Säännölliset kuukautiset ovat merkki yleisestä hyvästä terveydestä. Jos kuukautiset eivät tule ajallaan, alamme huolestua. Useimmat naiset kokevat jonkin verran vaihtelua kuukautiskierron pituudessa. Kuinka hyvin tunnet oman kiertosi?
Raskauden lisäksi useat tekijät voivat vaikuttaa kuukautiskierron rytmiin, kuten tietyt sairaudet, lääkkeet, stressi, liiallinen työskentely, runsas liikunta sekä voimakas painonlasku tai painonnousu.
Kuukautiskierto on sarja muutoksia, joita naisen kehossa tapahtuu joka kuukausi valmistautuessa mahdolliseen raskauteen. Kerran kuukaudessa toinen naisen munasarjoista vapauttaa kypsän munasolun (harvoin kaksi tai kolme). Tätä prosessia kutsutaan ovulaatioksi.
Jos ovulaatio tapahtuu mutta munasolu ei hedelmöity, kohdun limakalvo poistuu vähitellen ja kulkeutuu ulos kohdunkaulan kautta lihasten supistusten avulla. Tämä on kuukautisvuoto – ensimmäinen vuotopäivä merkitsee kierron ensimmäistä päivää. Keskimääräinen kierto kestää 21–35 päivää, ja keskimääräinen vuoto kestää 3–5 päivää, vaikka myös 2–7 päivän kuukautiset ovat normaaleja. Nuorilla tytöillä kierto voi alkuun olla epäsäännöllinen, mutta rytmi yleensä tasaantuu iän myötä.
Seuraa kiertoasi ymmärtääksesi kuukautistesi keskimääräisen pituuden ja vaihtelut. Muutosten hallinta helpottuu.
Jos kuukautisesi ovat myöhässä, pyri pysymään rauhallisena. Stressi ja jännitys voivat viivästyttää kuukautisia entisestään. Kun koet jatkuvaa tai liiallista stressiä, kehosi alkaa tuottaa stressihormoneja, kuten kortisolia ja adrenaliinia.
Adrenaliini antaa energiaa, kun taas kortisoli tehostaa aivotoimintaa ja ohjaa elimistön hidastamaan tai pysäyttämään ei-välttämättömiä toimintoja energian säästämiseksi. Stressi voi lamaannuttaa lisääntymisjärjestelmän – jos kortisoli käskee aivoja lopettamaan keltarauhashormonin (progesteronin) ja estrogeenin tuotannon, kuukautiskiertoa ei tapahdu.
Jokainen nainen reagoi stressiin omalla tavallaan. Joillekin huoli ja ahdistus voivat aiheuttaa ennenaikaisen vuodon, tiputteluvuotoa kuukautisten välillä, kevyemmät kuukautiset tai jopa runsaammat kuukautiset. Pienet harmit – kuten kiivas keskustelu tai lempikupin rikkoutuminen – eivät todennäköisesti vaikuta lisääntymiseen, mutta läheisen menetys tai pitkät, raskaat työpäivät voivat jättää jälkensä. Stressi voi vaikuttaa myös muilla tavoilla: päänsäryt, unihäiriöt, lihaskivut ja vatsavaivat voivat johtua stressistä.
Jos olet hedelmällisessä iässä ja seksuaalisesti aktiivinen, myöhässä olevat tai pois jääneet kuukautiset voivat olla merkki raskaudesta. Muita raskauden alkuvaiheen oireita ovat:
Jos epäilet olevasi raskaana, tee raskaustesti.
Kannattaa odottaa noin viikko kuukautisten poisjäännistä, jotta testi olisi mahdollisimman luotettava. Jos haluat varmuuden, testin voi uusia 2–3 päivän kuluttua.
Huomaa, että monet raskauden oireet voivat liittyä myös premenstruaaliseen oireyhtymään eli PMS:ään. Jos oireet kuitenkin jatkuvat tai kuukautiset eivät ilmesty, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle – kyseessä voi olla myös terveydellinen ongelma.
Pieni painonpudotus ei todennäköisesti vaikuta kuukautiskiertoon. Kohtalainen painonlasku voi jopa parantaa terveyttä ja normalisoida kuukautiskierron, esimerkiksi monirakkulaisen munasarjaoireyhtymän (PCOS) yhteydessä.
Radikaali painonlasku voi kuitenkin häiritä lisääntymiselimistöä, koska se vaikuttaa kehon hormonitasapainoon.
Leptiini on rasvakudoksen tuottama hormoni. Jos leptiinitasot laskevat äkillisesti, keho saa selvän merkin siitä, että nyt ei ole otollinen aika raskaudelle, koska ravinnon puute lisää epäonnistumisen riskiä.
Kaikki hedelmällisyyteen ja raskaaksi tulemiseen liittyvät prosessit, myös kuukautiset, hidastuvat tai pysähtyvät eloonjäämisen turvaamiseksi. Anoreksiasta kärsivät ja urheilijat, joilla rasvaprosentti on hyvin alhainen, kokevat usein epäsäännöllistä kiertoa tai kuukautisia ei tule lainkaan.
Hormonaalisen ehkäisyn aloittaminen, muuttaminen tai lopettaminen vaikuttaa suoraan kuukautiskiertoon. Jotkut ehkäisymuodot tekevät kuukautisista niukemmat tai pysäyttävät ne kokonaan. Kierto voi olla epäsäännöllinen ensimmäisten kuukausien aikana kehon sopeutuessa uuteen hormonitasapainoon. Käytä ehkäisyä vähintään yhden täyden kuukauden ajan ennen suojaamattoman seksin aloittamista. Kun hormonaalinen ehkäisy lopetetaan, keho tarvitsee taas aikaa sopeutua muutokseen.
Kuukautiset voivat olla myöhässä tai jäädä pois matkustamisen aikana, varsinkin pitkien ja aikaeroja sisältävien matkojen yhteydessä – vuorokausirytmin häiriintyminen liittyy myös kuukautistoiminnan muutoksiin. Tutkimusten mukaan vuorotyötä tekevillä naisilla esiintyy useammin kierron epäsäännöllisyyttä ja pidempiä kuukautiskierroksia.
Kaikki umpieritysrauhaset ovat tärkeitä kuukautiskierron normaalille toiminnalle. Jos kilpirauhasessa tai lisämunuaisissa tapahtuu isoja muutoksia, kuukautisvuoto voi jäädä pois.
Kohonnut ruumiinlämpö voi vaikuttaa munasarjojen toimintaan ja heikentää hormonaalisen ehkäisyn tehoa.
Raskauden pelko tai voimakas keskittyminen raskaaksi tulemiseen voi muodostaa psykologisen esteen kuukautiskierron normaalille toiminnalle.
Kuukautiskierto alkaa muuttua lähestyttäessä vaihdevuosia. Suurin osa naisista lopettaa kuukautiset 45 ja 55 ikävuoden välillä, ja kierto alkaa heitellä joitakin vuosia aiemmin. Niin kauan kuin kuukautiset jatkuvat, raskaus on edelleen mahdollinen. Jos haluat välttää raskauden, jatka ehkäisyn käyttöä kunnes kuukautisia ei ole ollut vuoteen.
Jos olet huolissasi kuukautiskierrostasi, seuraa kuukautisiasi ja tutustu kehosi muutoksiin. Keskustelu yleislääkärin tai gynekologin kanssa on aina mahdollinen ja kannattaa ennemmin ottaa asia puheeksi kuin jäädä murehtimaan.
Mitä paremmin ymmärrät kehosi reaktioita erilaisiin tilanteisiin, sitä helpompi sinun on hallita kuukautisiasi. Älä pelkää tutustua itseesi paremmin.
Voit seurata kuukautisiasi WomanLog-sovelluksella. Lataa WomanLog nyt: