Noin 15 % pareista kamppailee lapsettomuuden kanssa. Lapsen toivominen mutta kyvyttömyys saada omaa lasta voi aiheuttaa stressiä ja surua parisuhteeseen. Hedelmöityshoidot, adoptiot ja sijaissynnytys ovat kolme erilaista polkua vanhemmuuden kokemiseen. Tässä artikkelissa perehdymme sijaissynnytykseen ja siihen, millaisia mahdollisuuksia se voi tarjota lapsettomille pareille, samaa sukupuolta oleville pareille sekä yksin lapsesta haaveileville.
Raskaus ja synnytys ovat keskeinen osa vanhemmaksi tulemista. Valitettavasti kaikki eivät kykene hedelmöittymään tai synnyttämään luonnollisesti. Lapsettomat parit voivat käyttää koeputkihedelmöitystä, siittiöiden mikroinjektiota, hedelmällisyyslääkkeitä, adoptiota tai turvautua sijaissynnyttäjään. Samaa sukupuolta olevilla pareilla ja itsenäisillä vanhemmiksi haluavilla ei ole yhtä laajaa valikoimaa vaihtoehtoja, joten sijaissynnytys on monesti ainoa mahdollinen keino saada biologinen lapsi ja siirtää omia geenejä eteenpäin.
Sijaissynnytys on yksi hedelmöityshoitojen muoto; tarkoitettujen vanhempien ja kolmannen osapuolen välillä sovitaan, että sijaissynnyttäjä kantaa lapsen ja synnyttää tämän, jonka jälkeen vanhemmuus siirtyy sovitusti vanhemmille. Sijaissynnytyksestä on kaksi eri muotoa: raskaudellinen ja perinteinen. Raskaudellisessa sijaissynnytyksessä biologinen äiti (tai munasolun luovuttaja) antaa munasolun ja isä (tai siittiöiden luovuttaja) siittiöt. Koeputkihedelmöityksessä munasolu hedelmöitetään laboratoriossa ja kehittynyt alkio siirretään sijaissynnyttäjän kohtuun. Syntyvä lapsi on tällöin geneettisesti sukua munasolun ja siittiöiden luovuttajille, ei sijaissynnyttäjälle.
Perinteisessä sijaissynnytyksessä puolestaan käytetään isän (tai luovuttajan) siemennestettä, joka siirretään sijaissynnyttäjän kohtuun keinohedelmöityksellä (IUI). Syntyvä lapsi on tällöin biologisesti sukua sekä sijaissynnyttäjälle että siemennesteen antajalle.
Lapsettomuus koskettaa sekä naisia että miehiä ja voi olla hyvin raskasta parille, joka toivoo vanhemmuutta. Vuoden yrittämisen jälkeen ilman tulosta seuraava askel on tutkia hedelmällisyyshoitoja. Moni päätyy sijaissynnytykseen viimeisenä keinona monien epäonnistuneiden yritysten jälkeen, kun raskaus tai adoptio ei onnistu.
Parit, joilla on takanaan monia epäonnistuneita koeputkihedelmöityksiä, samaa sukupuolta olevat parit, jotka toivovat lapsen perivän heidän geeninsä, taustalla olevista terveysongelmista kärsivät parit, vanhemmat vanhemmat sekä yksinhuoltajat voivat kaikki löytää ratkaisun sijaissynnytyksestä. Sijaissynnytys mahdollistaa vanhemmille mukanaolon jo alusta alkaen sekä omien geenien siirtämisen tulevalle lapselle.
Sijaissynnyttäjäksi ryhtyminen ja muiden auttaminen heidän unelmaansa kohti voi myös tuoda paljon täyttymystä ja tyytyväisyyttä. Oli kyseessä sitten vapaaehtoisuus tai kaupallinen sijaissynnytys, se on yksi korkeimmista epäitsekkyyden teoista.
Sijaissynnyttäjäksi päätetessä on huomioitava, että raskaus on sekä henkisesti että fyysisesti vaativaa. Yleensä sijaissynnyttäjällä on jo aiempaa kokemusta raskaudesta, mikä on toivottavaa, sillä se osoittaa naisen kykenevän kantamaan raskauden onnistuneesti loppuun. Sijaissynnyttäjän täytyy olla fyysisesti terve, ja hänen tulee käydä läpi testit perinnöllisten tautien, tartuntatautien (kuten HIV ja hepatiitti) ja muiden yleisten vaivojen osalta, jotka voivat vaikuttaa raskauteen.
Mutta siinä ei vielä kaikki. Raskaudella on myös emotionaalinen vaikutus, ja sijaissynnyttäjän täytyy olla henkisesti valmis käymään koko prosessi loppuun asti. Mahdollisia haasteita voi esiintyä missä tahansa vaiheessa, ja toisinaan ne voivat olla jopa hengenvaarallisia. Monelle sijaissynnyttäjälle vaikein ja hämmentävin hetki on luopuminen lapsesta synnytyksen jälkeen. Kiintyminen kasvavaan vauvaan on tärkeää sekä äidille että lapselle. Irrottautuminen tuosta siteestä ja siirtymän mahdollistaminen siten, että lapsi voi kiintyä tarkoitettuihin vanhempiinsa, on mahdollista, mutta se vaatii empatiaa ja huolenpitoa. Monissa maissa laki suojelee sijaissynnyttäjää ja antaa hänelle oikeuden pitää lapsi, mikäli hän niin haluaa. Tämän vuoksi kaikkien sijaissynnytyssopimukseen osallistuvien on oltava tietoisia kaikista riskeistä ja sitouduttava rehellisesti prosessiin.
Lue seuraavaksi: Haluanko lapsen?
Nainen, joka haluaa ryhtyä sijaissynnyttäjäksi, voi liittyä sijaissynnytysagentuuriin. Vaikka riskit ja haasteet ovat suuria, onnistuneesta raskaudesta maksettava korvaus voi houkutella monia.
Sijaissynnytyksen kustannukset vaihtelevat maittain, mutta ovat yleensä korkeat. Esimerkiksi Britanniassa kaupallinen sijaissynnytys, mukaan lukien IVF-hoidot ja lakimieskulut, voi maksaa jopa 50 000 puntaa. Korkean hinnan vuoksi moni pari etsii vapaaehtoista sijaissynnyttäjää ystävä- tai perhepiiristään. On mahdollista pyytää jotakuta tuntemaansa kantamaan lapsen omasta puolestaan. Kuitenkin raskaus muuttaa elämää pysyvästi – kuinka mukavalta tuntuisi pyytää toista naista käymään tämän läpi puolestasi?
Kaupallinen sijaissynnytys on kielletty monissa maissa; vain vapaaehtoinen sijaissynnytys on sallittua, ja prosessi muistuttaa lähinnä adoptiota. Monet parit hakevat sijaissynnyttäjää ulkomailta, jos kustannukset tai lainsäädäntö omassa maassa ovat esteenä. Silti pitkä oikeudellinen prosessi on yleensä tarpeen, jotta kaikki osapuolet ovat suojattuja. Huolena on, että sijaissynnytys voi käyttää hyväksi vähävaraisia naisia, joilla ei muuten olisi mahdollisuutta ansaita vastaavaa summaa, ja koska prosessi on kaupallinen, se saattaa esineellistää naisen kehon. Nämä eettiset haasteet estävät monia maita laillistamasta kaupallista sijaissynnytystä.
Korvauksesta riippumatta toisen lapsen kantaminen kehossasi yhdeksän kuukauden ajan ja oman hyvinvoinnin ylläpito lapsen terveyden vuoksi vaatii omistautumista. Jos harkitset sijaissynnytystä, pohdi tarkkaan kaikkia seurauksia ja varmistu, että todella haluat lähteä tähän prosessiin. Prosessi voi olla haastava sekä sijaissynnyttäjälle että vanhemmille – mutta kun kaikki onnistuu, kokemus voi olla erittäin palkitseva.
Vaikka sijaissynnytys voi tuntua hyvältä vaihtoehdolta, se on erittäin kallista. Kaikilla ei ole mahdollisuutta maksaa vaadittuja summia, eikä kaikki ole valmiita kohtaamaan siihen liittyviä riskejä ja tunnekuohuja, joita tarkoitettujen vanhempien on käynnin aikana kestettävä, jos sijaissynnyttäjä muuttaa mieltään ja pitää lapsen tai keskeyttää raskauden. Siksi sijaissynnytys on usein viimeinen vaihtoehto hedelmällisyyshoitojen ja/tai adoption jälkeen.
Koeputkihedelmöitys (IVF) on suosituin hedelmöityshoito. IVF auttaa pariskuntia tulemaan raskaaksi hedelmällisyysongelmista huolimatta niin, että äiti voi kantaa ja synnyttää oman lapsensa. Naisen munasolut kerätään ja hedelmöitetään laboratoriossa siittiöillä; sitten hedelmöittynyt alkio siirretään kohtuun. Munasolut ja siittiöt voivat olla omat tai luovutettuja. Alkion siirtotapa on sama sekä tarkoitettujen äitien että sijaissynnyttäjien yhteydessä. Koska hedelmöitys tapahtuu laboratoriossa ja geneettinen materiaali voidaan valita, IVF mahdollistaa sairaiden geenien tai tautien periytymisen ehkäisyn. Hoito on kallista ja onnistuu vain noin 50 % tapauksista, joten moni yrittää ensin IVF-hoitoa ennen sijaissynnytyksen harkitsemista.
Koska maailmassa on paljon ei-toivottuja lapsia, adoptio saattaa tuntua itsestään selvältä valinnalta pareille, jotka eivät voi saada biologisia lapsia. Prosessi on kuitenkin pitkä ja epävarma. Adoptiosta voi muodostua erityisen haastavaa samaa sukupuolta oleville pareille sekä yksinhuoltajille, sillä hakijoiden on käytävä läpi vaativa selvitysprosessi ja järjestelmä ei aina ole puolueeton. Toinen syy olla valitsematta adoptiota on halu siirtää omat geenit jatkoon tai kokea itse raskaus ja synnytys. Perhehistoria, aiemmat traumat ja muut tärkeät tekijät eivät ole omissa käsissä adoptiolasta saatua, mikä lisää epävarmuustekijöitä, joita kaikki eivät ole valmiita kohtaamaan.
Lue seuraavaksi: Raskauteen liittyviä myyttejä
Vaikka olemme kaikki yksilöitä, syitä haluta lapsia on monia. Niille, jotka eivät pysty saamaan lasta luontaisesti, sijaissynnytys tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden olla mukana prosessissa alusta asti ja siirtää omat geenit lapselle. Sijaissynnyttäjälle toiveikkaiden vanhempien auttaminen ja raskauden kokeminen ilman kasvatusvastuuta voi olla myös palkitsevaa. Kuitenkin ennen tähän merkittävään ratkaisuun ryhtymistä sekä tarkoitettujen vanhempien että sijaissynnyttäjän kannattaa miettiä asiaa tarkoin ja käydä avoin keskustelu, jotta kaikki osapuolet voivat tehdä tietoon perustuvan päätöksen.
Voit seurata kuukautisiasi WomanLog-sovelluksella. Lataa WomanLog nyt: