Probiootit
Probiootit ovat eläviä mikro-organismeja—pääasiassa bakteereita sekä joitakin hiivoja—jotka tarjoavat lukuisia terveyshyötyjä, kun niitä nautitaan riittäviä määriä. Niitä kutsutaan usein ”hyviksi” tai ”ystävällisiksi” bakteereiksi, sillä ne edistävät ruoansulatuskanavan tasapainoa ja harmoniaa.
Suoliston terveys on ollut jo pitkään vilkkaan keskustelun aiheena hyvinvoinnin maailmassa—ja syystä! Suolistossamme asuu biljoonia pieniä mikro-organismeja, jotka tunnetaan yhdessä suolistomikrobistona. Tämä kuhiseva bakteerien, virusten ja jopa joidenkin sienten muodostama yhteisö on elintärkeä ruoansulatuksen, vitamiinien synteesiin sekä immuunijärjestelmän säätelyyn. Probiootit toimivat kuin mikrobitasapainon vartijoina, pitäen haitalliset mikrobit kurissa.
Kehossamme elää lukemattomia mikro-organismeja, pääosin symbioosissa kanssamme. Nimensä mukaisesti näitä ei voi nähdä paljaalla silmällä, ja vaikka niitä on biljoonia, aikuisen ihmisen painosta ne muodostavat vain noin 0,9–2,7 kg.
Ihmisen mikrobiota on äärimmäisen monimuotoinen, ja tuhansia eri bakteerilajeja asuttaa kehoamme muodostaen monimutkaisen ekosysteemin. Bakteeriyhteisöjen koostumus voi vaihdella suuresti yksilöiden sekä jopa yksittäisten kehonosien välillä.
Suoliston mikrobisto sisältää bakteereita, viruksia, sieniä ja arkkieliöitä. Suurin osa suoliston mikrobiomista koostuu bakteereista ja viruksista; sienet ja arkkieliöt muodostavat kumpikin vain noin yhden prosentin, mutta molemmilla on tärkeitä tehtäviä. Nykyisin tiedämme, että pienet suolistosienet osallistuvat immunologisiin vasteisiin, ja vähän tutkituilla arkkieliöillä näyttää olevan rooli ruoansulatuksessa tuottamalla metaania.
Viruksia on paljon enemmän. Ne yhdistetään usein sairauksiin, eikä tämä olekaan väärin, mutta suolistossa virukset voivat vaikuttaa suotuisasti ruoansulatukseen, immuunivasteeseen ja jopa kognitiiviseen toimintaan. Virukset ovat erikoisia sopeutujia, lisääntymiskoneita, jotka eivät kasva eivätkä tuota energiaa itse, ja muodostavat siksi oman ”zombi-/androidiorganismi”-alaluokkansa, kun taas bakteerit ovat selkeästi eläviä.
Bakteerit ovat kiehtovia. Niitä löytyy kaikkialta kehosta, mutta suurin osa asustaa ruoansulatuskanavassa. Bakteeripitoisia alueita ovat myös iho, suu, hengitystiet, virtsa- ja sukuelimet sekä limakalvot. Nämä ovat myös puolestaan alueita, jotka ovat alttiita bakteeri-infektioille.
Itseään bakteereista huolestuttavat, kuten bakteerikammoiset tai OCD:ta sairastavat, saattavat kokea näiden pieneliöiden ajattelemisen ahdistavaksi. Ilman niitä me emme kuitenkaan selviäisi. Probiootit osoittavat, miten bakteerit voivat olla meille hyödyksi.
Mitä ovat probiootit?
”Probiootit” on nykyään yleinen nimitys eläville mikro-organismeille, pääasiassa bakteereille, mutta myös joillekin hiivoille, joiden on osoitettu olevan terveydelle hyödyllisiä. Näistä käytetään usein nimitystä ”hyvät” tai ”ystävälliset” bakteerit. Probiootteja nautitaan yleensä ruoan mukana tai ravintolisinä.
Tieteelliset mielipiteet probioottien terveyshyödyistä vaihtelevat, mutta on selvää, ettei niistä ole haittaa ja ne voivat vaikuttaa myönteisesti terveyteen.
Parhaiten tunnetut probiootit kuuluvat Lactobacillus- ja Bifidobacterium-sukuihin, mutta käytössä on monia muitakin lajeja ja kantoja erilaisissa tuotteissa. Luonnostaankin probiootteja sisältäviä ruokia ovat muun muassa:
- jogurtti
- kefiiri
- hapankaali
- kimchi
- muut fermentoidut ruoat.
Probiootteja voidaan käyttää myös ravintolisinä, kuten kapseleina, tabletteina, jauheina ja nesteinä.
Mitä probiootit tekevät kehossa?
Probiooteilla on useita hyödyllisiä vaikutuksia, jotka perustuvat siihen, miten nämä mikro-organismit vaikuttavat suolistomikrobiston tasapainoon ja toimintaan. Probioottien vaikutus kehossa riippuu muun muassa kyseisen kannan ominaisuuksista, yksilöllisestä terveydestä sekä muiden elintarvikkeiden ja aineiden läsnäolosta ruoansulatusjärjestelmässäsi.
Kun probiootit tulevat elimistöön ruoan tai lisäravinteen mukana, ne kohtaavat ensin mahalaukun happaman ympäristön ja jatkavat matkaansa suolistoon. Monet probioottikannat kestävät mahalaukun happamuuden ja pystyvät jatkamaan kulkuaan ohutsuoleen.
Ohutsuolessa probiootit kohtaavat sappisuoloja ja ruoansulatusentsyymejä, jotka voivat haastaa niiden selviytymistä. Silti osa kannoista kestää nämäkin olosuhteet ja päätyy paksusuoleen, jossa ne tarjoavat hyötynsä.
Paksusuolessa probiooteilla on mahdollisuus asettua ja kolonisoitua. Ne vaikuttavat olemassa olevaan suolistomikrobistoon, tasapainottavat bakteerilajeja sekä kilpailevat ravinteista ja elintilasta mahdollisesti haitallisten patogeenien kanssa. Probioottibakteerit voivat metaboloida erilaisia yhdisteitä ja tuottaa hyödyllisiä aineita, esimerkiksi fermentoimalla hiilihydraatteja ja ravintokuituja lyhytketjuisiksi rasvahapoiksi (SCFA), jotka tukevat ruoansulatusta.
Probiootit voivat myös olla vuorovaikutuksessa suoliston imukudoksessa olevien immuunisolujen kanssa ja mahdollisesti tukea kehon puolustautumista infektioita ja tulehdusta vastaan.
Mitkä ovat probioottien hyödyt?
Vaikuttamalla suoliston mikrobistoon probiootit voivat edistää monia kehon prosesseja, kuten tulehduksen hallintaa, ravintoaineiden pilkkomista ja jopa mielenterveyttä. Tutkimus näistä hyödyistä on kuitenkin vasta alussa, joten kattavaa tieteellistä yhteisymmärrystä ei ole vielä saavutettu.
Nykyisen tiedon mukaan probioottien tärkeimpiä tehtäviä ja mahdollisia terveyshyötyjä ovat muun muassa:
- auttaa ruoan sulatuksessa, erityisesti monimutkaisten hiilihydraattien ja joissain tapauksissa laktoosin pilkkomisessa
- edistää ravintoaineiden imeytymistä
- ylläpitää tasapainoista ja tervettä suolistomikrobistoa
- mahdolliset hyödyt immuunijärjestelmälle
- ehkäistä haitallisten bakteerien kasvua
- välttämättömien vitamiinien, kuten B-ryhmän vitamiinien ja K-vitamiinin, synteesi
Uudet tutkimukset viittaavat yhteyteen suolistomikrobiston ja mielen hyvinvoinnin välillä. Probiootteja tutkitaan muun muassa mielialahäiriöiden, kuten masennuksen ja ahdistuksen, hoidossa.
Jotkut probiootit voivat myös auttaa laktoosi-intoleranssista kärsiviä pilkkomaan laktoosia tehokkaammin tuottamalla laktaasientsyymiä eli laktoosia pilkkovaa entsyymiä.
Jos käytät antibiootteja, lääkärisi saattaa suositella probiootteja täydentämään elimistön hyviä bakteereita, joita antibiootit samalla tuhoavat. Aiemmin uskottiin, että probiootit häiritsisivät antibioottien vaikutusta, mutta nykyisin ajatellaan, että ne eivät kumoa toisiaan ja probiootit voivat jopa nopeuttaa palautumista. Osa terveydenhuollon ammattilaisista suosittelee odottamaan muutaman tunnin antibioottien oton jälkeen ennen probioottien käyttöä.
Voivatko probiootit auttaa IBS- ja IBD-oireisiin?
Koska probiootit vaikuttavat ruoansulatuskanavaan, niillä on potentiaalia tukea erilaisissa ruoansulatukseen liittyvissä vaivoissa. Jotkut ärtyvän suolen oireyhtymästä (IBS) kärsivät kokevat saavansa helpotusta oireisiin, kuten vatsakipuun, turvotukseen ja epäsäännölliseen suolen toimintaan, kun käyttävät tiettyjä probioottikantoja. Tulokset kuitenkin vaihtelevat, eivätkä kaikki koe hyötyä.
Tämä näkyy myös tieteellisissä tutkimuksissa, joissa probiooteista on saatu yleensä vain lieviä parannuksia oireisiin. Probiootit ovat kuitenkin yleisesti ottaen turvallisia myös IBS-potilaille, ja niistä voi olla apua suoliston kokonaisvaltaiseen terveyteen. Tulehduksellinen suolistosairaus (IBD) on vakavampi tila, jossa oireet muuttuvat kroonisiksi ja voivat johtaa lisäongelmiin. Terveellinen ruokavalio voi auttaa ehkäisemään tällaisia kivuliaita ja kuormittavia sairauksia.
Milloin probiootteja kannattaa ottaa?
Probioottien optimaalinen ajankohta riippuu käyttäjästä ja käyttötarkoituksesta. Probioottien nauttiminen yhdessä ruoan kanssa voi suojata bakteereja mahan happamuudelta, joten usein suositellaan ottamaan ne aterialla tai juuri ennen ateriaa. Tämä voi helpottaa myös mahdollisia ruoansulatusvaivoja.
Monet ihmiset ottavat lääkkeet ja ravintolisät samaan aikaan päivittäin, mutta probioottien kohdalla tällä ei ole suurta merkitystä. Noudata pakkausohjeita tai lääkärisi suositusta. Jos elimistösi ei tunnu hyötyvän käytössä olevista probiooteista, harkitse kannan tai tuotetyypin vaihtamista ja kysy neuvoa terveydenhuollon ammattilaiselta.
Probiootit vs prebiootit
Yleensä näemme maitotuotteissa ja terveysoppaissa mainintoja probiooteista, mutta myös prebiootteja esiintyy. Mitä prebiootit ovat?
PRObiootit ovat eläviä mikro-organismeja, kun taas PREbiootit ovat ei-eläviä, sulamattomia yhdisteitä, jotka ruokkivat suolistossamme eläviä organismeja. Niitä on erityisesti kasvipohjaisissa ruoissa, kuten hedelmissä, vihanneksissa, täysjyväviljoissa ja palkokasveissa. Ne eivät ole suoraan ravinnoksemme, sillä emme itse pysty hajottamaan niitä, mutta ne tukevat hyvinvointiamme epäsuorasti, sillä ne edistävät hyödyllisten probioottibakteerien kasvua ja toimintaa. Esimerkkejä prebiooteista ovat inuliini, jotkut sakkaridit sekä resistentti tärkkelys.
Prebioottipitoisia ruokia ovat esimerkiksi:
- valkosipuli
- sipuli
- sienet
- parsa
- juurisikuri
- täysjyväviljat
- kaakaojauhe
- merilevä
- maa-artisokka
Jotkut tuotteet ja ravintolisät on merkitty synbiooteiksi, mikä tarkoittaa, että ne sisältävät sekä probiootteja että prebiootteja. Tarkoituksena on tarjota kaksinkertainen hyöty: elävät hyödylliset bakteerit sekä niiden kasvua tukevat ravintoaineet.
Lataa WomanLog nyt:
