Stressin vaikutukset naisen seksuaali- ja lisääntymisterveyteen
Stressi ja ahdistus vaikuttavat todennäköisesti sekä fyysiseen että henkiseen terveyteesi. Usein ensimmäiset oireet ilmenevät lisääntymiselimistössä. Pitkittynyt tai krooninen stressi voi sekoittaa kehon toimintaa ja näin ollen hormonituotantoa, aiheuttaen epäsäännöllisiä kuukautisia, vaikeuksia tulla raskaaksi ja jopa alentunutta seksuaalista halukkuutta.
Stressi on luonnollinen osa elämäämme. Myönteinen stressi auttaa meitä kohtaamaan haasteet ja vaaratilanteet. Keho tuottaa adrenaliinipiikin, joka nostaa sykettä, verenpainetta ja antaa lisää energiaa. Krooninen stressi voi kuitenkin olla lamaannuttavaa ja vaikuttaa usein naisen kehoon negatiivisesti, erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyden osalta. Terveelliset elämäntavat ja toimivat stressinhallintakeinot ovat tärkeitä, jotta elimistömme toimisi optimaalisesti.
Kroonisen stressin vaikutukset kehoon
Stressi on kehon luonnollinen reaktio vaarallisiin tai haastaviin tilanteisiin. Stressi auttaa meitä tunnistamaan ongelmia ja suojelemaan itseämme vaaroilta. Menneisyydessä taistele tai pakene -vaisto auttoi ihmiskuntaa selviytymään. Nykyään suurin osa meistä ei kohtaa hengenvaarallisia tilanteita, mutta silti koemme stressiä ja ahdistusta. Paine kasaantuu työelämässä, sosiaalisissa tilanteissa ja perhe-elämässä. Jos stressiä ei pääse purkamaan säännöllisesti, se voi muuttua krooniseksi tilaksi.
Kun tunnemme stressiä, aivomme vapauttavat kortisoli-nimistä hormonia. Kortisoli aiheuttaa hikoilevat kämmenet, sydämen sykkeen nousun ja hengästymisen. Krooninen stressi pitää kortisolitasot jatkuvasti korkeina, jolloin elimistö pysyy fysiologisesti ylivirittyneessä tilassa. Tämä puolestaan aiheuttaa erilaisia epämiellyttäviä oireita, kuten ärtyneisyyttä, päänsärkyä, närästystä, unettomuutta ja väsymystä.
Jos kroonista stressiä ei hoideta, se voi aiheuttaa muun muassa seuraavia ongelmia:
- kohonnut verenpaine ja verensokeri
- suolistovaivat
- lisääntynyt masennuksen riski
- sydänkohtaukset
- lisääntynyt tulehdus kehossa
- alentunut hedelmällisyys
Stressi ja kuukautiskierto
Stressihormonit voivat häiritä kuukautiskierron aikana naisen kehossa tuotettavien lisääntymishormonien toimintaa. Hormonaalinen epätasapaino voi sekoittaa kiertosi monin tavoin – tehdä siitä pidemmän, lyhyemmän, epäsäännöllisen tai poistaa sen kokonaan, mikä lisää stressiä edelleen.
Stressi voi myös voimistaa PMS-oireita. Saatat kokea voimakkaampia vatsakipuja ja pahempia mielialanvaihteluita. Kortisoli vaikuttaa ruokahaluusi. Stressi yhdessä PMS:n kanssa voi saada sinut tuntemaan entistä suurempaa nälkää ja himoa sokeri- ja rasvapitoisiin herkkuihin.
COVID-19-pandemia vaikuttaa meihin kaikkiin. Tämän uuden ja mahdollisesti vaarallisen viruksen leviäminen on ollut monelle stressaava kokemus. Monet naiset ovatkin raportoineet muutoksia kuukautiskierrossaan pandemian aikana.
Raskaus, imetys ja stressi
Raskauden aikana nainen käy läpi valtavasti fyysisiä ja henkisiä muutoksia. Nämä muutokset aiheuttavat jo itsessään stressiä, jota lisäävät arjen askareet ja valmistautuminen uuden elämän syntymään. Keho kestää lyhytaikaisen stressin ongelmitta, eikä sillä usein ole vaikutusta raskauteen, mutta pitkittynyt stressi voi johtaa ennenaikaiseen synnytykseen ja vakavimmissa tapauksissa myös vaikuttaa lapsen kehitykseen haitallisesti.
Sikiötä kohdussa ympäröi ja suojaa lapsivesi. Pitkään korkeat kortisolitasot lapsivedessä voivat lisätä ennenaikaisen synnytyksen ja synnynnäisten sairauksien riskiä. Zürichin yliopiston tutkimuksen mukaan äitinsä raskausaikana kroonista stressiä kokeneilla lapsilla on suurempi riski saada tarkkaavaisuushäiriö (ADHD) ja sydän- ja verenkiertoelinten sairauksia myöhemmällä iällä.
Stressillä on yhteys myös rintamaidon koostumukseen ja määrään – stressi voi vähentää maidon tuotantoa. Tutkimukset osoittavat, että rintaruokitut vauvat ovat alttiimpia korkeammille kortisolitasoille kuin korvikeruokitut, mikä kertoo kortisolin siirtymisestä rintamaidon kautta lapseen. Krooninen korkea kortisoli lapsuudessa voi johtaa kohonneisiin stressireaktioihin myöhemmin elämässä, kuten korkea verenpaine ja nopea sydämen syke.
Stressi ja seksuaalisuus
On helppoa antaa arjen ja kodin vastuiden viedä elämässämme kaiken tilan. Kun asiat muuttuvat vaikeiksi, seksi on yleensä ensimmäinen, josta luovumme. Tämä ei johdu pelkästään stressin aiheuttamasta uupumuksesta – myös korkea kortisoli alentaa halukkuutta. Stressistä kärsivillä esiintyy enemmän masennusta, ja masennuksen hoitoon käytetyt lääkkeet voivat nekin vähentää libidoa.
Kuten aiemmin mainittu, stressi on myrkyksi hormonaaliselle tasapainolle. Ahdistus kuluttaa energiaa, jolloin kiinnostus seksiin vähenee. Lisäksi jännitys vaikeuttaa rentoutumista ja stressi voi aiheuttaa niin sanottuja 'kuivia kausia' – kun luonnollinen liukasteen tuotanto laskee, ja seksi tuntuu vähemmän nautinnolliselta.
Seksuaalisuus ei useinkaan ole suoraviivainen asia, eikä ratkaisutkaan ole yksinkertaisia. Voit kuitenkin helpottaa oloasi vähentämällä harteiltasi vastuuta ja huolehtimalla riittävästä unesta.
Stressinhallinta
Stressin ei tarvitse ottaa elämästäsi niskalenkkiä. On olemassa yksinkertaisia keinoja, joilla voit parantaa oloasi. Kokonaisvaltainen terveys ja seksuaaliterveys eivät tarkoita vain sairauksien puuttumista, vaan hyvää vointia. Alla muutamia tapoja, joiden avulla voit helpottaa stressaavia tilanteita.
Rajoita ärsykkeitä
Etsi rauhallinen paikka ja pohdi, mikä sinua stressaa ja miksi? Mikä saa sydämen hakkaamaan tai vatsan kääntymään? Julkinen esiintyminen? Sosiaaliset tilanteet? Huonot uutiset taloudesta? Muista, ettet voi vaikuttaa kaikkeen, mutta voit vaikuttaa omaan hyvinvointiisi. Kun poistat elämästäsi osan stressitekijöistä, voit saada aikaan välittömän, myönteisen vaikutuksen.
Jos huonot uutiset aiheuttavat sinulle ahdistusta, koita estää pääsysi uutiskanaville tai ota joka päivä hetki, jolloin kytket kaikki laitteet pois päältä. On monia harrastuksia, jotka vievät huomion pois uutisvirrosta ja sosiaalisesta mediasta. Sinulla saattaa olla joitakin mielessä nytkin.
Jos stressitekijäsi liittyy sosiaalisiin tilanteisiin – hidasta tahtia. Sosiaalista ahdistusta potevat kokevat usein muiden seuraavan ja arvioivan heitä, mutta suurin osa ihmisistä keskittyy silti itseensä. Päiväkirjan pitäminen voi auttaa tunnistamaan tilanteet, jotka aiheuttavat stressiä. Kun tunnet stressin aiheuttajat, voit joko välttää niitä tai löytää toimivia selviytymiskeinoja.
Rakenna terveellinen ruokavalio
Kortisoli stimuloi ruokahalua – tästä syystä haemme lohturuokia. Työpäivän jälkeen harva kaipaa salaattia. Paineen alla moni kamppailee painonnousun ja yleisen hyvinvoinnin kanssa. Stressi voi johtaa alkoholin, tupakan tai päihteiden käyttöön. On hyvä muistaa, että sekä piristeet että lamaannuttavat aineet voivat parantaa oloa hetkeksi, mutta pitkällä aikavälillä ne heikentävät stressinsietokykyä.
Terveellinen ja ravitseva ruokavalio parantaa kykyäsi selviytyä elämän haasteista. Stressiä helpottavia ruokia ovat mm. avokadot, rasvainen kala, pähkinät, sitrushedelmät ja tumma suklaa. Avokado ja lohi sisältävät Omega-3-rasvahappoja, joiden tiedetään kohentavan mielialaa ja tasapainottavan hormonitoimintaa. Sitrushedelmät ovat täynnä C-vitamiinia, joka vahvistaa immuunijärjestelmää.
Liiku säännöllisesti
Fyysinen aktiivisuus selkeyttää ajatuksia ja vaikuttaa positiivisesti hermostoon, samalla lisäten lihasvoimaa ja energisyyttä. Liikkuessa aivot tuottavat 'onnellisuushormoneja', kuten serotoniinia ja dopamiinia.
Kroonisesti korkea kortisoli rasittaa mielenterveyttä ja lisää mm. masennuksen ja ahdistuksen riskiä. Liikunta sekä muut mielekkäät aktiivisuudet lisäävät aivojen serotoniinin ja dopamiinin tuotantoa, jolloin kortisolitaso laskee ja olo kohenee.
Älä pelkää pyytää apua
Fyysinen terveys on vain yksi osa omasta huolenpidosta. Jos stressi hankaloittaa elämääsi ja yksinkertaisetkin tehtävät alkavat tuntua liian raskailta, on aika pyytää apua. Ystävät ja perhe voivat tukea, mutta myös ammattilaisen puoleen kääntyminen kannattaa. Se on heidän työnsä.
Reaktiomme tiettyihin tilanteisiin voivat kummuta menneistä traumoista. Kun syvempiin ongelmiin puututaan, stressi helpottuu ja terveemmät tavat pääsevät tilalle. Tämä on helpommin sanottu kuin tehty ja vie usein aikaa, mutta on ehdottomasti vaivan arvoista.
Rentoudu hieronnan avulla
Jos niska ja hartiat ovat jumissa pitkistä koneen ääressä vietetyistä tunneista, tai lihakset kipeytyneet fyysisestä rasituksesta, hemmottele itseäsi muutaman tunnin hemmottelulla tai pyydä kumppaniasi rentouttavaan hierontaan. Hieronta vähentää stressiä ja syventää läheisyyttä. Jo pelkkä hellä selkähieronta on osoitettu vähentävän jännitystä ja laskemaan kortisolitasoa.
Pidä kiinni säännöllisestä unirytmistä
Stressi voi aiheuttaa unettomuutta ja muita uniongelmia. Uni on kuitenkin välttämätöntä stressistä palautumiseen. Auta itseäsi – rakenna itsellesi unirytmi, jotta kehosi oppii, milloin se saa levätä ja palautua.
Kokeile mindfulness-harjoituksia
Tietoisuustaidot, kuten meditaatio, tietoinen hengittäminen ja jooga ovat tehokkaita stressin- ja tunteidenhallinnassa. Jo viiden minuutin tietoinen hengittäminen auttaa selviytymään paremmin.
Tietoisuustaidot voivat myös auttaa rentoutumaan seksin aikana, jolloin nautinto syvenee. Tantrajooga tarjoaa työkaluja seksuaalisen nautinnon lisäämiseen.
Maailmassa tapahtuu enemmän kuin yksi ihminen pystyy ymmärtämään tai käsittelemään. On tärkeää erottaa, mihin voi itse vaikuttaa ja mitkä asiat ovat hallinnan ulkopuolella. Meidän on huolehdittava itsestämme ennen kuin voimme huolehtia muista – ja tarvitsemme toisiamme selviytyäksemme vaikeista ajoista.
Naisten seksuaali- ja lisääntymisterveys on tärkeää paitsi jokaiselle naiselle itselleen, myös lasten ja perheiden hyvinvoinnille. Anna aikaa niille asioille, jotka tuovat voimaa ja iloa – teet samalla palveluksen sekä itsellesi että maailmalle.
Voit seurata kuukautiskiertoasi WomanLogin avulla. Lataa WomanLog nyt:
