Runsaat kuukautiset ja menorragia
Kaukana miellyttävästä—näin useimmat naiset kuvailisivat kuukautisiaan, vaikka kuukautiset ovat täysin normaali, luonnollinen ja melko säännöllinen prosessi. Menorragiseen kuukautisiin kuuluu poikkeuksellisen runsasta vuotoa, johon liittyy usein voimakkaita kramppeja.
Menorragia ei ainoastaan vaikeuta päivittäisiä askareitasi ja häiritse yöunia, vaan se on myös suora terveysriski, sillä liiallinen verenhukka altistaa anemialle. Jos epäilet, että kuukautisvuotosi on tavallista runsaampaa, käänny lääkärisi puoleen selvittääksesi syyn.
Onko kuukautisverenvuotoni määrä normaali?
Nainen menettää keskimäärin 30–40 ml verta kuukautisten aikana, joskus jopa 60 ml—eli kahden ja neljän ruokalusikallisen verran. Monet naiset kokevat kuukautisvuotonsa runsaaksi, vaikka verenhukka ei ylittäisi 80 ml.
Normaalissa vaihtelussa on suuria yksilöllisiä eroja, ja veren määrä voi vaihdella myös kuukaudesta toiseen, mutta jos epäilet ongelmaa, kannattaa selvittää mistä on kyse.
Miten mittaan kuukautisveren määrän?
Voit halutessasi mitata kuukautisvuotosi määrää. Se ei ole aivan helppoa, mutta mahdollista mikäli olet motivoitunut.
Kuukautiskupin käyttö
Yksi helpoimpia tapoja mitata kuukautisverta on kuukautiskuppi—merkistä ja mallista riippuen kuppi vetää yleensä 30–60 ml. Joissakin kupeissa on mitta-asteikko helpottamaan seurantaa.
Joka kerta tyhjentäessäsi kupin, seuraa määrää ja hävitä veri. Kun kuukautisesi päättyvät, lisää luvut ja saat selville, kuinka paljon verta menetit kyseisen kierron aikana.
Tamponien laskeminen
Voit myös arvioida kuukautisveren määrää laskemalla käyttämäsi tamponit. Tavallinen tamponi imee noin 5 ml nestettä, ja super-tamponi jopa 10 ml. Voidaksesi imeyttää 60 ml verta tarvitset siis 12 tavallista tamponia tai 6 supertamponia.
Sidottujen kertojen seuraaminen
Vielä yksinkertaisempaa on seurata, montako kuukautissidettä käytät. Jos joudut vaihtamaan sidettä noin kahden tunnin välein, kuukautisesi ovat todennäköisesti “keskimääräiset”. Myös sidettä kohden imeytyvä nestemäärä vastaa tamponia—5 ml tavallissiteessä ja 10 ml superimukykyisessä siteessä.
Milloin kuukautisvuoto on runsasta?
Monen lähteen mukaan kuukautisvuoto katsotaan “run-saaksi”, jos veren menetys ylittää 60 ml tai vuoto kestää yli 7 päivää. Joidenkin lähteiden mukaan jopa 80 ml voi olla vielä normaalia.
Kuukautiset, joissa on poikkeuksellisen runsasta tai pitkäkestoista vuotoa säännöllisessä kierrossa, kutsutaan menorragiaksi. Vaikka runsas kuukautisvuoto ei ole harvinaista, vain harvalla naisella verenhukka on niin suurta, että puhutaan menorragiasta. Menorragia häiritsee merkittävästi jokapäiväistä elämää, sillä verenhukka ja kivut ovat suuria.
Keskustele lääkärisi kanssa, jos:
- joudut vaihtamaan tamponin tai siteen tunnin välein tai useammin useana tuntina peräkkäin
- kuukautisesi kestävät yli viikon
- joudut käyttämään kaksoissuojauksia—tamponi ja side yhdessä—vuotojen välttämiseksi (tai kehität vielä luovempia ratkaisuja, esim. käytät vaippaa)
- menkkavuodossa on hyytymiä, jotka ovat peukalonkynttä suurempia
- joudut rajoittamaan toimintaasi runsaiden kuukautisten vuoksi (esim. poistut koulusta/työstä vaihtaaksesi vaatteita tai heräät öisin useasti vaihtaaksesi siteitä)
- koet väsymystä, hengenahdistusta tai muita anemian oireita (jos elimistösi ei saa riittävästi punaista verta kuljettamaan happea kudoksiin)
Useimmissa tapauksissa lääkäri löytää syyn runsaalle vuodolle. Erilaisilla tutkimuksilla pyritään selvittämään taustasyy ja löytämään toimiva hoito.
Tyypillisiä menorragian syitä ovat:
- Kohdun myoomat ja/tai polyypit. Nämä ovat hyvänlaatuisia kasvaimia, joita ilmenee naisen hedelmällisessä iässä. Myoomat voivat aiheuttaa runsasta tai pitkäkestoista kuukautisvuotoa sekä tiputtelua vuotojen välillä.
- Hormonaalinen epätasapaino. Estrogeenin ja progesteronin tasapaino säätelee kohdun limakalvon muodostumista ja irtoamista. Jos hormonitasapaino häiriintyy, kehittyy liiallinen limakalvo, joka poistuu kehosta runsaana kuukautisvuotona.
- Munasarjojen toimintahäiriö. Jos munasarjat eivät ovuloi, elimistö ei tuota progesteronia sopivana ajankohtana. Tämä aiheuttaa hormonaalista epätasapainoa ja voi johtaa menorragiaan.
- Adenomyosis. Kun kohdun limakalvon rauhaset kasvavat kohdun lihaskudokseen. Tämä aiheuttaa usein runsasta vuotoa ja kivuliaita kuukautisia.
- Kupari-Kierukan (IUD) käyttö raskauden ehkäisyyn. Menorragia on harvinainen mutta tunnettu kuparikierukan sivuvaikutus. Jos kierukka ei sovi, muita ehkäisymenetelmiä on saatavilla.
Liiallisen kuukautisvuodon muita mahdollisia syitä ovat mm. kohdun syöpä, kohdunkaulan syöpä, maksasairaudet, munuaissairaudet sekä verenvuototaudit kuten von Willebrandin tauti. Myös tietyt lääkkeet voivat lisätä tai pitkittää kuukautisvuotoa, kuten tulehduskipulääkkeet, verenohennuslääkkeet sekä hormonivalmisteet, kuten estrogeeni ja progestiini.
Riippumatta siitä, onko syy harmiton vai vakava, ole aktiivinen diagnoosin saamiseksi, jotta voit paremmin.
Runsaaseen vuotoon voi liittyä komplikaatioita…
Jos runsasta tai pitkäkestoista kuukautisvuotoa ei hoideta, seurauksena voi olla muita ongelmia—yleisin näistä on anemia verenhukasta. Menorragia voi aiheuttaa vakavaa anemiaa eli liian vähän hemoglobiinia kehossa. Punasolut sisältävät hemoglobiinia, joka kuljettaa happea elimistön kudoksiin. Hemoglobiinin puuttuessa elimistö käyttää rautavarastojaan uusien punasolujen muodostamiseen, jolloin rautapitoisuus muualla kehossa laskee. Menorragia aiheuttaa runsasta verenhukkaa, mikä vähentää punasolujen määrää verenkierrossa ja johtaa anemiaan ja raudanpuutokseen.
Heikkous, väsymys ja kalpea iho ovat merkkejä siitä, että saatat olla aneeminen.
Miten menorragia diagnosoidaan?
Diagnoosia varten lääkäri kyselee terveystaustastasi ja kuukautiskierroistasi:
- Kuinka vanha olit saadessasi ensimmäiset kuukautiset?
- Kuinka pitkä on kuukautiskiertosi?
- Kuinka monta päivää kuukautisesi yleensä kestävät?
- Montako päivää vuoto on runsasta?
- Miten kuukautisesi vaikuttavat elämänlaatuusi?
Lääkäri voi myös tiedustella suvun terveystaustasta—onko muilla perheenjäsenillä ollut runsaita kuukautisia?
Valmistaudu vastaanotolle seuraamalla kuukautisiasi sovelluksen avulla tai kirjaa muistiin ajankohdat ja vuodon määrä (voit laskea käytetyt siteet ja tamponit).
Kliininen tutkimus ja laboratoriotestit auttavat lääkäriä diagnoosissa. Verikokeella selvitetään onko kyseessä raudanpuute tai anemia; papa-näyte paljastaa kohdunkaulan tulehduksen, infektion tai syövän merkit; ultraäänitutkimus käyttää ääniaaltoja paljastaen kystat sekä muita poikkeavuuksia; endometriumin koepala otetaan kohdun limakalvosta ja tutkitaan mikroskoopilla solujen terveydentilan selvittämiseksi.
Ennen menorragia-diagnoosia lääkäri poissulkee muut mahdolliset syyt.
Miten sitä hoidetaan?
Saamasi hoito riippuu vuodon syystä ja vakavuudesta. Hoitoa valittaessa huomioidaan mm. ikä, terveydentila ja sairaushistoria. Myös se, miten kehosi reagoi lääkkeisiin tai toimenpiteisiin, otetaan huomioon.
Keskustele lääkärisi kanssa toiveistasi ja tarpeistasi. Jotkut haluavat lähinnä vähentää vuotoa, jotkut toivovat eroon pääsyä kokonaan; joillekin on tärkeää tietää, mitä omalta kierrolta voi odottaa, ja toisille hedelmällisyyden säilyttäminen on merkityksellistä. Kun keskustelut on käyty, sinä ja lääkärisi löydätte yhdessä sopivan ratkaisun.
Yleisimmin käytettyjä lääkehoitoja menorragiaan ovat:
- Kipu- ja särkylääkkeet voivat vähentää kuukautiskipuja ja kramppeja
- Rautavalmisteet palauttavat raudan, jotta elimistö voi tuottaa happea kuljettavaa punaista verta, jos sinulla on anemian oireita
- Hormonipohjainen ehkäisy (pillerit tai ehkäisykierukka) tai hormonihoito voivat säännöllistää kuukautiskiertoa ja vähentää vuodon määrää
Joskus kirurginen hoito on paras vaihtoehto:
Kohdun kaavinta—kohdun limakalvon pintakerros poistetaan vuodon vähentämiseksi; toimenpide saatetaan toistaa tarvittaessa.
Leikkaushoito hysteroskoopilla—kohtu tähystetään ja poistetaan polyyppejä tai myoomia, korjataan poikkeavuuksia ja ohennetaan limakalvoa vuodon hillitsemiseksi.
Endometriumin ablaatio tai resektio—kaksi eri tekniikkaa, joissa kohdun limakalvo poistetaan osittain tai kokonaan kuukautisvuodon vähentämiseksi. Osa lakkaa vuotamasta kokonaan, osa saa huomattavan kevyemmät kuukautiset. Vaikka kohtu jää paikalleen, nainen ei voi enää saada lapsia.
Kohdunpoisto (hysterektomia)
Suurileikkauksellinen toimenpide, jossa koko kohtu poistetaan ja joka vaatii sairaalahoitoa. Toimenpiteen jälkeen nainen ei enää voi tulla raskaaksi eikä saa kuukautisia.
Runsaiden kuukautisten ei tarvitse olla “itsestäänselvyys”, jonka kanssa on vain kärsittävä hedelmällisyyden ajan. Jos kärsit runsaista kuukautisista, vaihtoehtoja on runsaasti—keskustele lääkärin kanssa parantaaksesi elämänlaatuasi.
Voit seurata kuukautisiasi WomanLogin avulla. Lataa WomanLog nyt:
