Haju ja hormonimuutokset: Voivatko hormonit vaikuttaa hajuaistiisi?
Hajuaistimme on tärkeä terveydellemme ja hyvinvoinnillemme. Se auttaa meitä valitsemaan ravitsevaa ruokaa, lisää ruokahalua ja varoittaa meitä haitallisista tai pilaantuneista tuotteista. Hajuaistin ansiosta osaamme myös navigoida ympäristössämme ja tunnistaa vaaroja, kuten kaasuvuodon, savun ja tulipalon tai homeen seinissä. Hajuaisti antaa meille lisäksi hienovaraisia ja syvällisiä vihjeitä, jotka vaikuttavat romanttisiin suhteisiimme, sosiaalisiin kanssakäymisiimme ja suhtautumiseemme muihin ihmisiin.
Vaikka useimmilla meistä nämä tiedot eivät rekisteröidy tietoiselle tasolle, ihmisen nenä voi havaita jopa hyvin heikkoja tuoksuja ympäristössä. Itse asiassa, se keihin ihastumme, kenen kanssa ystävystymme ja keitä vältämme, saattaa pitkälti määräytyä hajun perusteella. Tässä artikkelissa perehdymme hajuaistin ihmeisiin ja siihen, miten hormonien vaihtelut kuukautiskierron aikana, raskaudessa ja perimenopaussissa vaikuttavat siihen, mitä nenämme kautta aistimme.
Miten havaitsemme hajuja?
Hyvät ja huonot – kaikki hajut ovat tärkeitä. Kuten muutkin aistit, hajuaisti on olennainen sekä suojelullemme että tavassamme olla vuorovaikutuksessa maailman kanssa. Hajumolekyylien tunnistamisen avulla löydämme ravitsevaa ruokaa ja vältämme vaaroja, sekä vaikutamme tunnetiloihimme, muistoihimme ja ihmissuhteisiimme.
Mutta miten hajuaistimus käytännössä toimii? Hajut ovat kemiallisia molekyylejä, jotka ovat riittävän kevyitä matkustaakseen ilmassa. Osa hajuista on voimakkaampia, osa heikompia, mutta lähes kaikki ympärillämme erittävät hajumolekyylejä, jotka hengitettäessä sitoutuvat nenäonteloa verhoaviin erityisiin reseptoreihin. Ihmisellä on 5–6 miljoonaa hajureseptoria, jotka voivat tunnistaa noin 400 erilaista molekyylikuviota. Näistä peruselementeistä muodostuu lukemattomia hajuprofiileja. Viimeisen vuosikymmenen aikana tutkijat ovat arvioineet, että ihminen voi tunnistaa jopa biljoona hajua – paljon enemmän kuin aiemmin arvioitu kymmenentuhatta. Tämä kuulostaa paljolta, mutta monilla nisäkkäillä hajuaisti on paljon herkempi. Esimerkiksi koirien kuuluisat nenät tunnistavat tuoksuja useiden kilometrien päästä, ja norsuilla on enemmän hajureseptoreita kuin millään muulla nisäkkäällä.
Aina kun haistamme jotakin, olemme hengittäneet aineen molekyylejä, jotka hajureseptorimme tunnistavat. Reseptorit siirtävät tiedon aivoihin, jossa sitä käytämme päätöksentekoon. Hajukukku, jossa hajureseptorit sijaitsevat, on hyvin lähellä hippokampusta – aivojen oppimisen ja muistojen keskusta. Haemme vielä tarkempaa ymmärrystä siitä, miten nämä kaksi aluetta vaikuttavat toisiinsa, mutta on selvää, että hajut ovat voimakkaita muistojen herättäjiä. Esimerkiksi äitisi käyttämän hajusteiden tuoksu saattaa palauttaa mieleen eläviä lapsuusmuistoja.
Mitä ovat feromonit?
Feromonit ovat kehossamme tuotettuja kemikaaleja, jotka vaikuttavat muiden ihmisten käyttäytymiseen. Ne toimivat kuin hormonit, mutta välittyvät muihin. Feromoneja vapautuu ilmaan erityisesti hien mukana, mutta niitä esiintyy myös muissa kehon eritteissä. Niitä ei voi nähdä – eikä useimmiten edes haistaa – mutta ne voivat lisätä vetovoimaa ja seksuaalista kiihottumista sekä vaikuttavat voimakkaasti romanttisen kumppanin valintaan. Jotkut sanovat osaavansa haistaa, kun joku on kiihottunut. Feromoneja on kaikilla tutkituilla eläimillä. Ne ovat tärkeä osa parinvalintaa, mutta niillä on rooli myös reviirin merkitsemisessä, hälytyksen nostamisessa, ravinnon hankinnassa ja muussa sosiaalisessa käyttäytymisessä. Vaikka ihmisellä hajuaisti on suhteellisen heikko, vaikutumme silti hajujen maailmasta.
Pikakatsaus kuukautiskiertoon ja hormoneihin
Tiedämme jo, että tietyt tuoksut vaikuttavat meihin, vaikkemme itse niitä havaitsisikaan, mutta saatat miettiä, mikä on hormonien ja hajuaistin välinen yhteys. Ennen kuin menemme pidemmälle, ymmärretään paremmin, miten naishormonit toimivat kuukautiskierron aikana.
Yleensä terveen kuukautiskierron pituus on 28–35 päivää (joskus vähän lyhyempi tai pidempi). Hormonitasojen noustessa ja laskiessa näiden 4–5 viikon aikana keho käy läpi neljä selkeää vaihetta. Kierron alku määritellään ensimmäisestä vuotopäivästä.
- Kuukautisvaiheessa estrogeeni-, progesteroni- ja testosteronitasot ovat matalalla ja kohtu poistattaa limakalvansa kuukautisverena.
- Tämän jälkeen alkaa follikkelivaihe, jolloin estrogeeni- ja testosteronitasot kohoavat. Yleisesti tunnet olosi energisemmäksi ja seksuaalinen halukkuus lisääntyy.
- Keskisyklissä on ovulaatiovaihe, jolloin estrogeeni huipussaan laukaisee luteinisoivan hormonin nousun saaden munasarjat vapauttamaan munasolun. Ovulaation jälkeen estrogeeni- ja testosteronitasot laskevat ja progesteroni alkaa kohota.
- Sen jälkeen on vuorossa keltarauhasvaihe, jolloin progesteroni on vallitseva hormoni. Tällöin tunnet yleensä olevasi analyyttisempi, sisäänpäinkääntyneempi ja vähemmän sosiaalinen.
Herkkeneekö hajuaistini kuukautisten aikana?
Lyhyesti: kyllä. Vaikka hajuaisti ei varsinaisesti muutu, herkkyys hajuille saattaa. Tätä kutsutaan nimellä hyperosmia, ja se voi johtua muun muassa hormonaalisista vaihteluista. Se ei koske kaikkia naisia, mutta monet kertovat herkistyvänsä tietyille hajuille kierron edetessä.
Jotkut kokevat hyperosmiaa ovulaation aikana, ehkä varmistuakseen siitä, että valitsevat sopivan kumppanin hedelmällisellä aikavälillä. Monet kertovat haistavansa tuoksuja, joita muut eivät edes huomaa. Tutkimusten mukaan hajuaistin herkkyys ovulaation aikana vaikuttaa kumppanin valintaan tai, jos suhde on jo olemassa, vetovoiman määrään. Heteronaisia tarkastelleissa tutkimuksissa koettiin, että naiset olivat ovulaatiossa enemmän kiinnostuneita maskuliinisemmista miehistä. Pitkäaikaisissa suhteissa näin ei kuitenkaan ollut – feminiinisemmät tai isällisemmät piirteet johtivat useammin pysyvämpiin suhteisiin. Yksi mahdollinen selitys tälle on, että evoluution näkökulmasta dominoivat geenit ja vahva suojelija hyödyttävät haavoittuvassa asemassa olevaa raskaana olevaa naista, mutta vauvan syntymän jälkeen huolehtivampi ja läsnäoleva kumppani tarjoaa enemmän etuja.
Jotkut kertovat menettävänsä vetovoiman tunteen kumppaniaan kohtaan ovulaation aikana, mutta sen palaavan myöhemmin. Tämä ilmiö voi liittyä siihen, miten aistimme feromoneja hedelmällisinä päivinä. Myös miehet reagoivat tähän – tutkimukset osoittavat, että he aistivat, milloin nainen ovuloi. Vaikka eivät olisi tietoisia asiasta, useimmat heteromiehet pitävät ovuloivaa naista erityisen viehättävänä, aivan kuten naisilla seksuaalinen halukkuus lisääntyy ja maskuliiniset miehet alkavat viehättää enemmän – kaikki lisäämään lisääntymisen onnistumista.
Hajuaistin herkkyys voi muuttua myös keltarauhasvaiheessa. Monet kertovat herkistyvänsä epämiellyttäville hajuille – kumppanin sukat, vanha roskis tai naapurin ruoanlaitto. Tämä saattaa liittyä kehon valmisteluun mahdolliseen raskauteen. Herkistynyt hajuherkkyys saattaa suojella kehittyvää sikiötä pilaantuneilta tai vaarallisilta ruoilta.
Herkistynyt hajuaisti raskauden aikana
Kenties suurin puheenaihe hajuaistin muutoksista liittyy raskauteen, erityisesti ensimmäisellä kolmanneksella. Yksi raskauden ensimmäisistä merkeistä on lisääntynyt hajuherkkyys. Monet raskaana olevat huomaavat aistivansa hajuja kaukaa ja esimerkiksi tietävänsä, mitä joku toinen on syönyt lounaaksi. On hyvin tavallista, että odottavat äidit tuntevat vastenmielisyyttä alkoholin, tupakan, raa’an kalan ja lihan, munien, hajusteiden sekä kehon- ja puhdistustuotteiden tuoksuihin. Ei ole yllätys, että raskauden aikainen hyperosmia voi aiheuttaa ruokahaluttomuutta, pahoinvointia ja oksentelua – luonnon tapa suojella vauvaa mahdollisesti haitallisilta aineilta.
Voiko perimenopaussi lisätä hajuherkkyyttä?
Perimenopaussi tarkoittaa aikaa, jolloin naisen keho alkaa siirtyä kohti vaihdevuosia. Yleisimmin tämä käynnistyy varhaisten tai keski-40-vuotiaiden paikkeilla (vaikka voi alkaa aiemminkin tai paljon myöhemmin) ja kestää keskimäärin neljä vuotta (mutta 2–10 vuotta on täysin tavallista) päättyen menopaussiin – kun vuoteen ei ole tullut yhtään kuukautisia.
Monet perimenopaussia kokevat kertovat muutoksista hajuaistissaan ja lisääntyneestä herkkyydestä tiettyihin tuoksuihin. Muutokset hajuaistissa liitetään estrogeenin rajuun laskuun tänä aikana. Hormonivaihtelut saattavat vaikuttaa hajujen käsittelystä vastuussa oleviin aivojen alueisiin, minkä vuoksi osa perimenopaussisista naisista kokee fantomihajuja eli hajuhallusinaatioita. Siksi osa naisista huolehtii omasta hajustaan tai reagoi voimakkaasti muiden kehonhikiin silloinkin, kun muut eivät huomaa mitään.
Mitkä muut tekijät voivat lisätä hajuherkkyyttä?
Vaikka hormonit vaikuttavat pienimpiinkin yksityiskohtiin elämässämme, joskus hajuaistin herkistyminen liittyy käyttämääsi lääkitykseen tai siihen, että kehossasi tapahtuu jotakin poikkeavaa. Hajuaistiin voivat vaikuttaa esimerkiksi seuraavat tilat:
- Migreeni: 95 % migreenipotilaista kokee, että voimakkaat tuoksut voivat laukaista kohtauksen. Hajusteiden, tupakan, tiettyjen ruokien tai kemikaalien tuoksut voivat aiheuttaa ankaraa päänsärkyä. Migreenikohtauksen aikana olet usein erityisen herkkä hajuille, mikä saattaa lisätä kipua tai pahoinvointia.
- Autoimmuunisairaudet: Addisonin tauti, systeeminen lupus erythematosus (SLE) ja tyypin 1 diabetes voivat joskus aiheuttaa poikkeuksellisen herkän hajuaistin tai muutoksia hajuaistimuksissa.
- Kohtaukset: Kohtauksia saavat voivat kokea fantomihajuja juuri ennen kohtausta – aivot saavat nenän tuntemaan hajuja, joita ei ole olemassa.
- Lääkkeet: Tietyt antibiootit, antihistamiinit, kilpirauhaslääkkeet ja verenpainelääkkeet voivat muuttaa hajun ja maun aistimista.
- Syövät ja syöpähoidot: Pään ja kaulan alueen tietyt kasvaimet sekä niihin kohdistuvat hoidot voivat aiheuttaa muutoksia hajuaistiin ja makuaistiin.
Lopuksi
Kannattaa välillä pysähtyä pohtimaan hajujen näkymätöntä maailmaa. Moneen muuhun eläimeen verrattuna nenämme ei ole ykkösaistinvaraista, mutta siitä huolimatta se vaikuttaa voimakkaasti turvallisuuteemme, hyvinvointiimme ja sosiaalisiin suhteisiimme.
Lataa WomanLog nyt:
