Hormonit ja mielialanvaihtelut: miten ne liittyvät toisiinsa
Hormonit säätelevät lukuisia kehon toimintoja ja vaikuttavat meihin monin tavoin – myös mielialaan. Kuukautiskierron aikana tapahtuu useita erilaisia hormonaalisia prosesseja, joten useimmat naiset kokevat siihen liittyviä tunneoireita.
Monet naiset kertovat, että heidän oireitaan vähätellään ja kärsimyksiä pidetään epäolennaisina tai väistämättöminä. Tällainen asenne estää hakeutumasta hoitoon ja pitkittää usein oireita, jotka olisi voitu melko helposti lievittää tai jopa poistaa.
Naisten vaivat
”Hysteria” oli aikoinaan yleinen naislääketieteen diagnoosi, joka pohjautui teoriaan kohdun vaeltelusta kehossa. (Myöhemmin tätä yhdistettiin jopa demoniseen riivaamiseen!) Hysterian oireina pidettiin muun muassa ahdistusta, ärtyneisyyttä, pyörtymistä, seksuaalista aktiivisuutta, seksuaalisen halun puutetta ja yleisesti ottaen hankalaa, arvaamatonta käytöstä.
Nykyään ymmärrys naisen kehosta ja sen kierroista on paljon tarkempi ja mielialanvaihteluita voidaan tarkastella hormonaalisesta näkökulmasta.
Tässä artikkelissa käsittelemme estrogeenia, progesteronia ja testosteronia. Kaksi ensimmäistä mielletään yleensä naishormoneiksi ja kolmas miessukupuolihormoniksi, mutta todellisuudessa kaikkia kolmea esiintyy sekä naisilla että miehillä—tosin eri määrin.
Estrogeeni
Estrogeeni – naissukupuolihormoni – on keskeisessä roolissa naisen lisääntymisjärjestelmässä. Suurin osa naisen estrogeenista tuotetaan munasarjoissa, mutta pieniä määriä muodostuu myös lisämunuaisissa ja rasvasoluissa. Raskauden aikana myös istukka tuottaa estrogeenia.
”Estrogeeni” viittaa itse asiassa kemiallisesti samankaltaisten hormonien perheeseen—estrogeeneihin:
- Estroni – heikko estrogeeni, steroidi ja vähäisempi naissukupuolihormoni. Keho voi muuttaa estronia estradioliksi tarpeen mukaan. Tunnetaan erityisesti menopaussin hallitsevana estrogeenimuotona.
- Estrioli – heikko estrogeeni, steroidi ja vähäisempi naissukupuolihormoni. Estriolitason nousu liittyy raskauteen, mutta ei-raskaana olevilla niiden tasot ovat lähes mittaamattomat.
- Estradioli – vahvin vaikuttava estrogeeni, steroidi, naisen pääasiallinen sukupuolihormoni. Sitä esiintyy sekä naisilla että miehillä, mutta naisilla määrät ovat selvästi suuremmat. Korkeat estradiolitasot liittyvät akneen, seksuaalisen halun laskuun ja masennukseen. Erittäin korkeat tasot nostavat kohdun- ja rintasyöpäriskiä. Liian matalat estradioliarvot voivat kuitenkin aiheuttaa painonnousua ja sydän- ja verisuonisairauksia.
Estrogeenitasot ja niiden kehitys vaihtelevat elämän eri vaiheissa—murrosiässä, kuukautiskierrossa, raskauden aikana ja menopaussissa. Murrosiän alussa estrogeeni vaikuttaa niin sanottujen naisten toissijaisten sukupuoliominaisuuksien kehittymiseen, kuten rintojen kasvuun, lantion levenemiseen sekä häpy- ja kainalokarvoitukseen.
Mutta se ei jää siihen! Estrogeeni myös…
- säätelee kuukautiskiertoa kontrolloimalla kohdun limakalvon kasvua kierron ensimmäisessä vaiheessa;
- jos munasolua ei hedelmöitetä, estrogeenitasot laskevat nopeasti ja kuukautiset alkavat;
- jos munasolu hedelmöittyy, estrogeeni ja progesteroni estävät ovulaation raskauden aikana.
Estrogeeni säätelee myös maidoneritystä ja muita muutoksia rinnoissa, on ratkaiseivaa luuston muodostumisessa ja osallistuu veren hyytymiseen. Hormoni ylläpitää emättimen seinämän ja virtsaputken limakalvon vahvuutta ja paksuutta sekä vaikuttaa emättimen kosteuteen.
Tässä on vain muutamia syitä, miksi estrogeenia tarvitaan. On reilua sanoa, että estrogeeni on erittäin tärkeä hormoni kehon ja mielen toiminnassa. Ei yllätä, että estrogeenin vaihtelut vaikuttavat myös muihin prosesseihin, kuten kuukautiskiertoon, karvankasvuun ja onnellisuuteen.
Progesteroni
Progesteroni on steroidihormoni, joka kuuluu progestogeeneihin; ihmisen kehon tärkein progestogeeni on progesteroni. Sen fysiologinen vaikutus voimistuu estrogeenien läsnäolon myötä.
Pääasiallinen progesteronituotannon paikka on munasarjojen keltarauhanen, mutta pieniä määriä erittyy myös munasarjoista, lisämunuaisista ja istukasta (raskauden aikana).
Progesteroni vaikuttaa monella tavalla, mutta tässä keskitymme sen rooliin lisääntymiselimistössä.
Progesteroni valmistaa kohdun limakalvon mahdollista raskautta varten, jos irronnut munasolu hedelmöittyy. Lisäksi se ehkäisee kohdun lihasten supistelua, mikä voisi estää hedelmöittyneen munasolun kiinnittymisen. Jos munasolu ei hedelmöity, keltarauhanen surkastuu, progesteronitasot laskevat ja uusi kuukautiskierto alkaa.
Progesteronia kutsutaan joskus ”raskaushormoniksi”, koska se on merkittävässä roolissa sikiön kehityksessä, muun muassa:
- kohdun limakalvon valmistelu, jotta hedelmöittynyt munasolu voi kiinnittyä siihen;
- rauhasten ja verisuoniston kasvun stimulointi kohdun limakalvossa, jotta alkio saa ravintoa;
- kohdun limakalvon ylläpito koko raskauden ajan;
- istukan muodostumisen tukeminen.
Kun istukka kehittyy, siitä tulee progesteronin toinen lähde (pääasiallinen lähde on keltarauhanen). Tämä pitää progesteronitasot korkealla koko raskauden ajan; näin estetään lisämunasolujen kypsyminen sekä valmistetaan rinnat maidontuotantoon.
Sekä estrogeeni- että progesteronitasot laskevat merkittävästi ennen vaihdevuosia. Tämän uskotaan aiheuttavan monet vaihdevuosien yleisistä oireista, joten moni nainen saa hormonihoitoa oireiden helpottamiseksi. Hormonihoitoon liittyy kuitenkin mahdollisia sivuvaikutuksia ja se vaatii harkintaa.
Testosteroni
Testosteroni on tärkein sukupuolihormoni ja anabolinen steroidi. Sitä tuotetaan sukupuolirauhasissa—miehillä kiveksissä, naisilla munasarjoissa. Lisämunuaiset tuottavat myös pieniä määriä testosteronia kummallakin sukupuolella. Testosteronitasot nousevat voimakkaasti murrosiässä ja laskevat myöhemmin elämän aikana sekä naisilla että miehillä.
Testosteroni on androgeeni, eli se stimuloi sekundaaristen sukupuoliominaisuuksien kehitystä miehillä:
- lihasten kasvu
- lisääntynyt luun massa
- karvankasvu
- äänen madaltuminen
- peniksen, kivesten ja eturauhasen kasvu
- käytöksen muutokset, kuten itseluottamuksen, riskinoton, aggressiivisuuden ja seksuaalisen halun lisääntyminen
Naisilla testosteronimäärät ovat noin 5–10 % miesten tasoista. Naisella testosteroni vaikuttaa yhdessä estrogeenin kanssa mm. kudosten ja luuston korjaukseen, kasvuun ja ylläpitoon.
Miksi mielialanvaihtelut?
Nykykäsityksen mukaan kuukautiskierron toisella puoliskolla tapahtuvat hormonivaihtelut ovat suurin syy mielialanvaihteluihin. Ovulaation aikaan naisen keho vapauttaa munasolun, mikä laukaisee estrogeeni- ja progesteronitasojen laskun. Tämä voi aiheuttaa sekä fyysisiä että tunnepohjaisia oireita.
Estrogeeni- ja progesteronitasojen muutokset vaikuttavat serotoniinitasoihin. Serotoniini on sekä hormoni että välittäjäaine. Se auttaa säätelemään mielialaa, unirytmiä, ruokahalua ja ruoansulatusta.
Noin 95 % kehon serotoniinista tuotetaan ruoansulatuskanavan limakalvoilla, jossa se säätelee suoliston toimintaa. Loppu 5 % muodostuu aivorungossa, jossa se toimii hermosolujen välittäjäaineena.
Aivojen serotoniinia pidetään yhtenä tärkeimmistä mielialaa säätelevistä hormoneista. Kannattaa kuitenkin muistaa, ettei serotoniinin tarkkaa roolia PMS-oireissa—erityisesti psyykkisissä oireissa—vielä täysin tunneta.
Kuinka hallita mielialanvaihteluita
Hormonijärjestelmä on hyvin monimutkainen ja tässäkin raapaistaan vain pintaa. Hormonit toimivat usein yhdessä säädellen kehossa monimutkaisia prosesseja, eikä lääkäri voi määrätä ”ihmelääkettä” mielialan kohentamiseen.
Jos epäilet mielialanvaihteluidesi liittyvän kuukautiskiertoon, kannattaa pitää mielialapäiväkirjaa tuntemusten seuraamiseksi eri vaiheissa. PMS-oireet toistuvat rytmisesti, syklisesti.
Yksityiskohtainen päiväkirja parista viime kierrosta on hyödyllinen, jos aiot keskustella oireistasi lääkärin kanssa. Se antaa lääkärille paremman kuvan tilanteestasi.
Kuukautiskierron seurantasovelluksemme on kätevä paikka kirjata ylös tuntemukset ja muut oireet kierron varrella.
Merkitse ylös, jos koet seuraavia oireita:
- alakulon tunteet tai äkilliset, selittämättömät mielialan muutokset
- itkuherkkyys tai ärtyneisyys
- huono uni tai liiallinen nukkuminen
- keskittymisvaikeudet tai mielenkiinnon puute arjen asioihin
- väsymys tai alhainen energiatila
Lääkärisi voi suositella hormonaalista ehkäisyä, kuten ehkäisypilleriä tai laastaria, joka voi helpottaa turvotusta, rintojen arkuutta ja muita fyysisiä PMS-oireita. Joillekin hormonaalinen ehkäisy helpottaa myös tunnepuolen oireita, kuten mielialanvaihteluita.
Toisilla hormonaalinen ehkäisy voi pahentaa mielialanvaihtelua. Oikean ehkäisyn löytäminen saattaa vaatia usean eri vaihtoehdon kokeilua.
Myös monet elämäntapatekijät vaikuttavat PMS-oireisiin. Näiden huomioiminen voi helpottaa oloa:
- Liikunta. Ole aktiivinen vähintään 30 (lisä)minuuttia päivässä. Jo pelkkä päivittäinen kävely ulkona voi auttaa lievittämään surua, ärtyisyyttä tai ahdistusta.
- Ravinto. Yritä vastustaa PMS:n aiheuttamia herkkuhimoja. Sokeri, rasva ja suola voivat pahentaa mielialaa. Niitä ei tarvitse karsia kokonaan, mutta pyri tasapainottamaan ruokavaliota ravinnerikkailla vaihtoehdoilla kuten hedelmillä, vihanneksilla ja täysjyvillä. Näin pysyt kylläisempänä pitkään ja verensokerin nopeat vaihtelut vähenevät.
- Erään tutkimuksen mukaan kalsiumlisä voi helpottaa PMS-oireisiin liittyvää alakuloisuutta, ärtyisyyttä ja ahdistusta. Hyviä kalsiumin lähteitä ovat maito, juusto, raejuusto ja jogurtti, tummanvihreät kasvikset, kalsiumilla täydennetty appelsiinimehu ja viljavalmisteet. Kalsiumia voi ottaa myös ravintolisänä. Muutokset ravinnossa eivät vaikuta välittömästi – syö hyvin ja ole lempeä itsellesi.
- Uni. Riittävä uni on tärkeää mielialan hallinnalle missä tahansa kierron vaiheessa. Pyri nukkumaan vähintään seitsemän–kahdeksan tuntia yössä, erityisesti viikkoina ennen kuukautisia. Muista myös, että melatoniinia—unihormonia—muodostuu vain, kun silmien sarveiskalvot saavat päivänvaloa. Jos melatoniinitasot jäävät mataliksi, uni on pinnallista etkä koe olevasi levännyt.
- Stressi. Hoitamattomana stressi voi pahentaa mielialamuutoksia. Harjoittele syvähengitystä, meditaatiota tai joogaa rauhoittaaksesi mieltä ja kehoa etenkin PMS-oireiden aikana.
Mielialanvaihtelut ja luova persoona
Jotkut naiset oppivat hyväksymään mielialanvaihtelut ja käyttävät itsetutkiskeluaikaa luoviin projekteihin. On sallittua olla alakuloinen tai epävarma. On hyvä ottaa aikaa elämän tapahtumien käsittelyyn. On tärkeää tuntea kaikki omat tunteensa—ne viestivät jotain oleellista.
Joskus se on liikaa
Tuntuuko olosi vakavammalta kuin pelkiltä kuukautisiin liittyviltä mielialanvaihteluilta? Sitä ei aina ole helppoa tunnistaa. Taas kerran, mielialapäiväkirja auttaa ymmärtämään kuinka kauan olet ollut alakuloinen ja miten tunteet muuttuvat ajan myötä. Luotettavalta ystävältä tai perheenjäseneltä voi saada myös arvokasta näkökulmaa.
Jos mikään ei tunnu auttavan, harkitse keskustelua lääkärisi kanssa masennuslääkkeistä. Selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI-lääkkeet) ovat yleisimpiä PMS:n aiheuttamien mielialamuutosten hoidossa. Nämä reseptilääkkeet voivat olla joillekin naisille tärkeä apu vaikeiden aikojen yli.
Tämäkin menee ohi
Mikään ei pysy ikuisesti samana. Oman kehon hormonitoiminnan seuranta vahvistaa tämän totuuden. Kukaan ei ole aina täysin terve ja onnellinen. Elämässä harhaudutaan usein raiteilta. Jos olosi on poissa tolalta, voit ehkä sivuuttaa tunteet hetkeksi, mutta pidemmän päälle kannattaa pohtia, mistä olosi johtuu ja mikä voisi auttaa pääsemään kohti parempaa oloa. Hyvään oloon palaaminen on aina sisäinen prosessi – jokaiselle meistä, ja se on täysin ok.
Voit seurata kuukautisiasi WomanLogilla. Lataa WomanLog nyt:
