Tiesitkö, ettei tukkoinen nenä ole vain flunssan tai heinänuhan oire? Joudutko jatkuvasti niistämään, käyttämään nenäsuihkeita ja hengittämään kostuttimen päällä, mutta mikään ei tunnu auttavan? Jatka lukemista. Tässä artikkelissa kerromme kahdeksan yleisintä syytä nenän tukkoisuuteen ja kuinka niitä voi hoitaa.
Meille kaikille on tuttu tunne, kun herää aamulla ja huomaa hengityksen olevan vaikeaa tukkoisen nenän takia. Näinä hetkinä ihmettelemme, miten helposti unohdamme pitää vapaata hengitystä itsestäänselvyytenä. Joillakin nenän tukkoisuus kestää vain muutaman päivän ja menee itsestään ohi, mutta toiset kärsivät kroonisesta nenän tukkoisuudesta.
Onko kyseessä heinänuha, virusinfektio vai nenän rakenteeseen liittyvä syy? Mikä näistä aiheuttaa sinulle nenän tukkoisuutta?
Ennen kuin käymme läpi mahdollisia syitä nenän tukkoisuuteen, katsotaan miten se syntyy. Kun ärsyttävä aine tai taudinaiheuttaja pääsee nenäkäytäviin, elimistön puolustusmekanismi käynnistyy lisäämällä limaneritystä, limakalvot turpoavat ja syntyy tulehdus, jonka tarkoitus on estää ongelman leviäminen.
Monesti nenän tukkoisuuteen liittyy myös vetiset silmät, karhea kurkku, lievä kuume ja muita epämiellyttäviä oireita. Nämä ovat kaikki kehon immuunivasteen oireita vieraalle tunkeutujalle, oli se sitten bakteeri, virus tai allergeeni.
Nenän tukkoisuuden taustalla voi kuitenkin olla myös fyysisiä esteitä, kuten polyypit tai suurentuneet kitarisat, jotka blokkaavat ilmavirtauksen nenäkäytävissä. Näiden sairauksien hoitotavat eroavat toisistaan, joten syyn tunnistaminen on tärkeää.
Alla on lueteltu kahdeksan sairautta ja tilaa, jotka voivat aiheuttaa nenän tukkoisuutta sekä niihin liittyvät oireet ja hoitokeinot. Hyvä uutinen on, että useimmissa tapauksissa tukkoinen nenä helpottuu yksinkertaisilla kotihoidoilla tai apteekista saatavilla lääkkeillä.
Kevät alkaa ja hengitys vaikeutuu. Nenää sekä silmiä kutittaa niin kauan kuin siitepölykautta riittää. Jos sinulla on kausiallergia, tiedät miten hankalaa tietty aika vuodesta voi olla. Kasvien, puiden ja heinien ilmaan levittämä hienojakoinen siitepöly tekee hengittämisestä vaikeaa kaikille, jotka kärsivät heinänuhasta tai allergisesta nuhasta.
Kevät on yleisin aika heinänuhalle, mutta kausiallergiat voivat ilmaantua ympäri vuoden riippuen siitä, missä asut ja milloin siitepölykausi on aktiivinen. Muita allergeeneja, kuten eläinpölyä, homeita ja pölyä, esiintyy ympäri vuoden.
Allerginen nuha ja allergiset reaktiot eläinten karvaan, pölyyn tai siitepölyyn ilmenevät tyypillisesti tukkoisena tai vuotavana nenänä, hengitysvaikeuksina sekä kutisevina ja vetisinä silminä. Joskus allerginen reaktio näkyy myös iholla ihottumana, rakkoina tai ekseemana.
Monet kärsivät nykyään myös ruoka-aineallergioista, yleisimmät aiheuttajat ovat pähkinät, äyriäiset, soija ja maitotuotteet. Lievä reaktio voi aiheuttaa vatsavaivoja, kutisevia silmiä ja hengitysteiden turvotusta. Vakavissa tapauksissa esiintyy anafylaktinen sokki, joka on hengenvaarallinen ja vaatii välitöntä hoitoa.
Paras tapa ehkäistä allergiaa on selvittää, mille allergeeneille oma elimistö reagoi ja välttää niitä mahdollisimman paljon.
Aloita seuraamalla, milloin oireet ilmaantuvat ja mitä olet tekemässä tai syömässä kyseiseen aikaan. Keskustele lääkärin kanssa allergiatesteistä, joita voidaan tehdä ihopistotestillä, verikokeella tai laastarimenetelmällä.
Kun tiedät oireiden aiheuttajat, voit suojautua ja muokata ympäristöäsi. Jos reagoit lemmikkien karvoihin, vältä paikkoja, joissa on eläimiä. Jos sinulla on ruoka-aineallergia, kysy aina ruoan ainesosista. Kaikkia allergioita ei kuitenkaan voi välttää. Jos kärsit heinänuhasta, et voi estää puita ja kasveja pölyttämästä, mutta oireita on mahdollista lievittää lääkkeillä.
Erilaiset virukset voivat aiheuttaa lieviä tai kohtalaisia hengitystieoireita nenässä, kurkussa ja poskionteloissa. Tätä kutsutaan flunssaksi - se on yleisin sairastuminen sekä lapsilla että aikuisilla. Flunssakaudella sairastumme useammin, ei kylmyyden vaan sen vuoksi, että vietämme enemmän aikaa sisätiloissa muiden kanssa, jotka yskivät ja aivastelevat. Lapset sairastavat flunssan keskimäärin 6–10 kertaa vuodessa, aikuiset harvemmin, koska heidän immuunijärjestelmänsä on kehittyneempi.
Flunssan oireet ilmaantuvat yleensä 2–3 vuorokauden kuluttua tartunnasta ja häviävät itsestään muutamassa päivässä tai viikossa. Oireet voivat olla epämukavia, mutta toipumista voi nopeuttaa lähinnä juomalla runsaasti, syömällä ravitsevasti ja lepäämällä. Apteekin itsehoitolääkkeistä, kuten nenäsuihkeista, parasetamolista ja yskänpastilleista voi olla apua. Aspiriinia ei suositella lapsille kuumeen hoitoon mahdollisen vakavan Reyen oireyhtymän vuoksi.
Paras tapa ehkäistä flunssaa on välttää läheistä kontaktia sairastaviin ja pestä kädet usein. Kuiva ilma voi herkistää nenän limakalvon infektioille; tällöin ilmankostutin saattaa auttaa.
Joka päivä altistumme monille kemikaaleille ja ärsykkeille – kodin puhdistusaineissa voi olla ammoniakkia, klooria, synteettisiä hajusteita ja ftalaatteja, teollisuudessa puolestaan esimerkiksi formaldehydiä, rikkidioksidia tai rikkihappoa. Nämä voivat tukkia tai ärsyttää nenää.
Ensimmäinen askel on poistaa haitalliset kemikaalit ympäristöstäsi. Selvitä oireiden aiheuttaja ja suojautu esimerkiksi työpaikalla oikeanlaisilla välineillä.
Yleisin hoito on huuhtoa ärsytetty kohta vedellä, kunnes kaikki jäämät on poistettu, ja kuivaa alue hellästi. Kaikkea ei saa vedellä puhtaaksi - tällöin tarvitaan erikoishoitoa kemikaalista ja oireiden vakavuudesta riippuen. Kemialliset palovammat ovat kivuliaita ja voivat vaatia pikaista hoitoa. Soita myrkytystietokeskukseen tai hätänumeroon ja hakeudu lääkäriin mahdollisimman pian.
Jos käytät kesällä ilmastointia tai talvella lämmitystä, tiedät kuinka kuivaksi ilma voi muuttua. Kun nenän limakalvot kuivuvat, ne eivät pysty tuottamaan riittävästi limaa voitelemaan poskionteloita, jolloin kudokset ärtyvät ja tulehtuvat, vastustuskyky heikkenee, nenäverenvuotoriski kasvaa ja nenän sekä poskionteloiden suoja viruksilta ja bakteereilta vähenee.
Paras apu on ilmankostuttimen käyttö makuuhuoneessa ja nenän limakalvojen kosteutus. Voit myös huuhdella nenää steriilillä keittosuolaliuoksella pullolla tai nenähuuhtelukannulla, hengittää lämmintä vesihöyryä suihkussa ja käyttää apteekin kosteuttavia nenäsuihkeita tai -geelejä. Muista myös huolehtia nesteytyksestäsi sisältäpäin.
Nenäpolyypit ovat pehmeitä, hyvänlaatuisia kasvaimia nenäkäytävissä tai poskionteloissa. Ne voivat aiheuttaa nenän tukkoisuutta tukkiessaan ilmavirran nenässä. Kasvaessaan tai lisääntyessään ne vaikeuttavat hengitystä entisestään.
Hoidoksi valitaan käytännössä nenäpolyyppien koko ja sijainti. Joskus lyhyt kortisonikuuri riittää, steroidit vähentävät tulehdusta ja kutistavat polyyppeja. Myös antihistamiineista voi olla hyötyä, jos allergiat pahentavat oireita.
Vaikeissa tapauksissa - kun polyypit aiheuttavat jatkuvaa tukkoisuutta, hengitys- ja hajuvaikeutta - voidaan tehdä leikkaus. Allergikot, astmaatikot sekä kroonisesta poskiontelotulehduksesta kärsivät ovat alttiimpia polyypeille.
Endoskooppisessa poskionteloleikkauksessa polyypit poistetaan ja poskiontelot avataan, jotta hengitys helpottuu. Polyypit saattavat kuitenkin kasvaa takaisin ajan myötä, jolloin uusi leikkaus voi olla tarpeen.
Polyypeilta voi yrittää välttyä hallitsemalla allergioita ja astmaa, välttämällä nenän ärsykkeiden käyttöä, huolehtimalla hygieniasta sekä käyttämällä ilmankostutinta ja nenän huuhtelua liman virtauksen edistämiseksi.
Poskiontelotulehdus eli sinuiitti on nenän ja silmien ympärillä olevien luuonteloiden limakalvon tulehdus. Kun ontelot tulehtuvat, ne turpoavat ja aiheuttavat nenän tukkoisuutta.
Sinuiitti voi olla lyhytkestoinen (akuutti, n. 2 viikkoa) tai krooninen (yli 12 viikkoa).
Sinuiitti kannattaa hoitaa nopeasti, jotta se ei kroonistu tai aiheuta komplikaatioita.
Mikäli nenän väliseinä, eli sierainten välinen rusto ja limakalvo, on vinossa keskiviivasta, hengitysongelmat ovat yleisiä. Jotkut syntyvät vinon väliseinän kanssa, mutta useimmiten se syntyy tapaturman tai ikääntymisen myötä.
Kyllä! Hoito riippuu oireiden vakavuudesta. Joskus nenän tukkoisuutta voi helpottaa nenäsuihkeella. Mikäli tästä ei ole apua, väliseinän asentoa voidaan korjata kirurgisesti septoplastialla.
Septoplastia suoristaa nenän väliseinän, parantaa ilmankulkua ja lievittää tukkoisuuden oireita.
Suurentuneet kitarisat eli adenoidihypertrofia tarkoittaa nielun takana, nenän takana sijaitsevien rauhasten suurenemista. Ne ovat tärkeä osa immuunipuolustusta lapsuudessa.
Kitarisat kehittyvät täyteen kokoonsa 3–5 vuoden iässä ja alkavat surkastua noin 7–8-vuotiaina, aikuisilla niitä ei enää ole.
Immuunijärjestelmässään kehittyvillä lapsilla kitarisat ovat tärkeä puolustus, joka suodattaa bakteerit ja virukset pois ennen kuin ne pääsevät elimistöön. Allergia, korva- tai ylähengitystieinfektiot sekä toistuvat nenäverenvuodot voivat lihottaa kitarisan ~6–12 mm kokoiseksi. Kun ärsyke poistuu, rauhanen pienenee normaaliksi. Joskus kitarisat jäävät liian suuriksi ja aiheuttavat ongelmia.
Ensisijainen hoito on poistaa turvotuksen aiheuttaja; antihistamiinit ja kortikosteroidit auttavat allergioihin, antibiootit infektioon.
Jos turvotus ei pienene eikä oireet helpotu muulla hoidolla, voidaan suositella leikkausta. Adenotomia eli kitarisan poisto tehdään nukutuksessa, ja useimmat toipuvat siitä nopeasti eivätkä sairastele jatkossa enempää kuin ennen.
Kukaan ei nauti tukkoisesta nenästä. Muutaman päivän epämukavuus eroaa kuitenkin kroonisesta tukkoisuudesta. Jos nenäsi tuntuu jatkuvasti tukkoiselta, hajuaisti ja makuaisti kärsivät, tunnet painetta kasvoissa tai koet muita nenän tukkoisuuteen liittyviä oireita, hakeudu lääkäriin selvittämään syy. Usein jo apteekin itsehoitolääkkeet auttavat normaleihin hengitysongelmiin – ja jos vaivasi vaatii laajempaa hoitoa, kannattaa aloittaa hoitosuunnitelma mahdollisimman pian.
Lataa WomanLog nyt: