Kaikki, mitä sinun tulee tietää bruksismista eli hampaiden narskuttelusta
Suun terveys on tärkeä, mutta usein unohdettu osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Moni meistä käy hammaslääkärissä vain kivun takia, mutta bruksismi kuluttaa hampaita hitaasti ja voi olla vaikea havaita. Tässä artikkelissa opit, miten voit suojautua hampaiden narskuttelun haitallisilta vaikutuksilta.
Milloin viimeksi tunsit olosi kireäksi? Ehkä sinulla oli tulossa esitelmä, tärkeä koe tai käsittelit perheongelmia. Muistatko, miltä kehosi tuntui? Tavallisia stressin oireita ovat henkinen kuormitus, kiihtynyt sydämenlyönti, nopea hengitys ja lihasjännitys – erityisesti leukaperissä. Bruksismista kärsivät purkavat jännitystään narskuttamalla hampaitaan, usein huomaamattaan.
Mitä bruksismi on?
Jännitätkö joskus leukojasi stressin tai kiukun iskiessä? Yksi paikka, johon jännitys usein päätyy, on leuka. Satunnainen hampaiden yhteen pureminen on normaalia, mutta kun siitä tulee tapa, puhutaan bruksismista.
Bruksismia on kahta tyyppiä:
Päivän aikainen bruksismi
Päivän aikainen bruksismi on helpompi hoitaa, sillä voit opetella huomaamaan, milloin jännität leukojasi, ja tietoisesti rentouttaa niitä.
Yöllinen bruksismi
Yöllinen bruksismi on hankalampi hallita, koska et voi itse vaikuttaa pureman voimakkuuteen nukkuessasi.
Mistä bruksismi johtuu?
Useimmiten hereillä ollessa ilmenevä bruksismi on kehon fysiologinen reaktio äkilliseen stressiin, vihaan tai ahdistukseen. Parhaiten tästä pääset eroon tulemalla tietoiseksi kehosi stressireaktioista ja harjoittelemalla aktiivisia itsehoitokeinoja.
Yöbruksismi taas on tahatonta. Tutkimusten mukaan sen taustalla ovat keskushermoston häiriöt unen aikana. Sitä esiintyy pääasiassa REM-unen eli vilke-unen aikana. Vaikka REM-unessa suuret lihakset ovat passiivisia, jotta emme toimisi unien mukaan, pienet lihakset, kuten silmien ja leuan lihakset, voivat reagoida aivojen toimintapiikkeihin ja tunteisiin.
Muita riskitekijöitä ovat:
- ahdistuneisuus, stressi, turhautuminen, huoli tai kipu
- kilpailuhenkisyys
- univaje
- välittäjäaineiden epätasapaino aivoissa
- selektiivisten serotoniinin takaisinoton estäjien (SSRI-lääkkeiden) käyttö
- alkoholin, tupakan tai huumeiden käyttö
- liiallinen kofeiinin saanti
Kofeiinisieto on osittain perinnöllistä. Kuusi tai useampi kupillinen kahvia päivässä voi aiheuttaa unihäiriöitä melkein kenelle tahansa, mutta herkimmille yksi tai kaksi kuppia riittää nostattamaan stressireaktiota.
Mitä seurauksia bruksismilla on?
Krooninen bruksismi on vakava tila, joka voi johtaa hampaiden kulumiseen, jatkuvaan leukakipuun ja migreeniin. Valitettavasti sitä on vaikea huomata, joten moni huomaa hampaiden narskuttelun vasta, kun kulumaa on jo tapahtunut tai leuat alkavat särkeä. Jos jaat makuuhuoneen jonkun kanssa, hän saattaa huomata oireet ennen sinua. Hakeudu hammaslääkäriin mahdollisimman pian, jos huomaat seuraavia merkkejä:
- jäykkyys puremalihaksessa (masseter), pääasiallisessa leukalihaksessa, tai sen ympäristössä
- leukanivelen (TMJ) kipu
- leukojen sijoiltaanmeno tai lukkiutuminen
- urien ilmestyminen hampaan pinnalle tai värimuutokset, jotka kertovat kulumisesta
- hampaan halkeaminen
- löystyneet hampaat
- hampaiden vihlominen tai kipu
- muutokset kasvonpiirteissä
Bruksismin hallinta ja hoito
Hyvä uutinen on, että voit suojata hampaitasi ja leuan lihaksiasi monella tavalla bruksismin seurauksilta ja jopa päästä eroon ongelmasta kokonaan.
Käytä hammaskiskoa
Yksilölliset hammaslääkärin tekemiä, kotiin tilattavia purentakipaketteja, keitettävät & purettavat DIY-versiot tai valmismallit – hammaskiskot ovat suosittu keino suojata hampaita kulumiselta ja mahdollisilta hoidoilta. Niillä voi ehkäistä hammaskiilteen kulumista, mutta ne eivät paranna bruksismia. Kisko voidaan asettaa ylä- tai alahampaisiin, yöksi tai päiväksi. Vältä lisäongelmia valitsemalla kisko, joka on inerttiä materiaalia, sopii hyvin ja on puhdistettu jokaisen käytön jälkeen.
Hanki botox-hoito
Botuliinitoksiinia käytetään ryppyjen hoidon lisäksi myös lääketieteellisesti, mm. bruksismin hoitoon. Botoxia ruiskutetaan leuan lihaksiin estämään tahaton purenta unen aikana. Yksi hoitokerta voi helpottaa jopa kolmen kuukauden ajan.
Kokeile lihasrelaksanttia
Lyhytaikaiseen hoitoon on tarjolla useita lääkevaihtoehtoja: esimerkiksi apteekista ilman reseptiä saatava parasetamoli tai ibuprofeeni, sekä lääkärin määräämät rauhoittavat, kortikosteroidit tai masennuslääkkeet. Kysy lääkäriltäsi, mikä lääke sopii sinulle parhaiten.
Varaa purennan korjaus (redukatiivinen koronaoplastia)
Hammaslääkärin tekemä hampaiden muotoilu ja tasoitus voi olla hyödyllistä silloin, jos bruksismin syynä on purentavian, ahtaiden tai vinossa olevien hampaiden aiheuttama kuormitus.
Kokeile biofeedback-hoitoa
Tämä ei-invasiivinen hoito antaa tietoa kehostasi elektrodien avulla, jotka mittaavat mm. sykettä, ihon lämpötilaa, aivojen toimintaa, hikoilua ja veren happipitoisuutta. Markkinoilta löytyy myös kotikäyttöön soveltuvia biofeedback-laitteita, jotka auttavat tunnistamaan ja hallitsemaan stressiä. Leuan lihastoiminnan mittaukseen tarvitaan kuitenkin usein ammattilaista ja kliinisiä olosuhteita.
Harjoittele stressinhallintaa
Koska suurin osa bruksismista johtuu stressistä, stressinhallintatekniikat auttavat ehkäisemään ongelmaa. Voit käydä terapiassa, meditoida, opetella rentouttamaan kehoasi tai etsiä muita keinoja purkaa jännitystä. Stressinhallinta voi olla pitkän aikavälin ratkaisu suun ja hampaiden suojaksi.
Kokeile leukahierontaa ja kasvojumppaa
Monilla unibruksismista kärsivillä narskuttelu jatkuu valveilla, joten leuan lihakset ovat lähes aina jännittyneet. Leukahieronta rentouttaa lihaksia ja ehkäisee hampaiden yhteen puremista. Hiero kasvoja ja kaulaa etu- ja keskisormella, aloittaen leukanivelestä ja jatkuen hartioihin asti. Voit tehdä tämän koska tahansa, mutta öisin siitä voi olla erityisesti hyötyä.
Kasvojooga tai suun lihasharjoitukset voivat auttaa. Kokeile avata suu mahdollisimman isoksi ja laita kielen kärki etuhampaiden taakse muutamaksi sekunniksi. Myös haukottelu suu avoimena rentouttaa leukaa.
Tue vuorokausirytmiäsi
Liikunta vähentää stressiä ja helpottaa yltyneen mielen rauhoittumista yöllä. Fyysinen aktiivisuus päivällä parantaa unen laatua, koska liike auttaa sääntelemään kehon vuorokausirytmiä.
Mene nukkumaan samaan aikaan joka ilta ja valmistele kehoa uneen. Kevyt venyttely, iltajumppa, meditaatio, hengitysharjoitukset ja positiiviset vahvistukset rentouttavat ja auttavat nukahtamaan paremmin.
Paranna ruokavaliotasi
Yksi tavallisista bruksismin taustatekijöistä on magnesiumin puute. Arviolta 15–20 % kehittyneiden maiden väestöstä kärsii hypomagnesemiasta. Jos sinulla on myös väsymystä, huono ruokahalu, pahoinvointia, lihaskramppeja tai korkea verenpaine, lisää ruokavalioosi magnesiumia sisältäviä ruokia, kuten vihreitä lehtivihanneksia, avokadoja, tummaa suklaata, pähkinöitä, siemeniä, papuja ja täysjyväviljaa – tai harkitse magnesiumlisää.
Muuta tapojasi
Kaksi suurta bruksismin riskitekijää ovat alkoholi ja tupakka. Lopeta tupakointi kokonaan – on paljon tapoja, joilla se heikentää terveyttäsi. Vaikka aiemmin on väitetty, että kohtuullinen alkoholinkäyttö olisi hyödyllistä, uudemmat tutkimukset osoittavat, että paras vaihtoehto on välttää alkoholia kokonaan, etenkin stressin aikana. Alkoholi ehkä tuntuu helpottavalta hetkellisesti, mutta se vaikeuttaa todelliseen ongelmaan tarttumista ja selviytymistä stressistä.
Bruksismi ja kuukautiskierto
Jos kuukautisiin ja PMS:ään liittyvien oireiden lista tuntuu jo pitkältä, lisää vielä suun oireet siihen. Vaikka hampaiden narskuttelu ei liity suoraan hormonitasapainoon, suun terveys saattaa heiketä ennen kuukautisten alkua. Toiset kokevat ikenien herkistymistä, tulehtumista tai jopa verenvuotoa kierron lopussa – tätä kutsutaan kuukautisgingiviitiksi. Kun hormonitasot laskevat juuri ennen kuukautisia, suun herkät limakalvot muuttuvat alttiimmiksi ientulehdukselle, haavaumille ja aftoille.
Entä bruksismi? Suoraa yhteyttä ei ole, mutta premenstruaalisesta dysforisesta häiriöstä (PMDD) kärsivät voivat saada erittäin voimakkaita PMS-oireita: kovia kramppeja, tunnelmanvaihteluita, ahdistuneisuutta, alakuloa ja muita intensiivisiä oireita. Jos sinulla on PMDD, saatat narskutella hampaitasi kierron loppuvaiheessa stressin lisääntyessä.
Lopuksi
Bruksismi on yleinen ongelma, jota ei silti kannata vähätellä. Vaikka se on alkuun melko harmiton, pitkäaikaisvaikutukset voivat olla huomattavia. Useimmiten taustalla ovat stressi tai muut kuormittavat tekijät. Vaikka saisit lääketieteellisen avun, kannattaa pysähtyä miettimään myös taustasyytä, sillä stressi vaikuttaa elämään monin tavoin. Löydä omat keinot hallita stressiä, vähennä ahdistusta ja ehkäise bruksismia pitkällä tähtäimellä.
Lataa WomanLog nyt:
