Kohtu ja yleisimmät kohdun ongelmat
Mistä lapset tulevat? Jokainen vanhempi saa tämän kysymyksen jossain vaiheessa. Uuden elämän syntymisen monimutkaista prosessia voi selittää lapselle monin eri tavoin, mutta meidän vastauksemme on lyhyt ja ytimekäs—lapset tulevat kohdusta.
Mikään muu elin ihmiskehossa ei ole yhtä joustava ja muuntautumiskykyinen kuin kohtu! Raskauden aikana se laajenee suuren luumun kokoisesta vesimelonin kokoiseksi ja palaa sitten synnytyksen jälkeen normaaliksi.
Kohtu, eli uterus, on osa naisen lisääntymiselimistöä—ainutlaatuinen naisille. Tämä ontto elin sijaitsee lantiossa ja muistuttaa ylösalaisin olevaa päärynää.
Rakenne ja sijainti
Kohtu on paksuseinäinen elin, joka on erityisen venyvä ja lihaksikas. Tänne sikiö eli kehittyvä vauva kasvaa, kun naisen munasolu hedelmöittyy miehen siittiöllä ja kiinnittyy kohdun seinämään.
Kohtu sijaitsee virtsarakon ja peräsuolen (sigmasuoli) välissä.
Kohdun runko (corpus uteri) koostuu:
- pohja—sijaitsee kohdassa, missä munanjohtimet tulevat kohtuun
- kohdun ontelo—ontelo, jossa sikiö kehittyy
- ismaus—kohdun alaosassa oleva kaventuma
Kohdun seinämä muodostuu kolmesta kerroksesta:
- perimetrium eli kohdun ulkokerros, verhoaa kohdun ja osittain kohdunkaulan (2 mm paksu)
- myometrium eli keskikerros, koostuu sileistä lihassäikeistä, jotka ovat pitkittäisiä, kehämäisiä ja spiraalimaisia sekä sidekudoksesta (15 mm)
- endometrium eli kohdun limakalvo, on muodostunut limakalvokudoksesta (6–16 mm paksu kuukautiskierron vaiheesta riippuen)
Kohdunkaula eli cervix koostuu myös useista osista:
- endoservix eli kohdunkaulan kanava yhdistää kohdun ja emättimen
- sisempi aukko (internal os)—kohdunkaulan aukko, joka johtaa kohtuun
- ektoservix—väylä kohdun ja emättimen välillä
- ulkoinen aukko (external os) eli kohdunkaulakanava on ektoservixin keskellä oleva tila
Jos hedelmöittynyttä munasolua ei kiinnity kohdun seinämään, endometrium hajoaa joka kuukausi ja poistuu kuukautisvuotona, ja tilalle muodostuu uusi kerros.
Kohdulla on kolme päätoimintoa, jotka mahdollistavat lapsen kehityksen:
- se suojaa sikiötä fyysisiltä vaurioilta
- se huolehtii sikiön ravinnonsaannista, jotta kehittyminen voisi tapahtua oikein
- se poistaa jätteet ja pitää sikiön ympäristön puhtaana
Kohtu raskauden aikana
Kohtu kasvaa huomattavasti raskauden aikana. Ensimmäisen kolmanneksen aikana kohtu on greipin kokoinen ja mahtuu lantion sisäpuolelle.
Toisen kolmanneksen aikana kohtu kasvaa papaijan kokoiseksi eikä enää mahdu lantion sisään—kohdun yläreuna yltää navan ja rintojen puoliväliin.
Kasvava kohtu siirtää muita sisäelimiä ja kuormittaa ympäröiviä lihaksia ja nivelsiteitä. Tämä saattaa aiheuttaa pientä särkyä ja kolotusta, mutta se on täysin normaalia.
Laajentuva kohtu painaa verisuonia, mikä aiheuttaa joidenkin naisten jaloissa turvotusta, painaa virtsarakkoa, mikä lisää virtsaamistarvetta, ja myös hengitys- ja verenkiertoelimiä, mikä voi tehdä hengittämisestä ja liikkumisesta raskaampaa.
Kaksosia tai useampia odottavilla kohtulainen venyy ja kasvaa vielä nopeammin.
Kolmannella kolmanneksella kohtu on vesimelonin kokoinen. Lasketun ajan lähestyessä täysin kehittynyt kohtu ulottuu häpyluusta aina rintakehään asti. Kun keho valmistautuu synnytykseen, vauva laskeutuu lantioon ja kohdunkaulan alkaa laajentua, jotta kohdun lihakset voivat työntää vauvan maailmaan.
Synnytyksen jälkeen kohtu palaa vähitellen samaan kokoon, muotoon ja sijaintiin kuin ennen raskautta. Tätä kutsutaan involuutioksi ja se kestää yleensä runsaat 6 viikkoa.
Yleisimmät kohdun ongelmat
Monet lääketieteelliset tilat voivat vaikuttaa kohtuun, kuten polyypit, endometrioosi, myoomat tai syöpä. Osa aiheuttaa kipua ja epämukavuutta, jotka yleensä tunnetaan lantion ja alavatsan alueella. Voimakkaammat kivut säteilevät keskivatsalle tai alaselkään. Muita kohdun ongelmiin liittyviä oireita voivat olla epäsäännölliset kuukautiset ja vaikeus tulla raskaaksi. Jos koet näitä oireita, on tärkeää hakeutua lääkäriin diagnoosia varten, sillä osa syistä voi olla vakavia, mutta moni ratkeaa itsestään.
Taaksepäin kallistunut kohtu—sitä kutsutaan myös kaarevaksi, vinoksi tai retrofleksiseksi kohduksi—taipuu kohdunkaulasta taaksepäin eteenpäin kaartumisen sijaan. Noin neljällä naisella kymmenestä on vino kohtu.
Aiemmin ajateltiin, että vino kohtu aiheuttaisi lapsettomuutta, mutta nykyään tiedetään, ettei kohdun asento estä siittiöiden pääsyä munasolulle.
Joskus esimerkiksi endometrioosin, tulehduksen tai leikkausten seurauksena syntynyt arpikudosta voi kallistaa kohtua jyrkemmin. Tämä voi vaikeuttaa siittiöiden kulkua, mutta raskaaksi tulemisen pitäisi silti olla mahdollista. Näissä tapauksissa kannattaa konsultoida lapsettomuuslääkäriä.
Myoomat
Myooma on hyvänlaatuinen kasvain tai paikallinen sakeutuma myometriumissa eli kohdun lihaskerroksessa. Myoomat aiheuttavat usein runsaita kuukautisvuotoja.
Myoomia on kolme päätyyppiä:
- Subseroottiset myoomat kasvavat kohdun pinnalla. Jos ne kasvavat suuriksi ja aiheuttavat epämukavuutta, ne voidaan poistaa kirurgisesti.
- Intramuraaliset myoomat kasvavat kohdun lihaksen sisälle ja ne voidaan havaita ultraäänitutkimuksella. Usein ne lisäävät kuukautisvuodon määrää. Kuten muutkin myoomat, intramuraaliset myoomat taipuvat pienentymään vaihdevuosien jälkeen.
- Submukoottiset myoomat sijaitsevat aivan kohdun limakalvon eli endometriumin alla ja ovat yleensä vain 1–1,5 cm läpimitaltaan. Pienestä koosta huolimatta ne aiheuttavat runsaita vuotoja ja vuotoja kuukautisten välillä, koska endometriumin alainen kudos on verisuonirikasta. Submukoottisia myoomia hoidetaan lääkkein, mutta ne voidaan tarvittaessa poistaa kirurgisesti.
Polyypit
Polyypit ovat yleensä pieniä, hyvänlaatuisia kasvaimia, mutta voivat aiheuttaa väli- tai poikkeavia vuotoja, sekä verenvuotoa vaihdevuosien jälkeen. Polyyppejä voi olla yksi tai useampi. Polyypit ovat tyypillisiä perimenopaussissa olevilla, koska limakalvo ei uusiudu enää säännöllisesti. Usein polyypit pysyvät kohdussa, mutta voivat joskus valua emättimeen asti. Pienet oireettomat polyypit katoavat usein itsestään.
Jos polyypit kasvavat suuriksi ja aiheuttavat ongelmia, lääkitys voi tuoda tilapäistä helpotusta, mutta kirurginen poisto on tehokkaampi.
Endometriumin hyperplasia on kohdun limakalvon epänormaalia paksuuntumista. Syy voi olla ohimenevä hormonaalinen epätasapaino, mutta tila voi myös olla esiaste kohdun syövälle.
Endometriumin hyperplasiaan liittyvät oireet ovat poikkeavat vuodot kuukautisten välillä tai runsaat kuukautiset. Ylipaino ja lihavuus lisäävät sekä hyperplasian että siitä johtuvan syövän riskiä. Rasvakudos tuottaa liikaa estrogeenia suhteessa progesteroniin, mikä stimuloi kohdun limakalvon liikakasvua. Ylipainoisten kannattaa käyttää säännöllisesti emättimen ultraäänitutkimusta tämän seuraamiseksi.
Endometrioosi on krooninen tulehduksellinen sairaus, jossa kohdun limakalvoa kasvaa kohdun ulkopuolelle. Adenomyoosi puolestaan tarkoittaa, että endometrioosia esiintyy kohdun lihaksessa. Tämä aiheuttaa kohtuja kipua ja runsaita, kuukausi kuukaudelta pahenevia kuukautisia. Endometrioosi koskettaa noin yhtä kymmenestä hedelmällisessä iässä olevasta naisesta, ja voi alkaa jo nuorena.
Miten toimia? Lääkärit määräävät usein ehkäisypillereitä, jotka keskeyttävät kuukautiskierron ja antavat kohtuun levätä, mikä voi helpottaa oireita. On hyvä muistaa, että pieni kuukautiskipu on normaalia. Jos jokin askarruttaa, kerro rohkeasti lääkärille tai gynekologille.
Kohdunkaulan syöpä on nykyään ehkäistävissä. Ihmisen papilloomavirusta (HPV) vastaan kehitettiin 1990-luvulla rokote, joka on nyt laajasti saatavilla. PAPA-kokeella eli irtosolukokeella otetaan pieni solunäyte kohdunkaulasta ja tutkitaan, onko solussa HPV-muutoksia. Tällaisia muutoksia kutsutaan dysplasiaksi, joka ei aiheuta oireita. Säännöllinen papa-testi (joka kolmas vuosi) on paras tapa havaita dysplasia ajoissa.
On hyvä tietää, ettei dysplasia kehity syöväksi hetkessä, vaan siihen menee vuosia. Käy gynekologilla säännöllisesti, jotta mahdolliset muutokset voidaan havaita ja ehkäistä ajoissa.
Voit seurata kuukautiskiertoasi WomanLogin avulla. Lataa WomanLog nyt:
