Näkymätön mutta todellinen: Fibromyalgia ja krooninen väsymysoireyhtymä
Vaikka tilanteessa on tapahtunut parannusta, naisia vähätellään ja jopa pilkataan yhä liian usein terveysvalituksista, kuten kivusta ja väsymyksestä. Yhteiskunnan mielipiteistä huolimatta nämä tuntemukset eivät kuulu normaaliin arkeen. Kaksi kroonista vaivaa, jotka saattavat olla jatkuvan kivun ja väsymyksen taustalla ilman muita sairauksia, ovat fibromyalgia ja krooninen väsymysoireyhtymä.
Nämä ovat kaksi eri vaivaa, vaikka ne saattavatkin esiintyä samanaikaisesti. Fibromyalgiaa kuvaa selittämätön, laaja-alainen kipu koko kehossa, kun taas krooninen väsymysoireyhtymä – nimensä mukaisesti – aiheuttaa ylenpalttista uupumusta. Yhtäläisyys löytyy niiden arvoituksellisuudesta: oireet ovat epämääräisiä, pitkittyneitä ja syy jää usein hämäräksi – sekä siitä, että ne diagnoidaan naisilla huomattavasti useammin kuin miehillä.
Kipu ja väsymys ovat erittäin yleisiä oireita, joita esiintyy lähes kaikissa sairauksissa – stressistä hengenvaarallisiin tauteihin. Kun oireesta tulee krooninen, kivun ärsykkeet jäävät kehoon myös fyysisen vaurion parannuttua. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kyse olisi "vain korvien välissä".
Nykyaikainen lääketiede ja kokonaisvaltaisempi terveysajattelu ovat ymmärtäneet, että nämä näennäisesti pienet oireet voivat olla monimutkaisia. Jos ne jatkuvat pitkään ja häiritsevät arkea, ei ole olemassa "vain" kipua tai "vain" väsymystä. Ja huono olo ei todellakaan ole "väistämätön osa naiseutta". Usein sellaiset oireet kuitataan PMS:ksi eikä niitä tutkita tarkemmin.
Olemme kirjoittaneet erilaisista kivuista ja väsymyksestä ja monista sairauksista, jotka voivat aiheuttaa oireita. Epämukavuus on kehon tapa ilmoittaa, että jokin on pielessä ja asiaan tulisi puuttua, jotta voisit paremmin.
Krooniseen kipuun ja/tai uupumukseen liittyen, verikoe on ehdottoman tärkeä. Tulokset ohjaavat, mitä muita tutkimuksia tulee tehdä muiden sairauksien ja ulkoisten tekijöiden poissulkemiseksi. Jos selkeää syytä ei löydy, osa lääkäreistä voi jättää oireet huomioimatta. Jos olo kuitenkin jatkuu lamaannuttavana, etsi sinnikkäästi syytä ja keinoja parantaa elämänlaatuasi.
Sekä fibromyalgia että krooninen väsymysoireyhtymä tunnistettiin melko hiljattain: krooninen väsymysoireyhtymä vasta 1980-luvun lopulla, fibromyalgia 1990-luvulla. Sairaudet ovat edelleen osittain kiistanalaisia. Kaikki lääkärit eivät ole yhtä mieltä oirekuvasta eivätkä edes siitä, ovatko ne todellisia sairauksia. Silti pitkäaikainen kipu ja väsymys heikentävät merkittävästi hyvinvointia. Hyvä uutinen on, että potilaan itse kokemat oireet otetaan nykyään vakavasti, mikä ei aiemmin ollut itsestäänselvyys. Outo tai rajatapauskaan ei ole enää syy sivuuttaa potilaan kertomuksia.
Fibromyalgia
Fibromyalgia tai fibromyalgiaoireyhtymä (FMS) on yleinen sairaus, jossa potilas kokee pitkäaikaista, laaja-alaista kipua kehossa, aivosumua, huonounisuutta ja yleistä uupumusta ilman selvää syytä. Arviolta 2–4 % ihmisistä maailmanlaajuisesti kärsii fibromyalgiasta.
Tavallisimpia fibromyalgian oireita ovat:
- Laaja-alainen, usein nimeämätön kipu
- Lihasjäykkyys
- Unen virkistävyyden puute, uupumus
- Kognitiiviset vaikeudet
- Masennus
- Päänsäryt
- Lihaskrampit
- Yliherkkyys kylmälle ja kuumuudelle
Kipu katsotaan laaja-alaiseksi, kun sitä tuntuu sekä oikealla että vasemmalla puolella sekä ylä- että alavartalossa. Termiä “krooninen laaja-alainen kipu” käytetäänkin joskus fibromyalgian synonyymina. Fibromyalgiaa ei voi todeta yksiselitteisillä testeillä, sillä se muistuttaa ja limittyy moniin muihin sairauksiin. Diagnoosi vaatii, että henkilö raportoi useampia edellä mainittuja oireita pitkän ajan kuluessa.
Fibromyalgian tärkeimpinä aiheuttajina pidetään geneettisiä tekijöitä ja joitakin ympäristöllisiä tai psyykkisiä laukaisevia tekijöitä, kuten:
- Tulehdussairaudet
- Psyykkinen trauma – traumaattisen tapahtuman kokeminen
- Fyysinen vamma, joka muuttuu krooniseksi kivuksi
- Pitkittynyt stressi
- Elämäntapatekijät, kuten tupakointi, ylipaino ja muut riskit
Jos geneettisesti altis ihminen kokee terveysongelman, jota ei hoideta kunnolla, tila voi aktivoitua. Tutkijat uskovat, että fibromyalgia-potilaat ovat muutenkin herkkiä kivulle – heidän hermoston välittäjäaineiden "johdotus" voimistaa kipuaistimusta.
Fibromyalgia on todellinen sairaus, joka rasittaa sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia. Aivosumu, jota kutsutaan myös "fibrosumuksi", voi olla elämänlaadulle yhtä raskas kuin kipu itsessään.
Fibromyalgian hoito
Koska fibromyalgian perimmäisiä mekanismeja ei täysin tunneta, voidaan hoitaa vain oireita. Muiden kroonisten sairauksien tavoin fibromyalgiaan ei ole varsinaista parannuskeinoa, mutta erillisten oireiden hoitaminen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parantaminen auttavat usein merkittävästi.
Fibromyalgian hoitomuotoja ovat esimerkiksi:
- Itsehoidossa käytettävät särkylääkkeet kuten ibuprofeeni, parasetamoli, naprokseeni ja muut kipua ja tulehdusta lievittämään
- Masennuslääkkeet aivosumun ja unen parantamiseksi
- Kognitiivinen käyttäytymisterapia tai muu psykoterapia, joka auttaa löytämään keinoja elää sairauden kanssa.
Krooninen väsymysoireyhtymä
Kuten fibromyalgia, myös krooninen väsymysoireyhtymä on osittain väliinputoaja. Jos henkilö kärsii vähintään kuuden kuukauden ajan niin voimakkaasta uupumuksesta, että se vaikeuttaa arkea sekä henkisesti että fyysisesti, eikä lepo auta, kyseessä voi olla CFS.
Muita nimiä tälle tilalle ovat myalginen enkefalomyeliitti (ME) ja systeeminen rasituksen sietokyvyn puutostauti (SEID). Kroonista väsymysoireyhtymää kuvaavat mm.:
- Pitkittynyt uupumus, johon uni tai lepo ei auta
- Kognitiiviset vaikeudet
- Erilaiset uniongelmat
- Huimaus
- Sydämentykytys
Häiriintyneeseen uneen ja jatkuvaan väsymykseen voi olla monia syitä – lähes mikä tahansa sairaus aiheuttaa uupumusta, mutta myös arjen stressi, epäsopiva patja tai kuorsaava kumppani voivat aiheuttaa sen.
Jos väsymys kuitenkin jatkuu yli kuusi kuukautta, vaikka nukkuu riittävästi (7–8 tuntia), eikä muita sairauksia löydy, kyseessä voi olla krooninen väsymysoireyhtymä.
CFS:n syytä ei tunneta. Se voi alkaa tapaturmasta, infektiosta, psyykkisestä järkytyksestä tai ilman selvää syytä. Tutkijoiden mukaan krooniseen väsymysoireyhtymään sairastuneilla on perinnöllistä taipumusta väsyä herkästi ja olla huonounisia.
Jos sinulla on diagnosoitu CFS tai kärsit jatkuvasta uupumuksesta, suhtaudu väsymykseen kuin toipuva riippuvainen alkoholiin – jo pieni annos voi olla liikaa. Kuuntele ja helli itseäsi.
Kroonisen väsymysoireyhtymän hoito
Vaihtoehtoja kroonisen väsymysoireyhtymän hoitoon on vielä vähemmän kuin fibromyalgian kohdalla. Väsymys vaikuttaa kaikkeen; energiatasomme liittyy kaikkeen toimintaan, ja kaikki tarvitsevat unta päivittäin. Useimmille on mahdotonta saavuttaa täysin palauttavaa unta koko ajan, etenkin jos perhe- tai työelämä vaatii energiaa ennakoimattomasti.
Luo rutiineja stressin vähentämiseksi. Tee itsellesi mahdollisimman terveellinen ja säännöllinen päivärytmi ja pidä siitä kiinni.
Huolehdi kehostasi. Juo vettä pitkin päivää ja syö ravitsevaa, terveellistä ruokaa. Vältä kofeiinia, alkoholia ja tulehdusta aiheuttavia ruokia, jotka häiritsevät untasi. Helpota arkea hankkimalla järkevä ruokaostos- ja ateriarytmi, jotta keho saa tarvitsemansa.
Pyydä lääkäriltä resepti kipuun tai ahdistukseen, jos migreenit tai uniongelmat vaivaavat – nämäkin liittyvät usein krooniseen väsymysoireyhtymään.
Elä aktiivista ja terveellistä elämää. Jos kärsit CFS:stä, muista nykyinen henkilökohtainen rajasi, kuinka paljon fyysistä ja henkistä rasitusta kestät. Ylikuormittaminen voi pahentaa oireita ja CFS:ää entisestään.
Elämä kroonisen sairauden kanssa
Sekä fibromyalgian että kroonisen väsymysoireyhtymän oireita voidaan hoitaa tehokkaasti, mutta se vaatii paneutumista. Arkea vaikeuttaa usein se, että sairaus on muille näkymätön.
Eläminen sairauden kanssa, johon ei ole parannusta, vaatii sopeutumista – muttei se silti välttämättä helpotu ajan myötä. Joillekin helpottaa, toisille ei.
Naisilta on perinteisesti odotettu, että he kestävät kivun ja väsymyksen, joita kuukautiset, lasten kasvatus, kotityöt ja työelämä aiheuttavat. Osa ongelmista kuuluu elämään, mutta jatkuva kärsimys ei ole kenenkään kohtalo. Meillä kaikilla on oikeus tulla kuulluksi ja oireitamme pitää suhtautua vakavasti.
Ota asia askel kerrallaan. Seuraa oireitasi ymmärtääksesi sairautta ja kehosi reaktioita. Tee pieniä elämäntapamuutoksia, jotka helpottavat oloa. Luota kehosi viesteihin ja kunnioita sen tarpeita – silloin olet paremmin valmistautunut kohtaamaan tulevat haasteet.
Voit seurata kuukautisiasi WomanLog-sovelluksella. Lataa WomanLog nyt:
