Seksuaalinen halu—tai libido—tarkoittaa ihmisen intoa seksuaaliseen läheisyyteen. Seksuaaliseen haluun vaikuttavat psykologiset, fysiologiset ja sosiaaliset tekijät, kuten ikä, hormonit, perheen asenteet, elämäntyyli, aiemmat seksuaaliset kokemukset, sosiaalinen paine, terveys ja monet muut asiat. Jokainen meistä on ainutlaatuinen, joten ei ole harvinaista, että parisuhteessa olevilla ihmisillä seksuaaliset halut eroavat toisistaan.
Seksuaalisen halun eroavuudet intiimissä parisuhteessa ovat hyvin yleisiä. Olisi vaikea löytää kahta ihmistä, jotka olisivat aina aivan samalla aaltopituudella seksuaalisesti. Itse asiassa tutkimukset viittaavat siihen, että jopa joka kolmas pariskunta kokee merkittävää eroa libidossaan.
Tällöin kumpikaan ei ole täysin tyytyväinen: toinen kaipaa enemmän seksiä ja fyysistä läheisyyttä, kun taas toinen saattaa tuntea painetta harrastaa seksiä, vaikka ei haluaisi, tai pelätä tuottavansa pettymystä kumppanilleen. Eriarvoiset halumallit voivat luoda stressiä ja tyytymättömyyttä monelle, joka näkee nämä asiat parisuhteen ytimessä.
Sexologi Emily Nagoski ja Come As You Are: The Surprising New Science That Will Transform Your Sex Life -kirjan kirjoittaja selittää, että jokainen – sukupuolesta riippumatta – on seksuaalisuutensa suhteen vaikutuksen alainen sekä "kaasuista" että "jarruista".
Nämä käsitteet auttavat ymmärtämään, miksi seksuaaliset halumme vaihtelevat niin paljon. Kun suhde on uusi, kumppanit elävät uutuudenviehätyksestä ja usein kokevat samankaltaista seksuaalista nälkää. Pitkässä parisuhteessa tai avioliitossa, erityisesti vanhemmuuden haasteiden myötä, into ja jännitys kuitenkin usein vähenevät. Jos kumppanit eivät tunnista näitä eroavaisuuksia varhaisessa vaiheessa, he yleensä oppivat ajan myötä tuntemaan sekä yhtäläisyytensä että erilaisuutensa seksuaalisuuden saralla.
Emily Nagoski kuvaa, että valtaosa seksuaalisesta halusta kuuluu kahteen kategoriaan: spontaani tai reaktiivinen halu.
Reaktiivinen halu on hieman toisenlaista. Se tarvitsee sytykkeen: kun tapahtuu jotakin eroottista, keho reagoi. Luova esileikki ja hyvä kumppanin tuntemus auttavat herättämään reaktiivisen halun. Turvallinen ympäristö on monelle myös ratkaiseva, jotta voi antautua halulle. Pitkän parisuhteen sitoutuminen ja turvallisuus vaikuttavat tähän paljon.
Tällöin esimerkiksi henkilö spontaanilla libidolla, joka ei ole herkkä jarruille, haluaa todennäköisesti seksiä usein, mutta ihminen, jonka halu on reaktiivista ja jarrut herkkiä, saattaa olla pitkäänkin ilman kiinnostusta seksiin. Jos tällaiset kumppanit ovat yhdessä, seksuaalinen epätasapaino on hyvin todennäköistä.
Joillakin ihmisillä seksuaalinen halu on luontaisesti matala—ei siksi, että mikään erityisesti latistaa tunnelmaa. Toiset eivät koe seksuaalista halua tai vetovoimaa lainkaan, ja määrittelevät itsensä asexuaaleiksi. Ehkä kerran kuussa tai sitä harvemmin on sinulle riittävän usein. Siinä ei ole mitään vikaa. Mutta jos kumppani kokee toisin, on olennaista ymmärtää ja hyväksyä toisen tarpeet ja löytää tapoja päästä yhteisymmärrykseen.
Mutta entä jos sinulla on herkästi reagoivat jarrut ja hidas kaasu? Mikä voi estää intohimoisen kohtaamisen?
Kun olet kiireinen työssä, vastuullasi on kotityöt, muut velvollisuudet ja huoli lapsista, voi olla vaikea päästää irti stressistä ja antautua halulle. Joskus kaikki vaikuttaa olevan kunnossa, mutta silti ei tee mieli olla intiimi kumppanin kanssa. Miksi? Saatat edelleen kokea stressiä tiedostamattasi. Alitajuntaista stressiä voi olla pelko sukupuolitautien tarttumisesta, raskaudesta tai häpeän tunne seksistä. Jos näitä huolia ei tutkita, ne voivat vaikuttaa seksuaalielämääsi merkittävästi.
Jotta voimme haluta toista ja antautua läheisyydelle, meidän on voitava luottaa ja tuntea olomme turvalliseksi. Jos suhteessa on ongelmia muilla osa-alueilla, et ehkä tiedosta, että jokin muu konflikti vaikuttaa seksuaaliseen haluusi. Selvittämättömät riidat – jopa vuosia sitten sattuneet – voivat pysyä tiedostamattomassa mielessä ja vaikuttaa haluihin.
Vaikka seksuaaliseen haluun vaikuttaa paljon myös psykologia, fyysinen terveydentila on tärkeä. Mieti: tekeekö mieli seksiä, jos sinulla on kuumetta tai kipua? Tuskin. Haluamme seksiä, kun olemme terveitä ja tunnemme olomme turvalliseksi. Fysiologisella tasolla seksi valmistaa kehoa lisääntymiseen (vaikka lapset eivät olisikaan suunnitelmissa ja suojaudu). Jos terveys ei ole hyvä, keho ei ole ”valmiustilassa” lisääntymiseen. Kaikki sairaudet eivät aina näy päälle päin, varsinkaan alkuvaiheessa. Jos tuntuu, että libido laahaa, käy lääkärissä tarkistuksessa.
Krooniset sairaudet, masennuslääkkeet, hormonaalinen ehkäisy ja jopa antihistamiinit voivat laskea seksuaalista kiinnostusta. Myös tietyt elämänvaiheet, kuten synnytyksen jälkeinen palautuminen, imetys, hormonikorvaushoito tai vaihdevuodet tunnetusti heikentävät seksuaalista halua. Silloin seksi ei useinkaan ole prioriteetti.
Mikä tahansa tilanne, joka rikkoo ihmisen intiimiyden rajoja—kokemuksen voimakkuudesta riippumatta—voi vaikuttaa seksielämään. Sekä keho että mieli tarvitsevat aikaa eheytyä traumoista. Myös seksi ennen kuin on siihen oikeasti valmis, voi vaikeuttaa halun syttymistä jatkossa.
Suurin osa meistä ymmärtää viestinnän tärkeyden kaikissa ihmissuhteissa, mutta intiimeistä asioista puhuminen voi silti tuntua vaikealta, vaikka kumppani olisi se kaikkein läheisin ihminen. Seksuaalisesta epäyhteneväisyydestä puhuminen voi olla haaste molemmille. Se, joka haluaa enemmän seksiä, voi tuntea tulleensa torjutuksi ja katkeraksi. Se, joka haluaa seksiä harvemmin, voi tuntea itsensä väärinymmärretyksi, painostetuksi tai riittämättömäksi. Et voi tietää mitä kumppanisi oikeasti tuntee, ellei siitä puhuta.
Tärkeää on molemminpuolinen kunnioitus. Molempien tulee olla valmiita sekä kuuntelemaan että avaamaan omia tarpeitaan. Ja molemmilla on omat tapansa kokea ja käsitellä erilaiset tarpeet. Toista ei saa syyllistää erilaisista haluista—eikä myöskään teeskennellä, ettei olisi itse loukkaantunut. Jos kumpikin yrittää ymmärtää ja hyväksyä toisen näkökulman, siitä löytyy yhteinen tie eteenpäin.
Kompromissin löytäminen ei aina ole helppoa, mutta jos suhteen on tarkoitus jatkua, erilaiset seksuaaliset tarpeet pitää sovittaa yhteen. Kumppania ei tietenkään voi pakottaa seksiin, joten usein henkilö, jolla on korkeampi libido, kokee joutuvansa joustamaan enemmän.
Kompromissi ei kuitenkaan tarkoita jatkuvaa turhautumista. Kumppani, jota ei kiinnosta yhdyntä, saattaa nauttia flirttailusta, viettelystä tai muista seksuaalisen läheisyyden muodoista, kuten hellästä kosketuksesta tai vaikkapa yhteisestä itsetyydytyksestä. Joillekin auttaa yhdessä sovittu seksitauko, joka ottaa paineet pois ja antaa uudelle alulle tilaa. Jotkut pitkässä parisuhteessa päätyvät sopimaan avoimesta suhteesta tai etsivät muita tapoja täyttää molempien tarpeet turvallisesti.
Kun yksi kokee olevansa aina aloitteentekijä ja toisella harvoin on halua, voi helposti syntyä stressiä ja torjutuksi tulemisen tunnetta. Jos jumitut kaavamaisiin ja turhauttaviin malleihin, on aika tarkastella tilannetta syvemmin. Huolettaako tulevaisuus, työ tai muut velvollisuudet? Jokin asia voi tuntua vähäpätöiseltä, mutta silti vaikuttaa taustalla. Tai ehkä on olemassa ratkaisematon konflikti, jota yritätte molemmat sivuuttaa, mutta joka silti nousee esiin. Näihin ongelmakohtiin kannattaa tarttua. Pariskunnat, jotka kykenevät ratkomaan erimielisyytensä ja tukemaan toisiaan haasteissa, antavat myös halulle mahdollisuuden herätä uudelleen.
Ammattilaisen apu voi olla hyödyllistä. Koulutettu neutraali välimies, kuten pari- tai seksuaaliterapeutti, auttaa luomaan avoimen ilmapiirin, jossa molemmat voivat rauhassa ilmaista huolensa ja tarpeensa. Seksuaaliterapeutti voi antaa uusia näkökulmia, auttaa normalisoimaan koettua ja tarjota konkreettisia vinkkejä seksiin yhdessä.
Suhteen alkuvaiheessa, jolloin kädet eivät pysy erossa toisesta, laatu ei yleensä ole suurin huolenaihe. Mutta ajan myötä, etenkin heterosuhteissa, määrä ei aina tarkoita hyvää laatua. Naiset pitkäaikaisissa parisuhteissa kokevat usein enemmän tyydytystä, koska heidän kumppaninsa tuntevat heidät paremmin ja nainen voi olla omassa kehossaan rento. Kun kumppanukset huomioivat ja kunnioittavat toistensa tarpeita, paine ja torjutuksi tulemisen tunne häviävät. Voit alkaa suhtautua seksiin eri tavalla: mitä sinä nautit? Jos kumppanisi ei tällä hetkellä halua, voitko helliä itseäsi? Mistä kumppanisi pitää? Entä jos esileikki alkaisi jo päiviä tai viikkoja etukäteen ystävällisellä teolla, arjen avustuksella, hellällä syleilyllä, herkullisella ruoalla, vihjailevalla kosketuksella? Intiimiys on tanssia kumppanin kanssa—edestakaisin siitä mikä on, siihen mikä voisi olla. Kun sitten harrastatte seksiä, nauttikaa hetkestä yhdessä niin että se kantaa pitkään mielessä.
Hyvin harva pari kokee samantasoista seksuaalista halua tai läheisyyden tarvetta parisuhteen kaikissa vaiheissa. Libidot vaihtelevat niin naisilla kuin miehillä. Jos huomaat olevasi seksuaalisen halun janan jommassa kummassa ääripäässä, tiedä että tämä on kaikkien kokema asia. Minkä tahansa suhteen luottamuksen avain on avoin kommunikaatio, uteliaisuus ja kärsivällisyys.
Lataa WomanLog nyt: