengen. Tämä tila on harvinainen, mutta huomattavasti vaarallisempi kuin keskenmeno. Varhainen toteaminen pelastaa henkiä.
Ultraäänitutkimuksella voidaan varmistaa, ettei kyse ole kohdunulkoisesta raskaudesta. Jos kaikki on hyvin, sama tutkimus mahdollistaa sikiön sydämen sykkeen kuulemisen noin seitsemännellä raskausviikolla.
Mistä keskenmenot johtuvat?
Varhaiset keskenmenot johtuvat yleensä alkion kehityshäiriöistä. Kromosomivirheet ovat yleisin syy. Nämä ongelmat syntyvät useimmiten sattumalta ja toistuvat harvoin.
Kromosomipoikkeamat voivat aiheuttaa:
- Tyhjä sikiöpussi (anembryonaalinen raskaus)—hedelmöittynyt munasolu kiinnittyy kohtuun, mutta sikiö ei kehity. Tämä selittää noin puolet kaikista ensimmäisen raskauskolmanneksen keskenmenoista; keho lopettaa kehityksen tunnistaessaan ongelman.
- Sikiön sisäinen kuolema—alkio muodostuu mutta lakkaa kehittymästä ja kuolee ennen kuin raskauden menetyksen oireita ilmenee.
- Rakkoraskaus (hydatidiformi mola)—kaikki sikiön kromosomit ovat peräisin isältä, tai osittainen rakkoraskaus—isä antaa kaksi kromosomistoa ja äidin kromosomit pysyvät. Molemmissa tapauksissa istukan kehitys on poikkeavaa eikä sikiö kehity. Tämä tila voi aiheuttaa vakavia komplikaatioita, kuten harvinaisen syövän, ja vaatii aina varhaista hoitoa.
Joissain tapauksissa äidin terveysongelmat voivat johtaa keskenmenoon. Hoitamaton diabetes, kilpirauhasen sairaudet, hormonihäiriöt, vakavat infektiot tai kohdunkaulaan liittyvät ongelmat voivat lisätä keskenmenon riskiä.
Myöhäiset keskenmenot johtuvat usein kohdun rakenteellisista poikkeavuuksista—kehityshäiriöistä, jotka estävät alkiota kehittymästä normaalisti. Esimerkiksi kohdun erikoinen muoto voi vaikeuttaa raskautta. Tällaiset rakenteelliset poikkeavuudet voidaan korjata kirurgisesti, mutta näin ei aina tarvitse tehdä—hyödyt ja haitat on arvioitava tapauskohtaisesti.
Keskenmenon riski 35-vuotiaana on noin 20 %; 40-vuotiaana noin 40 %; ja 45-vuotiaana jopa 80 %.
Myöhäiseen keskenmenoon voivat vaikuttaa myös elintavat, kuten tupakointi, passiivinen tupakointi, alkoholin ja huumeiden käyttö, runsas kofeiinin saanti tai ylipaino. Elintapoihin voi puuttua riskin pienentämiseksi.
Ympäristötekijät, jotka lisäävät keskenmenon riskiä, liittyvät haitallisiin kemikaaleihin kuten raskasmetallit, elohopea, liuottimet, maalinohentimet tai torjunta-aineet. Tarkista, esiintyykö näitä aineita kotonasi tai työpaikallasi, jotta voit välttää niille altistumista.
Mikä ei aiheuta keskenmenoa
Arkiaskareet kuten nämä eivät lisää keskenmenon riskiä:
- liikunta, myös raskas liikunta kuten juoksu tai pyöräily
- yhdyntä
- työnteko, kunhan et altistu haitallisille kemikaaleille tai vaarallisille ympäristötekijöille
Mitä seuraavaksi
Useimmissa tapauksissa naisen keho hoitaa keskenmenon luonnollisesti. Verenvuoto jatkuu yleensä 7–10 päivän ajan ja loppuu kokonaan kahdessa tai kolmessa viikossa. Tänä aikana lepää kotona, käytä tarvittaessa lääkärin määräämiä kipulääkkeitä ja vietä aikaa tukevien ystävien kanssa, jotka huolehtivat sinusta, kunnes toivut.
Lääkärisi saattaa pyytää tekemään kotona raskaustestin varmistaakseen, että raskaus on päättynyt. Muista käydä jälkitarkastuksessa varmistamassa, että kehosi toipuu kuten pitää.
Epätäydellinen keskenmeno voidaan hoitaa pienellä kirurgisella toimenpiteellä tai lääkityksellä. Kumpikaan hoidoista ei vaikuta tulevaan hedelmällisyyteen.
Joissain lähteissä mainitaan myös odottava hoitomuoto, jossa annetaan kehon puhdistaa itse itsensä. Tätä ei kuitenkaan nykyään suositella, sillä se saattaa lisätä tulevien verenvuotoisten keskenmenojen riskiä.
Uudelleen raskaaksi tuleminen
Useimmat naiset saavat kuukautisensa takaisin neljän–kuuden viikon kuluessa keskenmenosta. Uuden kierroksen päivä 1 lasketaan ensimmäisestä keskenmenon aiheuttamasta vuotopäivästä.
Kehon hormonitasapaino hakee paikkaansa raskauden menetyksen jälkeen, joten kuukautiset voivat olla epäsäännöllisiä ensimmäisten kiertojen aikana. Jos kierto oli epäsäännöllinen jo ennen raskautta, se todennäköisesti jatkuu sellaisena.
Epäsäännöllinen kierto voi vaikeuttaa ovulaation seuraamista, mutta hedelmöittyminen on mahdollista jo ensimmäisten kuukautisten aikana—tai heti kun pari on siihen valmis.
Toistuvien keskenmenojen (kolme tai useampi peräkkäinen) tapauksessa kannattaa selvittää mahdolliset riskitekijät ja pyrkiä hallitsemaan tai välttämään niitä.
Usein keskenmenoa ei voi estää. Keskity huolehtimaan itsestäsi parhaalla mahdollisella tavalla:
- vältä riskitekijöitä (tupakointi, alkoholi, huumeet)
- rajoita kofeiinin käyttöä
- syö monipuolisesti ja ravintorikkaasti
- kysy lääkäriltä parhaista ravintolisistä raskaana oleville naisille
- jos sinulla on krooninen sairaus, hoida sitä yhdessä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa
Kuinka selvitä raskauden menetyksestä
Keskenmenosta, oli se varhainen tai myöhäinen, voi seurata voimakas kriisi. Naiset voivat syyttää itseään ja kokea syviä surun ja menetyksen tunteita. Myös miehet kärsivät ja syyttävät itseään. Puhukaa toisillenne.
Raskauden menetyksen kokenut käy usein läpi surun eri vaiheita:
- shokki ja kieltäminen
- syyllisyys ja viha
- masennus ja toivottomuus
- hyväksyminen
Keskenmenosta on usein vaikea puhua avoimesti, sillä siihen liittyy täyttymättömiä toiveita ja epäonnistumisen kokemuksia. Raskaat tunteet on helpompi käsitellä jakamalla ne kumppanin tai läheisten ystävien/perheen kanssa, jotta voit löytää takaisin elämäniloon.
Koska niin moni nainen kokee keskenmenon ainakin kerran elämänsä aikana, voi olla hyödyllistä jakaa kokemuksia jonkun kanssa, joka on kokenut saman.
Kuitenkin jokainen meistä on erilainen, erilaisessa tilanteessa ja tarvitsee omanlaistaan tukea. Jos ystävät tuntuvat tarjoavan vain pinnallista myötätuntoa, keskustelu kokeneen terapeutin kanssa auttaa käsittelemään surua turvallisesti—niin, että siitä pääsee aikanaan eteenpäin.
Voit seurata kuukautisiasi WomanLog-sovelluksella. Lataa WomanLog nyt:
