Diabetes
Diabetes on henkeä uhkaava terveysongelma, joka koskettaa miljoonia ihmisiä ympäri maailman. Me, jotka sairastamme diabetesta, emme joko kykene tuottamaan insuliinia tai emme pysty hyödyntämään sitä tehokkaasti. Insuliini on hormoni, jonka avulla solumme pystyvät ottamaan glukoosia verenkierrosta ja muuttamaan sen energiaksi. Diabetesdiagnoosi itselle tai läheiselle voi tuntua pelottavalta, mutta sairautta on mahdollista hallita ja elää täysipainoista elämää.
Diabetes on monimutkainen ilmiö, joka vaikuttaa ihmisen kokonaisvaltaiseen fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabetes ovat kroonisia eikä niihin tunneta parannuskeinoa. Kolmas muoto, raskausajan diabetes, on harvinainen raskauden aikainen komplikaatio, joka yleensä korjaantuu itsestään vauvan synnyttyä. Hyvä uutinen on, että jokaista diabeteksen muotoa voidaan hoitaa menestyksekkäästi oikealla hoidolla.
Normaalisti hiilihydraateissa olevat sokerit ja tärkkelys muuttuvat glukoosiksi syljen ja ohutsuolen amylaasientsyymin vaikutuksesta. Kun ravinto on pilkkoutunut, glukoosi siirtyy maksaan, joka säätelee glukoosin vapautumista verenkiertoon. Haiman erityissolut seuraavat verensokeritasoja. Kun glukoosipitoisuus nousee, haiman beetasolut vapauttavat insuliinia. Insuliini toimii avaimena, joka mahdollistaa glukoosin pääsyn lihasten ja muiden kudosten soluihin, joissa siitä muodostuu joko välitöntä energiaa tai se varastoidaan rasvaksi myöhempää käyttöä varten.
Tyypin 1 diabeetikot eivät tuota riittävästi insuliinia, kun taas tyypin 2 diabeetikot kyllä tuottavat insuliinia, mutta se ei toimi kehossa kunnolla.
Onko diabetes nykyaikainen ongelma?
Tänä päivänä diabetes koskee noin yhtä kymmenestä ihmisestä maailmanlaajuisesti—arviolta 537 miljoonaa ihmistä. Useimmissa maissa 5–10 % väestöstä sairastaa jotain diabeteksen muotoa. Pakistanissa lähes joka kolmannella ihmisellä on diabetes, kun taas Mauritaniassa vain yhdellä viidestäkymmenestä. Vaikka diabeteksen yhteys lihavuuden lisääntymiseen ja prosessoitujen elintarvikkeiden käyttöön saattaa antaa vaikutelman, että kyseessä olisi moderni ilmiö, näin ei kuitenkaan ole.
Kuvaus sairaudesta löytyi jo muinaisesta egyptiläisestä käsikirjoituksesta noin vuodelta 1500 eaa., ja termi diabetes, ”kulkea läpi”, esiintyi antiikin Kreikassa lääkärin käyttöön viitatessaan liialliseen virtsaamiseen—yksi kehon tavoista poistaa ylimääräistä sokeria ja yleinen diabeteksen oire. Ennen vanhaan diabetes diagnosoitiin maistamalla potilaan virtsaa selvittääkseen, oliko se makeaa.
Vasta vuonna 1921 insuliinihormoni, joka on nykyisin tyypin 1 diabeteksen ensisijainen hoitomuoto, eristettiin ensimmäistä kertaa ja sen roolia verensokerin säätelyssä alettiin ymmärtää. Ennen tätä monet sairastuneet jäivät diagnosoimatta, ja jos diabetesta epäiltiin, potilaat kuolivat usein nopeasti sairauden aiheuttamiin komplikaatioihin. Viimeisen vuosisadan aikana olemme oppineet paljon diabeteksen onnistuneesta hallinnasta ja siihen liittyvistä oireista.
Tyypin 1 diabetes
Tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus, jossa elimistö tuhoaa vahingossa omat beetasolunsa—haiman erikoistuneet insuliinia tuottavat solut.
Yleensä sairaus todetaan vauvoilla ja lapsilla, mutta se voi ilmetä myös aikuisiällä. Tyypin 1 diabetes ei johdu ruokavaliosta tai elämäntavoista, vaan sitä pidetään perinnöllisenä; ympäristötekijät voivat myös vaikuttaa. Vain 5–10 % diabeetikoista sairastaa tyypin 1 diabetesta.
Vakavien seuraamusten välttämiseksi tyypin 1 diabeetikon on seurattava verensokeriaan säännöllisesti ja säädettävä glukoosin imeytymistä ottamalla insuliinia päivittäin. Tämä voi olla erityisen haastavaa pienten lasten kohdalla, mutta toimenpide helpottuu kokemuksen ja rutiinin myötä. Hoitoa tulee jatkaa koko elämän ajan, sillä parannuskeinoa ei toistaiseksi tunneta.
Insuliinia voidaan antaa ruiskulla, insuliinikynällä (esimääritetty annos) tai insuliinipumpulla—pieni laite, joka kiinnitetään iholle ja antaa tasaista, pientä perusannosta insuliinia läpi päivän sekä lisäannoksen boluksena aterioiden yhteydessä pienen katetrin kautta. Pumpuista on olemassa erilaisia malleja, joissa on tärkeääkin eroavaisuuksia. Ne ovat yleensä tarkempia ja tasaisempia kuin muut keinot, mutta edellyttävät täyttämistä, ohjelmointia ja seurantaa—niiden käytön oppiminen vie aikaa.
Lääkärisi auttaa löytämään juuri sinulle ja elämäntapaasi sopivan järjestelmän. Insuliinipistoksia pitäisi aina olla varalla mahdollisten pumppuhäiriöiden varalta.
Tyypin 2 diabetes
Tyypin 2 diabetes, joka tunnetaan myös nimellä insuliiniresistenssi, on selvästi yleisin diabeteksen muoto. Tyypin 2 diabeetikoilla haima kyllä tuottaa insuliinia, mutta solut eivät reagoi siihen odotetusti. Haima lisää insuliinin tuotantoa, mutta se ei enää riitä siihen, että solut voisivat hyödyntää glukoosia ja tuottaa elimistölle välttämätöntä energiaa.
Arvellaan, että insuliiniresistenssi kehittyy hitaasti ajan myötä, sillä tyypin 2 diabetes todetaan yleensä aikuisilla. Toisinaan lapsetkin sairastuvat, erityisesti murrosiässä, kun kasvuhormonin tasot kehossa nousevat. Muita riskitekijöitä ovat ylipaino, munasarjojen monirakkulaoireyhtymä sekä raskaudenaikainen diabetes äidillä.
Tyypin 2 diabetesta voidaan useimmiten hallita, ja joskus jopa palauttaa normaaliin, seuraamalla verensokeria sekä noudattamalla ruokavalio- ja liikuntasuosituksia. Joissain tapauksissa painonpudotus voi olla suositeltavaa, sillä ylipainon ja glukoosinkäsittelyn välillä on yhteys, mutta kaikkien ylipainoisten ei tarvitse sairastaa diabetesta, eikä insuliiniresistenssin kehittymiseen tarvita ylipainoa.
Verensokerin säätely on tärkeää, jotta voidaan ehkäistä vakavia terveysongelmia. Lääkäri voi tarvittaessa määrätä lyhytvaikutteista insuliinia aterioille, pitkävaikutteista insuliinia ruokailujen väleihin ja yöksi tai vaihtoehtoisesti ei-insuliinilääkitystä, kuten Metformiinia verensokerin hallintaan.
Raskausajan diabetes
Muutoin terveet naiset voivat sairastua raskausdiabetekseen raskauden aikana; noin 2–10 % raskauksista saa tällaisen diagnoosin.
Raskausajan diabetes kehittyy, kun raskauden aiheuttamat hormonaaliset muutokset vaikuttavat insuliinin muodostumiseen, varastointiin ja hyödyntämiseen kehossa aiheuttaen insuliiniresistenssiä. Yleensä raskausdiabetes kehittyy noin 24. raskausviikon kohdalla (joillakin kaksosia tai monikkoja odottavilla aiemmin), mutta ongelma katoaa yleensä pian synnytyksen jälkeen.
Raskausdiabetesta sairastavien naisten tulee seurata tarkoin verenpainetta, verensokeria ja insuliinitasapainoa koko raskauden ajan sillä heillä on suurempi riski sairastua raskausmyrkytykseen. Mikäli suositeltua hoito-ohjelmaa noudatetaan, suurin osa naisista selviää raskaudesta hyvin ja synnyttää normaalisti, mutta joinain tapauksina keisarileikkaus saattaa olla tarpeen. Sekä äidillä että lapsella on suurentunut riski sairastua myöhemmin tyypin 2 diabetekseen, mutta tätä riskiä voidaan hallita.
Vaikka raskausdiabeteksen tarkkaa syytä ei täysin tunneta, riskiä lisäävät ylipaino ja perinnöllinen alttius insuliiniresistenssiin. Jos olet jo raskaana, seuraa terveyttäsi yhteistyössä lääkärin tai gynekologin kanssa. Parasta mitä voit tehdä itsesi ja vauvasi hyväksi on hyväksyä tilanteesi ja noudattaa annettua hoito-ohjelmaa.
Onko minulla diabetes?
Diabeteksen ensisijainen näkyvä keino on veren glukoosiarvojen mittaaminen toistuvasti. Jos arvot pysyvät koholla pitkään, kyseessä voi olla diabetes tai esidiabetes.
Acanthosis nigricans eli samettimaiset tai karheat tummat juovat tai laikut kaulan takaosassa, kainaloissa, kyynärtaipeissa ja nivustaipeissa voi olla erityinen viite tyypin 2 diabeteksesta.
Sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabetekseen liittyy lukuisia oireita, jotka voivat koskea koko kehoa ja ilmaantua pitkään huomaamattomasti tai äkillisesti.
Yleisimpiä diabeteksen oireita ovat:
- voimakas janontunne
- tiheä virtsaamistarve
- mielialanvaihtelut, ärtyneisyys
- toistuvat infektiot
- haavojen ja tulehdusten hidas parantuminen
- näkökyvyn muutokset, sumeus
- väsymys
Nopea laihtuminen tai lihaskadon ilmaantuminen voi myös joskus viitata siihen, että elimistö kamppailee diabeteksen kuormittamana.
Jos olet saanut diabetesdiagnoosin tai sinulle on kerrottu riskistä, ota se vakavasti. Hoitamaton diabetes voi aiheuttaa henkeä uhkaavia komplikaatioita, kuten munuais- ja maksasairauksia, hermovaurioita, verenkierron heikkenemistä varsinkin raajoissa, suun, näkö- ja kuuloon liittyviä ongelmia sekä sydän- ja verisuonisairauksia, joissa sydänkohtauksen riski kasvaa. Myös mieliala ja psyykkinen terveys voivat kärsiä, kun keho kamppailee diabeteksen kanssa.
Elämää diabeteksen kanssa
Diabetesdiagnoosi voi olla järkytys, mutta se ei tarkoita, että elämä olisi ohi. Sinun täytyy ehkä mukauttaa elämäntapojasi, mutta hoidettuna voit elää tervettä, täysipainoista elämää.
Me kaikki tarvitsemme ajoittain henkistä tukea. Diabetes voi ajoittain tuntua haastavalta. Omat kokemukset kannattaa jakaa luotettavan ystävän tai mielenterveysammattilaisen kanssa helpottaakseen kuormaa. On myös kansallisia ja kansainvälisiä yhdistyksiä, jotka tukevat ja ohjeistavat diabeetikkoja. Sinun ei tarvitse kohdata tätä yksin.
Diabeteksen hallinta on elämänmittainen prosessi, johon voi kuulua haasteita ja takaiskuja. Ole kärsivällinen itsesi ja muiden kanssa sopeutuessasi uuteen tilanteeseen ja opettelemaan kehosi tarpeita. Muista juhlia pieniäkin onnistumisiasi—ne ovat tärkeitä myönteisen vahvistuksen antamiseksi!
Lataa WomanLog nyt:
