Käynti gynekologilla
Gynekologilla käynti voi tuntua jännittävältä, erityisesti ensimmäisellä kerralla tai jos olet kokenut aiemmin negatiivisen kokemuksen. Älä kuitenkaan huolehdi! Lisääntymisterveys on tärkeä osa hyvinvointiasi, ja sinä päätät itse kenet valitset lääkäriksesi ja miten vastaanotolla toimitaan.
Gynekologi on terveydenhuollon ammattilainen, joka on erikoistunut naisen lisääntymis- ja seksuaaliterveyteen. Kaikkien naisten tulisi käydä gynekologilla säännöllisesti mahdollisten kuukautiskiertoon ja lisääntymisterveyteen liittyvien ongelmien seulomiseksi. Gynekologisi voi auttaa sinua ymmärtämään kehosi toimintaa, antaa tietoa seksuaaliterveydestä sekä diagnosoida mahdolliset sairaudet ajoissa, jotta saat asianmukaista hoitoa.
Gynekologin tulisi olla henkilö, johon voit luottaa ja jonka kanssa voit keskustella avoimesti elämääsi liittyvistä intiimeistä asioista. Käytä aikaa sopivan lääkärin löytämiseen. Tutustu alueellasi oleviin gynekologeihin—lue arvostelut ja pohdi, kuka vaikuttaa sinusta sopivimmalta. Voit kysyä suosituksia myös ystäviltäsi ja perheenjäseniltäsi. Mieti, olisiko sinun helpompi käydä vastaanotolla nais- vai mieslääkärillä? Haluatko nuoremman vai kokeneemman lääkärin? Vaikuttaako vastaanotto paikkana lämpimältä ja luotettavalta?
Yleinen suositus on, että nuori nainen käy ensimmäisen kerran gynekologilla varhaisissa teini-iässä: noin 13–15 vuoden ikäisenä. Tällöin käynti kestää yleensä 20–30 minuuttia ja sisältää tutustumisen gynekologin rooliin sekä vastaanotolla käytettäviin välineisiin. Tämä on tilaisuus kysyä kaikki mieltäsi askarruttavat asiat murrosiästä, naisen anatomiasta ja lisääntymisterveydestä.
Gynekologisi antaa tietoa lisääntymiselimistäsi, genitaaleista, naisen hygieniasta ja seksistä sekä opettaa oman rinnan tutkimisen mahdollisia rintasyövän merkkejä varten.
Vaikka olisit teini-iän loppupuolella tai parikymppinen etkä ole ollut seksuaalisesti aktiivinen, sinua ei todennäköisesti pyydetä riisuutumaan, ja ainoa tehty tutkimus on rintojen tarkastus. Gynekologilla ei ole koskaan liian myöhäistä käydä, vaikka et olisi koskaan aiemmin käynyt.
Jos olet seksuaalisesti aktiivinen, lääkäri tekee todennäköisesti gynekologisen tutkimuksen ja/tai irtosolunäytteen (Papa-koe), iästä riippumatta. Papa-kokeen aloittamisikä vaihtelee maittain—Yhdysvalloissa se suositellaan 21-vuotiaana.
Jos sinulla on häiriöitä kuukautiskierrossa tai muita huolia, gynekologisi voi suositella lisätutkimuksia.
Mikäli olet raskaana tai suunnittelet raskautta, kannattaa hakeutua Naistentautien ja synnytysten erikoislääkärille (OB/GYN), joka on erikoistunut raskaana olevien naisten hoitoon.
Kerro gynekologillesi rehellisesti seksielämästäsi. On täysin ok olla seksuaalisesti aktiivinen tai olla olematta. Jos asut vielä kotona ja keskustelu seksistä on vaikeaa, voit käydä gynekologilla yksin tai ystävän kanssa. Muista, ettei vastaanotolla tarvitse olla muita kuin sinä ja lääkäri.
Milloin gynekologille?
Jos et ole seksuaalisesti aktiivinen, ensimmäinen gynekologikäynti on lähinnä tutustumista omaan kehoon, ja voit varata ajan milloin tahansa. Tee varaus kuitenkin ainakin, jos:
- Olet alkanut olla (tai suunnittelet olevasi) seksuaalisesti aktiivinen
- Et ole saanut kuukautisia 16-17 ikävuoteen mennessä
- Sinulla on kivuliaat kuukautiset
- Kuukautiset ovat erityisen lyhyet tai pitkät
- Koet kipua lantion tai emättimen alueella
- Saat emätinverenvuotoa kuukautisten ulkopuolella
- Rinnoissa tai kuukautiskierrossa tapahtuu muutoksia
- Sinulla on muita huolia lisääntymisterveydestäsi
Miten valmistautua käyntiin?
Gynekologikäyntiin voi valmistautua jo etukäteen muutamalla tavalla.
Paras ajankohta varata aika on viikko kuukautisten jälkeen, mutta tälläkään ei ole suurta merkitystä—gynekologit ovat tottuneet verenvuotoon ja vuotoihin. Jotkut testit voivat kuitenkin häiriintyä voimakkaan vuodon aikana. Jos olosi on epämukava, voit aina siirtää ajanvarausta.
Ennen käyntiä, kirjaa ylös kuukautiskiertoasi koskevat tiedot: minkä ikäisenä kuukautisesi alkoivat, milloin oli viimeisin kuukautisesi, kuinka pitkä kiertosi yleensä on, onko se säännöllinen, ja koetko esimerkiksi päänsärkyä, ummetusta tai voimakkaita mielialanvaihteluja.
Yritä selvittää suvussasi mahdollisia lisääntymisterveyteen liittyviä sairauksia kuten munasarjasyöpää, endometrioosia tai munasarjojen monirakkulaoireyhtymää. Tällaisesta tiedosta voi olla hyötyä ehkäisevien toimenpiteiden suunnittelussa.
Et tarvitse erityistä karvanpoistoa tai peseytymistä. Häpykarvoja ei tarvitse ajaa eikä emätintä suihkuttaa. Emättimen huuhtelu on tarpeetonta ja jopa haitallista. Riittää, että peseydyt lämpimällä vedellä ja miedolla saippualla edellisenä iltana ja laitat puhtaat alusvaatteet.
Monen naisen on mukavampi pukea mekko, jonka voi nostaa ylös tutkimuksen ajaksi, mutta saat joka tapauksessa yksityisyyden riisuutumista varten, ja tarvittaessa lääkäriltä myös tutkimuskaavun.
Gynekologinen tutkimus ja Papa-koe
Monen mielestä jännittävin osa käyntiä on gynekologinen sisätutkimus. Olet ehkä nähnyt sen elokuvissa. Tutkimus tapahtuu tuolilla tai sängyllä, joka on suunniteltu mahdollistamaan terveydentilan tarkka tutkimus. Tuolissa on pehmusteet ja tukiosat, joille jalat asetetaan koholle.
Sinua pyydetään riisumaan vyötäröltä alaspäin ja asettumaan tuoliin jalat tukeilla. Tilanne saattaa tuntua aluksi oudolta, mutta lääkärisi kertoo vaiheista, vastaa kysymyksiisi ja rauhoittaa sinut.
Kun olet valmis, gynekologi tarkistaa ensin ulkoiset sukupuolielimet—häpyhuulet, häpykielen, klitoriksen ja peräaukon—etsien tulehduksen tai poikkeavuuksien merkkejä. Jotkut lääkärit käyttävät peiliä näyttääkseen sinulle, mitä tutkivat ja selittävät samalla anatomiaa.
Seuraavaksi gynekologi käyttää instrumenttia nimeltä tähystin eli peili. Se on muovinen tai metallinen, ankan nokan muotoinen laite, joka asetetaan emättimeen, jotta emättimen seinämät aukeavat ja lääkäri pääsee tarkastelemaan sisälle. Sisäänvienti kestää vain muutaman sekunnin ja voi tuntua hieman epämukavalta. Yritä rentouttaa lantion lihakset. Peili laitetaan yleensä vesipohjaisella liukasteella, ja jos se on metallia, sitä voidaan lämmittää. Vaikka tutkimus on nopea ja joskus epämukava, se on tärkeä, jotta gynekologi voi tarkistaa emättimen ja kohdunkaulan terveyden.
Tähystimen rakennetta kehitetään jatkuvasti helpommaksi. Parannuksia ovat muun muassa kirurgisen silikonin käyttö, kolmen lehden rakenne paremman näkyvyyden vuoksi ja hiljaisempi suoritusääni.
Papa-koetta varten otetaan solunäyte kohdunkaulasta pumpulipuikolla tähystimen avulla. Menettely on nopea, mutta voi tuntua hetkellisesti ikävältä.
Papa-koe on tarkoitettu kohdunkaulansyövän varhaistoteamiseen. Kaikkien naisten 21–65 vuoden välillä suositellaan käyvän Papa-kokeessa kolmen vuoden välein. Jos löydöksissä havaitaan jotakin poikkeavaa, lääkäri kutsuu sinut jatkotutkimuksiin.
Lopuksi tehdään tuntosuuntainen tutkimus. Lääkäri vie sormensa (hansikas kädessä) emättimeen ja tunnustelee mahdollisia kyhmyjä emättimen seinämissä ja kohdussa samalla kun toinen käsi tunnustelee alavatsaa ulkopuolelta.
Tämä on rutiininomainen lantion tutkimus, jossa kerätään tarvittavat tiedot mahdollisimman nopeasti. Jos tunnet olosi epävarmaksi tutkimuksen aikana, kysy lääkäriltä. Hän on siellä auttamassa sinua.
Muuta mahdollista tutkittavaa
Papa-näyte seuloo vain kohdunkaulansyövän merkkejä. Voit myös pyytää HPV-testiä (ihmisen papilloomavirus) ja muita sukupuoliteitse tarttuvien tautien testejä. Lue HPV-testistä lisää täältä. HPV-rokotteet antaa myös gynekologi.
Jos tarvitset tutkimuksen tietyn sukupuolitaudin varalta, keskustele siitä ajanvarauksen yhteydessä.
Gynekologi saattaa tehdä tuntosuuntauksen myös peräsuolen kautta tarkistaakseen lihasten terveyttä ja mahdollisia kasvaimia. Vaikka se voi tuntua epämukavalta, lääkäri toimii aina terveytesi hyväksi.
Gynekologi voi myös käyttää ultraäänilaitetta tutkiakseen kohtua, munasarjoja ja seuratakseen mahdollista raskautta. Ultraääni tuottaa kuvan sisäelimistä ja pehmytkudoksesta ääniaaltojen avulla.
Lääkärisi haluaa kirjata myös perustietosi—pituuden, painon ja verenpaineen—käyntikertojen vertailua varten.
Ehkäisy ja perhesuunnittelu
Jos olet seksuaalisesti aktiivinen etkä halua tulla raskaaksi, gynekologisi auttaa sinua löytämään sopivimman ehkäisymenetelmän. Saatat saada reseptin hormonaaliseen ehkäisyyn raskauden ehkäisyä tai kuukautiskierron tasausta varten. Jos haluat käyttää ei-hormonaalista ehkäisyä, gynekologisi ohjaa parhaisiin vaihtoehtoihin. Jos päätät kierukasta, gynekologisi asettaa sen vastaanotolla.
Jos toivot raskautta, gynekologisi neuvoo, miten voit parantaa mahdollisuuksiasi onnistua hedelmöityksessä.
Käynti on sinun ja kehosi
Gynekologit ovat opiskelleet erityisesti naisen seksuaaliterveyttä varten. Siinä ei ole mitään noloa, vaikka aluksi siltä tuntuisikin. Lääkärisi on ammattilainen, joka haluaa sinulle vain parasta. Jos et kuitenkaan koe tulevasi ymmärretyksi tai et koe voivasi olla täysin avoin, voit aina vaihtaa gynekologia.
Käymällä gynekologilla säännöllisesti opit lisää omasta kehostasi, voit ehkäistä sairauksia ja huolehdit paremmin terveydestäsi.
Voit seurata kuukautisiasi WomanLog-sovelluksella. Lataa WomanLog nyt:
