Ennaltaehkäisevä seulonta on tehokas ase taistelussa sairauksia vastaan, jotka pahenevat ajan myötä. Tässä artikkelissa tarkastelemme ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, joilla voi torjua HPV:hen liittyviä syöpiä.
Papanicolaou (Papa) -koe on seulontatutkimus, jolla etsitään syöpä- ja esiasteisia soluja kohdunkaulasta tai suolistosta. Yleinen solumuutosten aiheuttaja on ihmisen papilloomavirus (HPV). Testillä voidaan etsiä viruksen jälkiä ja määrittää, minkä tyyppisestä HPV:stä on kyse.
Ihmisen papilloomavirus (HPV) on yleisin sukupuolitauti, ja sitä esiintyy miljoonilla ihmisillä maailmanlaajuisesti. Useimmat eivät tiedä saaneensa tartuntaa, sillä suurin osa tapauksista on oireettomia ja häviävät itsestään. HPV ei ole yksinomaan sukupuolitauti, sillä se leviää ihokontaktissa, mutta tarttuu yleensä seksin aikana.
Yli 150 virukseen liittyvästä tyypistä vain harvat aiheuttavat vakavan uhan.
Ihon HPV-tyypit: Ihon HPV-tyypit aiheuttavat tavallisia syyliä (hyvänlaatuisia kasvaimia) iholla, yleensä käsissä, jaloissa, käsivarsissa ja rinnassa.
Limanpinnan (genitaalien) HPV-tyypit: Limanpinnan HPV-tyypit tarttuvat yleensä vain limakalvoihin, kuten sukuelimiin, peräaukkoon sekä suun ja kurkun limakalvoihin. Nämä voidaan jakaa matalan ja korkean riskin viruksiin.
HPV-infektiot ovat melko yleisiä alle 21-vuotiailla, ja paranevat yleensä itsestään ilman hoitoa tai komplikaatioita. Koska virus on niin yleinen, suurin osa tämän ikäisistä testaa positiivisen tuloksen. Alle 25-vuotiaiden seulontaa ei silti yleensä suositella.
Papa-koe (tai papa-testi) on seulontamenetelmä, jolla havaitaan syöpä- ja esiasteisia soluja. Testi on saanut nimensä keksijältään – Georgios Nikolaou Papanikolaou (1883 – 1962). Papa-kokeet ja HPV-testit voidaan tehdä erikseen tai samanaikaisesti (kaksoistestaus). Vaikka testit mittaavat eri asioita, ne palvelevat samaa tarkoitusta.
Papa-koe tunnistaa poikkeavat solut kohdunkaulassa tai suolistossa. Säännöllinen seulonta parantaa mahdollisuutta havaita syöpä varhaisessa vaiheessa, jolloin toipumisen mahdollisuus on suurin. Papa-kokeella voidaan tunnistaa kohdunkaulan esiasteiset solumuutokset jo ennen kuin ne kehittyvät syöväksi. Esiasteisten solujen poistaminen ehkäisee kohdunkaulan syövän kehittymisen jopa 95%:ssa tapauksista.
HPV-testit havaitsevat HPV-solujen DNA:ta. Jos papa-koe löytää poikkeavia kohdunkaulasoluja, HPV-testi voi selvittää, mistä HPV-tyypistä on kyse ja aiheuttaako se syöpää.
Spekula on gynekologin käyttämä väline, jolla emätinkanava avataan niin, että kohdunkaula voidaan nähdä suoraan. Solunäytteen ottoa varten spekula viedään emättimeen ja solunäyte otetaan kaapimella tai harjalla kohdunkaulasta. Näyte lähetetään laboratorioon tutkittavaksi.
Kun nainen täyttää 21 vuotta, hänen suositellaan käyvän papa-kokeessa kolmen vuoden välein.
Kun nainen täyttää 30, papa-koe kolmen vuoden välein voidaan korvata HPV-testillä (tai molemmilla testeillä) viiden vuoden välein. Jos nainen on yli 65-vuotias ja saanut kolme peräkkäistä normaalitulosta papa-kokeissa, testin voi lopettaa.
Säännöllistä testausta suositellaan vahvasti, vaikka olisit neitsyt, saanut HPV-rokotteen tai ollut vaihdevuosissa.
Lääkärisi voi ehdottaa tiheämpiä papa- ja HPV-testejä, jos:
Henkilöt, joilla on ollut esiasteisia solumuutoksia tai kohdunkaulansyöpä, saattavat tarvita tiheämpää seurantaa muutosten varhaisen toteamisen takaamiseksi.
Naiset, jotka elävät HIV:n kanssa, ovat suuremmassa vaarassa saada kohdunkaulan syöpää ja muita kohdunsuun sairauksia. Jos saat diagnoosin HIV:stä, tee yksi papa-koe mahdollisimman pian ja toinen 6–12 kuukauden kuluttua. Kolmen normaalituloksen jälkeen testin voi tehdä taas kolmen vuoden välein.
Elinsiirron, kemoterapian tai kortikosteroidihoidon vuoksi, jos immuunijärjestelmä on heikentynyt, jopa lievä HPV-infektio ei välttämättä parane itsestään.
Dietilstilbestroli (DES) on synteettinen estrogeenihormoni. Sitä määrättiin vuosina 1940–1971 (joissain Euroopan maissa vuoteen 1978 asti) raskaana oleville naisille keskenmenon, ennenaikaisen synnytyksen ja muiden komplikaatioiden ehkäisyyn.
DES tunnetaan nykyään hormonitoimintaa häiritsevänä kemikaalina, joka voi aiheuttaa syöpää, synnynnäisiä epämuodostumia ja muita kehityshäiriöitä häiritsemällä kehon hormonitasapainoa.
Papa- ja HPV-testit kestävät yleensä noin viisi minuuttia. Voit valmistautua useilla tavoilla, jotta testistä tulee mahdollisimman miellyttävä.
On tärkeää, että lääkäri tietää kaikista käyttämistäsi lääkkeistä, mukaan lukien ehkäisypillerit. Osa niistä voi sisältää estrogeenia tai progestiinia, jotka vaikuttavat testituloksiin. Kerro lääkärille myös, jos sinulla on aiemmin ollut poikkeava tulos papa- tai HPV-testissä.
Vältä yhdyntää vähintään 24 tuntia ennen testiä, sillä se voi vaikuttaa tuloksiin. Älä myöskään käytä siittiöitä tuhoavia ehkäisyvalmisteita äläkä tee emätinhuuhtelua (emätinhuuhtelu ei ylipäätään ole suositeltavaa). Jos olet neitsyt tai pienikokoinen, voit pyytää lääkäriä käyttämään pienempää spekulaa. Kysy tästä etukäteen.
Vältä testiä kuukautisten aikaan, jos mahdollista. Testi voidaan ottaa myös kuukautisten aikana, mutta tulokset eivät välttämättä ole yhtä luotettavia.
Useimmiten papa- ja HPV-testi voidaan tehdä 24. raskausviikkoon asti. Tämän jälkeen testaus voi olla epämukavampaa. Synnytyksen jälkeen tulee odottaa 12 viikkoa, ennen kuin testi otetaan, sillä tulokset eivät muutoin ole luotettavia.
Testit sujuvat paremmin, kun olet rentoutunut. Muista hengittää rauhallisesti ja pysyä mahdollisimman rauhallisena. Testien ei pitäisi sattua, mutta ne voivat tuntua epämiellyttäviltä. Osa naisista tuntee pienen nipistyksen. Jos kuitenkin olet huolissasi kivusta, voit ottaa käsikauppalääkkeen tuntia ennen testiä.
Jos sinua on seksuaalisesti hyväksikäytetty tai testit aiheuttavat ahdistusta, kerro lääkärillesi – hän voi tehdä tilanteesta sinulle turvallisemman ja mukavamman.
Pientä verenvuotoa saattaa esiintyä testin jälkeen, mutta se on useimmiten harmitonta. Jos vuoto jatkuu, ota yhteys lääkäriisi.
Tulosten saaminen kestää yleensä 1–3 viikkoa. Tulokset voivat olla seuraavat:
Negatiivinen/normaali tulos: Testissä löytyi vain normaaleja kohdunkaulasoluja. Lisätutkimuksia ei tarvita ennen seuraavaa papa-koetta tai gynekologista tarkastusta.
Epävakaa/epäselvä: Testi ei pystynyt selvittämään, ovatko kohdunkaulasta otetut solut normaaleja vai poikkeavia. Lääkäri voi pyytää lisätestejä välittömästi tai määrätä uuden testin 6–12 kuukauden kuluttua.
Positiivinen/poikkeava tulos: Jos löydetään poikkeavia tai epänormaalin näköisiä soluja, voidaan tarvita lisäselvityksiä. Poikkeavien solujen löytyminen ei aina tarkoita kohdunkaulan syöpää, mutta riski kasvaa, jos elimistöstä löytyy vaarallinen HPV-tyyppi.
Jos et ole saanut tuloksiasi kolmen viikon kuluessa, ota yhteyttä lääkärin vastaanotolle.
Jos testissä todetaan lievä tulehdus, lääkäri voi suositella toistotestausta vuoden kuluttua. Jos testissä havaitaan vakavia muutoksia tai syöpäsoluja, lääkäri voi suositella kolposkopiaa.
Toimenpide kestää yleensä noin 15 minuuttia ja muistuttaa gynekologista tarkastusta – lääkäri asettaa spekulan emättimeen kohdunkaulan näkyville saamiseksi. Joskus kohdunkaulalle levitetään laimeaa etikka- tai jodiliuosta, jonka avulla epänormaalit solut erottuvat paremmin. Liuos voi aiheuttaa polttavaa tai kihelmöivää tunnetta.
Pieni kudosnäyte voidaan ottaa laboratorioon tutkittavaksi. Tätä toimenpidettä kutsutaan koepalaksi (biopsia). Jos epäilyttäviä alueita on useampi, otetaan useampia koepaloja.
Kolposkopian tulokset määräävät, tarvitaanko jatkotutkimuksia tai hoitoa.
Leepäpiteelisolut ovat ohuita, litteitä soluja, joita esiintyy ihon uloimmassa kerroksessa (epidermis). Leepäpiteelisolumuutokset jaetaan seuraavasti:
Epätyypilliset leepäpiteelisolut (ASC) ovat yleisin poikkeava löydös papa-kokeessa:
Leepäpiteelisolujen sisäinen muutos (SIL) tarkoittaa epänormaalia kasvua leepäpiteelisoluissa. Muutokset jaetaan matala-asteisiin ja korkea-asteisiin:
Carcinoma in situ (CIS) tarkoittaa vaikeasti poikkeavia soluja, jotka muistuttavat syöpäsoluja mutta eivät ole vielä levinneet kohdunkaulan ulkopuolelle.
Leepäpiteelisyöpä (SCC) eli epidermoidikarsinooma on syöpä, joka alkaa leepäpiteelisoluissa.
Rauhassoluja löytyy kohdunkaulasta ja kohdun limakalvolta. Rauhassolumuutokset ovat epänormaaleja muutoksia kohdunkaulan rauhaskudoksessa.
Epätyypilliset rauhassolut (AGC) ovat soluja, jotka eivät näytä normaaleilta, mutta muutoksen merkitys on epäselvä. Endoservikaalinen adenokarsinooma in situ (AIS) tarkoittaa vaikeasti poikkeavia soluja, jotka eivät ole levinneet kohdunkaulan rauhaskudoksen ulkopuolelle.
Adenokarsinooma on syöpä, joka alkaa rauhassoluista. Termi voi tarkoittaa syöpää kohdunkaulakanavassa (endoservikaalinen), kohtuontelossa (endometrium), kohdun ulkopuolella tai muualla.
Kaikki elämme kiireistä elämää, ja vaivoja on helppo pitää vähäpätöisinä tai suorastaan ohittaa – saati että etsisimme sairauksia, jotka eivät näy päällepäin. Säännölliset tarkastukset voivat kuitenkin olla ratkaiseva tekijä ajoissa havaitun ja pitkälle edenneen syövän välillä.
Voit seurata kuukautisiasi WomanLog-sovelluksella. Lataa WomanLog nyt: