Epäsäännölliset kuukautiset
Keskimääräinen kuukautiskierto kestää 28 päivää. Elämäntapamme vaikuttavat hormoneihimme ja sitä kautta kiertoihimme – esimerkiksi stressi voi viivästyttää kuukautisia. Pientä vaihtelua on normaalia, mutta suuremmat muutokset ovat syy selvittää asiaa tarkemmin.
Ellei kyseessä ole vakavamman ongelman oire, epäsäännölliset kuukautiset eivät useimmiten estä naista elämästä normaalia elämää. On joitakin poikkeuksia. Raskauden yrittäminen voi olla haastavampaa, jos kierto on epäsäännöllinen – jos munasarjat eivät säännöllisesti vapauta kypsiä munasoluja, raskaaksi tuleminen voi olla vaikeampaa.
Mitä ovat epäsäännölliset kuukautiset?
Kuukautiskierto ei toimi kuin kellokoneisto. Vaihtelu on itse asiassa normaalia, erityisesti nuorilla tytöillä ensimmäisinä vuotena kuukautisten alkamisesta. Murrosiässä tapahtuu monia hormonaalisia muutoksia, joten ei ole yllättävää, että kuukautiskierron vakiintuminen kestää hetken.
Kuitenkin merkittävät muutokset jo vakiintuneessa kierrossa voivat olla huolenaihe, samoin kuin epätavallisen pitkät tai lyhyet välit kuukautisten välillä. "Normaali" kierto on yleensä 21–35 päivää pitkä.
Vuodon kesto ja määrä kannattaa myös ottaa huomioon. Alle 2 päivää kestävät, tai yli 7 päivää kestävät kuukautiset luokitellaan epäsäännöllisiksi (keskimääräinen on 3–5 päivää). Kuukautisten runsaus voi suuresti riippua perimästäsi ja elämäntavoistasi – 10 ml kuukautisia kohden on normaalia, ja niin on myös 100 ml.
Amenorrea tarkoittaa kuukautisten poisjäämistä.
Menorragia tarkoittaa epätavallisen runsasta tai pitkäkestoista kuukautisvuotoa.
Jos olet huolissasi, varaa aika lääkärille. Useat sairaudet voivat pahentua, jos niitä ei hoideta – on suositeltavaa ottaa kaikki huolesi puheeksi mahdollisimman varhain.
Mahdolliset syyt
Monissa medioissa myöhästynyt kuukautiset yhdistetään vain yhteen asiaan: raskauteen. Tämä on todellinen vaihtoehto ja se tulee ottaa vakavasti. Kuitenkin on olemassa runsaasti muitakin mahdollisia syitä, joiden vakavuus vaihtelee ja jotka on hyvä ottaa huomioon.
Psyykkiset häiriöt ja akuutti stressi vaikuttavat kehon herkimpiin toimintoihin. Stressijaksojen aikana kortisolitasot nousevat. Kortisoli voi häiritä kuukautiskiertoa laskemalla estrogeeni- ja lutropiinitasoja, jolloin säännöllinen ovulaatio saattaa jäädä väliin. Häiriö voi olla voimakkaampi, jos stressi yhdistyy liialliseen kahvin, tupakan, alkoholin tai huumeiden käyttöön.
Jos olet tehnyt vuorotyötä, tiedät että epäsäännöllinen unirytmi sekoittaa kehoa. Vuorokausirytmi vaikuttaa suoraan hormonituotantoon.
Syömishäiriöt kuten bulimia tai anoreksia ovat yleisiä syitä epäsäännöllisiin kuukautisiin nuorilla naisilla. Aliravitsemus saa kehon säästämään energiaa kytkemällä pois toimintoja, jotka eivät ole välttämättömiä selviytymisen kannalta – mukaan lukien lisääntymistoiminnot. Ylipaino voi johtaa liialliseen estrogeenituotantoon, mikä voi myös häiritä kiertoa.
Liiallinen liikunta aiheuttaa epätasapainoa energiansaannin ja kulutuksen välillä, mikä johtaa niin sanottuun alhaiseen energiansaatavuuteen. Tämä vaikuttaa samalla tavoin kuin aliravitsemus: elimistö priorisoi olennaiset toiminnot, ja kuukautiset voivat niukentua, muuttua epäsäännöllisiksi tai jäädä kokonaan pois.
Imetys pitää tietyt hormonitasot korkeina, joten mitä pidempään nainen imettää, sitä pidempään kuukautiset voivat olla niukkoja tai poissa (tämä vaihtelee paljon naisesta riippuen). Kun imetys loppuu, kuukautiset palaavat.
Hormonaaliset ehkäisyvalmisteet voivat vähentää kuukautisvuotoa tai pysäyttää sen kokonaan.
Jotkut neuroleptit ja antihistamiinit voivat estää kuukautisia lisäämällä prolaktiinitasoa. Liiallinen prolaktiini veressä aiheuttaa hyperprolaktinemian, joka voi johtaa kuukautishäiriöihin, jotka johtuvat estrogeeni- ja testosteronivajeesta. Korkea prolaktiinipitoisuus voi myös aiheuttaa ei-toivottua maidoneritystä ja seksuaalisia ongelmia.
Epäsäännölliset kuukautiset yhdistettynä lisääntyneeseen karvankasvuun ja akneen voivat olla merkki polykystisestä munasarjaoireyhtymästä (PCOS). Tämä on yleistynyt naisten hormonisairaus. Syyksi epäillään altistumista hormonihäiritsijöille – kemikaaleille, jotka matkivat hormonien toimintaa. Hormonihäiritsijöitä on muoveissa, torjunta-aineissa, lääkkeissä sekä ruoassa, vedessä ja maaperässä – lähes kaikkialla.
Toinen tavallinen epäsäännöllisten kuukautisten syy on kilpirauhasen liikatoiminta. Kun kilpirauhashormonien tasot ovat korkeat, kuukautiset ovat harvempia, niukempia ja vähemmän kivuliaita. Vastakohtana kilpirauhasen vajaatoiminta, jossa hormonit ovat matalalla – kuukautiset tulevat tiheämmin, vuoto on runsaampaa ja kivuliaampaa.
Runsaat kuukautiset ja alavatsakipu voivat viitata kohdun polyyppeihin, myoomiin tai kohdun/kohdunkaulan syöpään. Hoitamaton menorragia voi aiheuttaa anemiaa.
Amenorrea ja poikkeava maidoneritys voivat viitata prolaktiinadenoomaan (prolaktinooma), joka on aivolisäkkeen hyvänlaatuinen kasvain.
Endometrioosi tarkoittaa, että kohdun limakalvoa kasvaa kohdun ulkopuolella. Se vaikuttaa usein hedelmällisessä iässä oleviin naisiin. Kasvu ei ole syöpä eikä aina oireile, mutta saattaa olla kivulias ja aiheuttaa mm. epäsäännöllisiä kuukautisia ja lapsettomuutta.
Epäsäännölliset vuodot tai tiputteluvuoto voivat johtua lantion alueen tulehduksesta (PID). Kyseessä on naisen sukupuolielinten infektio, joka on naisilla huomattavasti yleisempi kuin miehillä. Noin joka neljäs tapaus johtuu sukupuolitaudista.
Epäsäännölliset kuukautiset yhdessä kuumien aaltojen, mielialanvaihteluiden ja väsymyksen kanssa aikuisilla naisilla voivat ennakoida perimenopaussia eli vaihdevuosien siirtymävaihetta, joka jatkuu menopaussiin, jolloin munasarjat lopettavat munasolujen tuotannon. Perimenopaussi kestää keskimäärin 4 vuotta, mutta voi jatkua jopa 10 vuotta.
Hoito
Epäsäännöllisten kuukautisten hoito riippuu täysin syystä. Lääkäri kysyy elämäntapoihisi liittyvistä asioista ennen diagnoosia. Kuukautiskierron, lääkityksen, ruokavalion ja liikunnan seuranta sekä omiin tuntemuksiin kiinnittäminen auttaa löytämään syyn.
- PCOS- tai endometrioosidiagnoosissa lääkäri voi suositella ehkäisypillereitä hormonitasojen säätelyyn.
- Kilpirauhasen vajaatoiminta voi vaatia kilpirauhashormonin käyttöä.
- Lantion tulehdus voidaan hoitaa antibiooteilla.
- Hormonaalinen ehkäisy voi joillakin haitata kiertoa – tällöin lääkäri voi suositella vaihtoehtoista ehkäisyä.
- Stressinhallinta, riittävä liikunta ja terveellinen ruokavalio auttavat ylläpitämään säännöllistä kiertoa.
Kaikki lääkärit eivät tunne oloaan täysin mukavaksi keskustellessaan naisten vaivoista. Jos sinua ei oteta vakavasti tai jos koet tulevasi vähätellyksi, hakeudu toisen asiantuntijan vastaanotolle. Älä anna jonkun toisen ennakkoluulojen tai osaamattomuuden estää sinua saamasta hoitoa. Sinun kehosi ansaitsee huolenpitoa.
Voit seurata kuukautisiasi WomanLogin avulla. Lataa WomanLog nyt:
