Atsiu! Salaperäinen aivastelu, vuotava nenä, kutiavat, vetiset silmät sekä yleinen kutina ja epämukavuus… Kuulostaako tutulta? Allergiat voivat olla ärsyttäviä ja ilmetä monin tavoin, mutta niihin on mahdollista saada apua.
Vaikka heinänuha ja allergiat ovat yleisiä ongelmia, ne jäävät usein diagnosoimatta ja niihin liittyy yhä paljon harhaluuloja. Jotkut uskovat, että allergiat – varsinkin ‘lievät’ kausiallergiat – eivät ole tarpeeksi vakavia, jotta niistä kannattaisi huolestua, mutta totuus on, että jokainen allerginen reaktio rasittaa kehoa ja siihen tulisi suhtautua asianmukaisesti.
Lähes mikä tahansa aine voi aiheuttaa allergisen reaktion, jos elimistö herkistyy sille. Tällöin kehosi kokee muuten harmittoman aineen uhkana ja käynnistää vahvan immuunireaktion puolustautuakseen. Arviolta 20 % ihmisistä kokee allergian jossain vaiheessa elämäänsä, eikä koskaan voi tietää, milloin se iskee!
Kun kohtaat allergeenin, jonka immuunijärjestelmäsi tunnistaa uhaksi, kehosi vapauttaa histamiinia ja muita tulehdusvälittäjiä torjuakseen tätä uhkaa. Tämä immuunivaste aiheuttaa allergisen reaktion tunnusomaiset oireet.
Yleisiä allergeeneja ovat esimerkiksi:
Allergiat voivat vaikuttaa kehon eri osiin aiheuttaen esimerkiksi allergista nuhaa hengitysteissä, nokkosihottumaa tai ekseemaa ihossa tai ruoansulatusoireita suolistossa. Oireet vaihtelevat allergeenin ja yksilöllisen herkkyyden mukaan. Lievät ja kohtalaiset reaktiot voivat olla esimerkiksi aivastelua, vuotava tai tukkeinen nenä, yskä tai hengityksen vinkuna, kutiavat ja vetiset silmät, kutiseva iho ja ihottumat, pahoinvointi, oksentelu ja ripuli.
Vakava allerginen reaktio voi johtaa anafylaksiaan, joka on hengenvaarallinen tila ja vaatii välitöntä hoitoa. Oireita ovat kurkun tai kielen turvotus, hengitysvaikeudet, nopea pulssi, huimaus ja tajunnanmenetys. Ensisijainen hoito on adrenaliiniruiske. Monet, joilla on riski allergisiin reaktioihin, kantavat mukanaan adrenaliini-injektoria – epipeniä – hätätilanteen varalta. Silti hätätilanteen jälkeen tulee hakeutua jatkohoitoon, jossa annetaan esimerkiksi nesteytystä sekä mahdollisesti antihistamiineja tai kortikosteroideja. Jopa 2 % väestöstä kokee elämänsä aikana ainakin yhden tällaisen reaktion, mutta lähes kaikki selviävät oikean hoidon ansiosta.
Heinänuha, eli allerginen nuha, on yleinen sairaus, joka vaikuttaa nenän ja sivuonteloiden limakalvoihin. Se ilmenee limakalvon ärsytyksenä ja tulehduksena nenässä ja silmissä aiheuttaen aivastelua, vuotavaa tai tukkoinen nenää sekä kutiavia, vetisiä silmiä.
Heinänuhan laukaisevat yleensä erilaiset ilmassa leijuvat hiukkaset, kuten puiden tai heinien siitepöly.
Kyllä, heinänuha on tietynlainen allergia, joka vaikuttaa erityisesti nenään ja silmiin. Oireet voivat vaihdella voimakkuudeltaan ja olla kausittaisia tai ympärivuotisia riippuen yksilöllisestä herkkyydestä ja altistavasta allergeenista. Heinänuha on usein lievä mutta pitkäkestoinen, ja oireet ovat enemmän kiusallisia kuin hengenvaarallisia – samankaltaisia kuin tavallisen flunssan oireissa. Hengitysteiden sairauksista kuten astmasta kärsivät ovat erityisen alttiita heinänuhalle.
Heinänuha saa yleensä alkunsa ympäristön pienistä, ilmassa leijailevista hiukkasista.
Puiden ja heinien siitepöly on tavallisin kausiluonteisen heinänuhan aiheuttaja, ja se onkin antanut taudille nimensä. Eri siitepölyä esiintyy vuodenajoista riippuen: puut kukkivat keväällä, erilaiset heinät – joita niitetään kuivuessaan heiniksi – kukkivat kesällä, ja koirankeltano (ragweed) on yleisin allergian aiheuttaja syksyllä.
Yleisiä allergeeneja, jotka voivat aiheuttaa ympärivuotista heinänuhaa ovat mm.:
Mikroskooppisen pienet pölypunkit, joita elää vuodevaatteissa, huonekaluissa, matoissa ja muualla kodin pinnalla. Näiden jätökset ja ruumiinosat voivat laukaista allergian joillekin ihmisille.
Homeitiöt voivat olla läsnä sekä sisällä että ulkona, erityisesti kosteissa ja lämpimissä ympäristöissä.
Eläinpöly eli pienet iho- ja karvahiutaleet sekä kissan ja koiran syljen ja muiden eritteiden proteiinit voivat aiheuttaa allergisen reaktion. Papukaijat ovat erityisen allergisoivia eläimiä.
Myös monet muut allergeenit, joita tässä ei mainittu, voivat aiheuttaa heinänuhaa.
Lääketieteessä puhutaan siitä, että varhainen lapsuusiän altistus lialle, bakteereille, mikrobeille ja loiseläimille "harjoittaa" immuunijärjestelmää ja siten suojaa allergioilta. Allergioiden ja autoimmuunisairauksien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosisadan aikana ja on huomattavasti suurempi teollistuneissa maissa. Vaikka hypoteesia ei ole täysin varmistettu, ja muitakin teorioita on esitetty, on runsaasti näyttöä siitä, että henkilökohtainen hygienia on tärkeää terveydelle, mutta liian steriili ympäristö saattaa olla haitallinen.
Valitettavasti heinänuhaan ei ole olemassa parannuskeinoa. Yksinkertaisin tapa välttää heinänuha olisi olla kokonaan altistumatta laukaiseville tekijöille. Käytännössä tämä on kuitenkin lähes mahdotonta, toisin kuin ruoka-aineallergioissa, joissa allergeeni voidaan jättää pois ruokavaliosta. Onneksi on monia tapoja vähentää oireita ja parantaa elämänlaatua.
Vaikka täydellinen välttäminen on epärealistista, altistumisen vähentäminen allergeeneille voi auttaa oireiden hallinnassa.
Jos olet herkkä siitepölylle, pysyttele mahdollisuuksien mukaan sisällä siitepölyn huippuaikoina – yleensä aamuisin ja tuulisina päivinä. Monista säätiedotuksista löytyy nykyään myös siitepölyennuste niille, joilla on allergioita. Pidä ikkunat kiinni ja käytä HEPA-suodatinta (high-efficiency particulate air) ilmastointi- tai kostutuslaitteessa vähentääksesi allergeeneja sisäilmassa. Pölypunkeille herkät voivat vähentää altistusta pesemällä vuodevaatteita, imuroimalla mattoja ja huonekaluja säännöllisesti ja muutenkin ehkäisemällä pölyn ja eläinpölyn kertymistä kotiin. Laadukas ilmanpuhdistin tai HEPA-suodattimella varustettu imuri voi olla hyvä investointi. Muista, että vahvat puhdistusaineet, voimakkaasti hajustetut tuotteet ja kuiva sisäilma voivat nekin pahentaa allergiaoireita.
Joillekin lääkkeet ovat tehokas tapa vähentää allergiaoireita. Saatavuus ja ensisijaiset hoidot vaihtelevat eri maissa. Yleisimpiä allergialääkkeitä ovat:
Antihistamiineja käytetään yleisesti lievittämään nopeasti oireita kuten aivastelua, kutinaa, vuotavaa nenää ja kutiavia silmiä. Histamiini osallistuu kehon immuunivasteeseen muun muassa helpottamalla valkosolujen läpäisyä hiussuonien seinämien läpi, mikä mahdollistaa taudinaiheuttajien tuhoutumisen. Samalla kuitenkin myös neste pääsee vuotamaan suonista, jolloin syntyy tyypillisiä allergiaoireita kuten vuotava nenä ja vetiset silmät.
Ensimmäisen sukupolven antihistamiinit, kuten difenhydramiini (Benadryl), kloorifeniramiini (Chlor-Trimeton) ja hydroksitsiini (Atarax), helpottavat hyvin allergiaoireita mutta niitä vältetään usein päivällä niiden väsyttävän vaikutuksen vuoksi. Nämä lääkeaineet pääsevät aivoihin ja vaikuttavat sieltä histamiinin välittäjäainetehtäviin, muun muassa unirytmiin – siksi Benadryl väsyttää.
Uudemmat, toisen sukupolven antihistamiinit kuten setiritsiini (Zyrtec), loratadiini (Claritin), feksofenadiini (Allegra) ja desloratadiini (Clarinex) eivät pääse aivoihin, joten ne sopivat paremmin päiväkäyttöön eivätkä yleensä väsytä.
Nasan kortikosteroidit ovat tulehdusta ehkäiseviä nenäsuihkeita, jotka vähentävät nenän limakalvon tulehdusta ja lievittävät tukkoinen nenä, vuotava nenä ja aivastelu – kun niitä käytetään säännöllisesti. Ne ovat ensisijaisesti reseptilääkkeitä mutta saatavilla myös ilman reseptiä joissakin maissa.
Toisin kuin antihistamiineilla ja limakalvoturvotusta vähentävillä lääkkeillä, nenäkortikosteroideilla kestää useita tunteja tai päiviä ennen kuin vaikutus alkaa, ja täydet hyödyt tulevat esiin viikkojen käytön jälkeen. Jos sinulla on kausittaista heinänuhaa, suihke kannattaa aloittaa 1–2 viikkoa ennen siitepölykauden alkua.
Vaikutuksen viivästyminen lisää riskiä käyttää lääkettä liikaa kärsimättömyyden vuoksi. Haittavaikutuksia voivat olla lievä nenän ärsytys, aivastelu, kurkun kirvely, päänsärky ja nenäverenvuoto.
Vakavin riski nenäkortikosteroideissa on nenän väliseinän reikä (perforaatio), joten käytön tulee lopettaa, jos ilmenee verenvuotoa. Käyttö kannattaa aloittaa lääkärin ohjeistuksella, sillä vasta-aiheita on enemmän kuin antihistamiineilla.
Suun kautta otettavat tai nenään annosteltavat limakalvoturvotuksen poistajat helpottavat nopeasti nenän tukkoisuutta sekä korviin kohdistuvaa paineen tunnetta ja kipua pienentämällä verisuonia ja turvonneita kudoksia. Useimmat voivat käyttää niitä turvallisesti, mutta lääkettä tulisi käyttää vain ohjeen mukaan ja enintään muutaman päivän ajan, sillä liian pitkä käyttö aiheuttaa nenän limakalvon "rebound"-turvotuksen, joka pahentaa oireita entisestään.
Limakalvoturvotuksen poistajat sisältävät monia eri vaikuttavia aineita, kuten sympatomimeettejä, kuten oksimetatsoliini, fenyyliefriini tai pseudoefedriini. Monet näistä myydään ilman reseptiä, mutta osa vaatii reseptin. Älä anna näitä nuorille lapsille ja keskustele lääkärin kanssa, jos olet raskaana ja harkitset lääkkeen käyttöä.
Moni haluaa käyttää myös vaihtoehtoisia keinoja helpottaakseen allergioitaan.
Vakavissa, muulle hoidolle huonosti reagoivissa heinänuhaoireissa voidaan harkita allergia-immunoterapiaa eli siedätyshoitoa. Siinä potilas saa säännöllisin välein pieniä määriä allergeenia pistoksina, jolloin immuunijärjestelmä vähitellen herkistyy ja oireet vähenevät. Hoidon suunnittelee allergialääkäri, ja tämä tie voi viedä aikaa, mutta tuoda pysyvää helpotusta.
Probiooteista puhutaan nykyään paljon. Ympärillämme sekä kehossamme elää erilaisia mikro-organismeja, muun muassa ruokien ja kasvien pinnalla ja suolistossa, joissa ne elävät symbioosissa oman elimistömme kanssa ja ovat tärkeä osa immuunipuolustusta. Jokaisella ihmisellä on oma ainutlaatuinen suolistomikrobisto, jossa on monenlaisia bakteereita: osa hyödyllisiä, osa aiheuttaa epätasapainoa (dysbioosi).
Tutkimuksissa on havaittu, että tietyt bakteerilajit, kuten Lactobacillus ja Bifidobacterium, joita löytyy muun muassa jugurtista ja kombuchasta, voivat vähentää tulehdusta ja rauhoittaa yliaktiivista immuunivastetta tiettyihin allergeeneihin – esimerkiksi nuhaa aiheuttaviin. Koska olemme kaikki yksilöitä, mikään yksittäinen ratkaisu ei sovi kaikille, mutta tämä suunta voi olla kokeilemisen arvoinen.
On tärkeää keskustella oireista ja mahdollisista allergiatesteistä terveydenhuollon ammattilaisen tai allergialääkärin kanssa. Oikean diagnoosin jälkeen asiantuntija voi suositella tehokkainta hoitotapaa heinänuhan hallintaan.
Vaikka heinänuha alkaa usein lapsuusiässä tai nuoruudessa, saattaa sitä kehittyä vasta aikuisena. Myöhäisen allergian uskotaan liittyvän yhteen tai useampaan seuraavista tekijöistä:
Pitkäaikainen altistuminen tavallisille allergeeneille, kuten pölylle, homeelle, siitepölylle ja muille pienhiukkasille, voi aiheuttaa heinänuhaa myös muuten terveelle henkilölle.
Heinänuhan oireet muistuttavat usein flunssaa, mutta heinänuhan aiheuttavat allergeenit, kun taas flunssa johtuu viruksesta. Erotus on tärkeä, koska hoitomenetelmät ovat erilaisia. Heinänuhan ja flunssan voi erottaa kolmella tavalla: oireiden alkamisella, etenemisellä ja tunnistavalla oireella.
Oireiden alku. Flunssan oireet kehittyvät vähitellen virustartunnan jälkeen, kun taas heinänuha alkaa nopeasti allergeenin kohtaamisen jälkeen. Kesto. Flunssa menee ohi alle 10 päivässä, mutta heinänuha jatkuu niin pitkään, kuin altistusta on. Erotteleva oire. Kuume kuuluu flunssaan, mutta ei yleensä heinänuhaan, kun taas kutina on tyypillistä heinänuhalle, muttei tavalliselle flunssalle.
Vaikka heinänuha ei yleensä ole hengenvaarallinen, se voi vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun. Oireet voivat häiritä arkea, unta, opiskelua ja työtä. Jatkuvat allergiaoireet myös lisäävät riskiä astmakohtauksiin ja muihin vakavampiin hengitystiesairauksiin.
Jos kärsit allergioista tai heinänuhasta, älä yritä sinnitellä niiden kanssa turhaan. Selvitä, mikä sinut herkistää ja tee tarvittavat toimet lievittääksesi oireita ja parantaaksesi oloasi. Tulet kiittämään itseäsi!
Lataa WomanLog nyt: