Paitsi että pohdimme jatkuvasti, pitäisikö kainalot ajella vai ei, emme yleensä ajattele kainaloa ensisijaisena kivun lähteenä. Kuitenkin kainalo—tai aksilla—on tärkeä kohta, jossa käsivarsi yhdistyy muuhun kehoon ja kipua voi ilmetä tässä alueella.
Useat olkapään, rintakehän ja yläselän lihakset ja jänteet yhtyvät kainalossa, ja siellä sijaitsee tärkeitä neurovaskulaarisia rakenteita: aksillaarinen laskimo, aksillaarinen valtimo, olkoplexuksen hermot sekä useita imusolmukeryhmiä niin syvällä kuin pinnallakin. Kipu johonkin näistä rakenteista liittyen voi toisinaan tuntua kainalossa.
Sana aksilla tulee latinasta ja on lääketieteellinen termi "olkanivelen alla olevaan onkaloon eli kainaloon". Aksillaarinen tarkoittaa kainaloon liittyvää (ei pidä sekoittaa sanaan apuväline eli auxiliary, mikä viittaa lisäapuun). Kainalokivulla voi olla monia mahdollisia syitä, joista useimmat eivät ole vakavia. On kuitenkin tilanteita, joissa lääkäriin hakeutuminen on tarpeen. Tässä artikkelissa käsitellään erilaisia sairauksia ja tiloja, jotka voivat vaikuttaa kainaloihisi.
Kainalokivulla on monta mahdollista aiheuttajaa, mutta yleisin ja vaarattomin on lihaksen venähdys eli ylirasitus. Useimmissa tapauksissa oireita voi helpottaa kotona levolla ja kevyellä venyttelyllä; lääkärin hoitoa ei useimmiten tarvita.
Lihasvenähdys kainalossa syntyy, kun yksi tai useampi alueen lihas venyy liikaa tai jopa repeää. Yleisimmin kyseessä on rintalihas (pectoralis major), pectoralis minor (ohut, kolmiomainen ylävartalon lihas) ja subscapularis (olkapään lapalihas).
Tyypillisiä oireita kainalon lihasvenähdyksestä ovat:
Toistuvat ja rasittavat käsiliikkeet—kuten painonnosto, heittäminen, soutaminen tai muut vastaavat liikkeet—voivat rasittaa kainalon lihaksia helposti, etenkin jos lihaksesi eivät ole tottuneet harjoitteluun tai lämmittelet huonosti.
Äkilliset käsiliikkeet voivat joskus vaikuttaa aksillaariseen hermoon ja aiheuttaa epämukavuutta. Aksillaarinen hermo alkaa kainalosta ja hermottaa olkavarren deltalihaksen, joka antaa olkapäälle pyöreän muodon, sekä teres minorin, yhden lapaluun neljästä kiertäjäkalvosimen lihaksesta, joka pitää olkaluun pään olkanivelessä mahdollistaen 360 asteen liikkeen. Olka-alueen vamma voi vaikuttaa aksillaariseen hermoon ja aiheuttaa kipua kainalossa.
Huono ryhti voi vaikuttaa kainaloa ympäröiviin hermoihin ja aiheuttaa kipua. Tapana oleva lysähtänyt asento tai pyöristyneet olkapäät voivat aiheuttaa epätasapainoa olkapään lihasten käytössä, mikä lisää lihasvenähdyksen riskiä kainalossa.
Jos sinulla on kainalon lihasvenähdys tai vaurioita tällä alueella, lepää ensin ja pyri vähentämään tulehdusta, sitten palauta liikerata lempeillä harjoitteilla.
Lepo. Vältä käden ja olkapään liikuttamista niin kauan kuin kipu tuntuu (ja vähän pidempäänkin). Anna kyseisille lihaksille aikaa parantua rauhassa.
Vähennä tulehdusta. Kylmäpakkaus tai jääpussi 15–20 minuuttia kerrallaan useita kertoja päivässä voivat helpottaa kipua ja tulehdusta. Reseptivapaat tulehduskipulääkkeet kuten ibuprofeeni tai naprokseeni voivat myös lievittää oireita.
Kun kipu ei ole enää akuuttia, voit aloittaa varovaiset harjoitukset voiman ja liikkuvuuden palauttamiseksi. Jos kipu palaa, lopeta harjoittelu heti ja anna itsellesi lisää aikaa parantua. Jos kipu on voimakasta, ota yhteyttä fysioterapeuttiin, joka voi suositella sopivia harjoitteita vammasi mukaan ja tukea toipumistasi.
Monet tilat voivat vaikuttaa kainalon rakenteisiin. Myös viereisten alueiden ongelmat, kuten niska, olkapäät tai rinnat, voivat aiheuttaa säteilevää tai heijastekipua kainaloon.
Pinnalliset vammat ovat usein helppo havaita, mutta syvemmistä rakenteista johtuva kipu voi olla vaikeampaa paikallistaa. Säteilevä kipu tuntuu sekä alkuperäisessä kohdassa että ympäröivissä kudoksissa. Heijastekipu tuntuu muualla kehossa kuin missä se on saanut alkunsa.
Muita tiloja, jotka voivat aiheuttaa kainalokipua, ovat:
Ihottumia voi tulla monista syistä, mutta kainaloissa yleisimmät ovat sheivauksen aiheuttama ihoärsytys eli "razor burn" ja aksillaarinen intertrigo, joka johtuu ihopoimujen hiertymisestä lämpimissä, kosteissa oloissa. Tähän ovat alttiimpia ne, jotka elävät tai työskentelevät kuumassa ja kosteassa sekä henkilöt, joilla on ylipainoa tai diabetes. Virukset, bakteerit ja sienet voivat pahentaa molempia tiloja.
Vältäksesi sheivausärsytystä, käytä puhdasta ja terävää partahöylää, ajamalla vastapestyihin, saippualla tai parranajovaahtolla voideltuihin kainaloihin kevyin, lyhyin vedoin. Ajon jälkeen huuhtele kylmällä vedellä ja painele iholle kylmäkääre huokosten sulkemiseksi. Kyseessä on tilapäinen vaiva, mutta jatkuvasti ärsytettynä voi kestää viikkoja parantua. Kaikki, mikä rauhoittaa ihoa ja vähentää tulehdusta, auttaa.
Intertrigo on yleinen tila, joka voi ilmetä kaikissa ihopoimuissa, joissa iho hiertyy vastakkain. Hiertymä vaurioittaa ihoa ja mikrobit (bakteerit, sienet) pääsevät lisääntymään. Kainalon intertrigon jälkitaudiksi voi kehittyä sieni-infektio kuten candida, tai bakteeri-infektio kuten staphylococcus aureus.
Intertrigo voi olla kivulias ja epämiellyttävä, etenkin jos se etenee kutinasta tai polttelevaan näppyyn ja lopulta haavautuvaksi, vuotavaksi tai pahanhajuiseksi infektioksi. Kuitenkin tila on hoidettavissa.
Jotta iho paranee intertrigosta, on tärkeää pitää alue kuivana, puhtaana ja viileänä. Käytä väljiä, hengittäviä vaatteita. Taputtele iho kuivaksi (älä hankaa). Voit käyttää viileällä asetettua hiustenkuivaajaa tai tuuletinta 2–3 kertaa päivässä kosteuden poistoon. Kevyt antiperspirantti auttaa hikoiluun (lue lisää hikoilusta). Jos infektioita ei ole, voit käyttää hiertymiä ehkäisevää voidetta tai suojata alueen harsolla tai ohuella puuvillalla.
Jos alue on tulehtunut, hakeudu nopeasti lääkäriin. Vain laboratoriokokeella voidaan varmistaa, onko kyseessä sieni-, virus- vai bakteeri-infektio. Kun diagnoosi on tiedossa, voidaan käyttää suun kautta tai paikallisesti annosteltavia mikrobilääkkeitä.
Jos huomaat yhden tai useita suuria patteja kainalossa, kyseessä voivat olla turvonneet tai tulehtuneet hikirauhaset. Tätä kutsutaan hidradenitis suppurativaksi (HS); sitä kutsutaan myös nimellä acne inversa, vaikka se ei teknisesti olekaan aknea.
HS on krooninen tulehduksellinen ihosairaus, joka vaikuttaa apokriinisiin hikirauhasiin, joita on varsinkin kainaloissa ja nivusissa, missä karvatuppia esiintyy. Syytä siihen, miksi näiden rauhasten tiehyet tukkeutuvat, ei vielä täysin tunneta, mutta kun ne tukkeutuvat, hiki jää kehoon ja syntyy oiva maaperä mikrobien kasvulle. Kyseessä on systeeminen tulehdustila, joka liittyy immuunijärjestelmään, muttei ole varsinaisesti autoimmuunisairaus. HS:llä on mahdollisesti myös geneettinen alttius, koska sitä esiintyy suvuttain.
HS alkaa usein murrosiässä ja voi edetä pienistä, punoittavista, kipeistä ja kutisevista näppylöistä suuriin kystiin, jotka vuotavat ja arpeutuvat parantuessaan; alueelle voi muodostua myös mustapäiden rykelmä. Tukkeutuneesta apokriinisestä rauhasesta voi kehittyä marmorikokoinen kysta. Nämä patit häviävät usein 1–2 viikossa, eikä niitä tule koskaan puristaa, sillä se pahentaa tilannetta.
Valitettavasti HS:ään ei ole parantavaa hoitoa, ja se pyrkii uusiutumaan. Jos sitä ei hoideta, voi seurauksena olla pysyviä ihovaurioita, imusolmukkeiden huonoa toimintaa, liikerajoituksia ja muita komplikaatioita.
Jos sairastat HS:ää, ole lempeä itsellesi. Se on kivulias ja elämää rajoittava sairaus, jota pahentaa haavojen erittämä, pahanhajuinen hiki ja bakteerit. Sairaus on systeeminen eikä johdu huonosta hygieniasta, mutta säännöllinen, hellävarainen ihonhoito voi auttaa. Syö terveellisesti, liiku ja nuku hyvin. Jos tupakoit, lopeta. Osa saa apua maitotuotteiden välttämisestä ja sinkkilisästä. Epsom-suolakylpy voi lievittää oireita ja rauhoittaa ihoa.
Ole hellä ihollesi pesun yhteydessä. Vältä kovia pesuaineita, kemikaaleja, säilöntäaineita ja hajusteita sekä alumiinisuoloja sisältäviä deodorantteja. Apteekin antiseptiset pesunesteet kuten bentsoyyliperoksidi alentavat bakteerimäärää ja auttavat hillitsemään hajua ja infektiota. Sheivaaminen voi vaurioittaa ihoa, joten karvanleikkuu on suositeltavampaa.
Tila voi pahentua vaikeaksi hoitaa kotona, joten pidä yhteys lääkäriisi—tarvittaessa voidaan määrätä antibiootteja, kortikosteroideja kivun ja tulehduksen hoitoon, A-vitamiinijohdannaisia ihon tukemiseen, biologisia valmisteita tai alipainehaavahoitoa tulehduseritteen poistoon.
Valitettavasti kainalokarvat ovat edelleen naisilla kiistanalainen aihe, vaikka kyseessä on täysin luonnollinen ilmiö. Kainaloiden (tai kehon muiden osien) sheivaaminen tai vahaus on esteettinen valinta, jolla ei ole merkittävää vaikutusta terveyteen tai hygieniaan.
Kainalokarvat yhdistetään usein hikoiluun, mutta sillä ei ole suoraa yhteyttä. Ihminen hikoilee karvoilla tai ilman, ja sheivaaminen tai vahaus voi edesauttaa sisäänpäin kasvavaa karvaa tai tulehdusta (esim. likaisella höylällä leikattu iho) ja näin lievästi lisätä hikirauhasten tulehduksen riskiä.
Lue lisää kehon karvoituksesta täältä.
Imusolmukkeet ovat pieniä, pavun muotoisia rakenteita, jotka sijaitsevat ympäri kehoa, suodattavat imunestettä ja auttavat tunnistamaan sekä torjumaan infektioita. Suurin osa imusolmukkeista sijaitsee syvällä vartalossa, mutta osa on lähempänä pintaa, esimerkiksi kainaloissa, kaulalla ja nivusissa. Kehossa olevan infektion aikana imusolmukkeet lähistöllä saattavat turvota ja muuttua araksi kosketukselle.
Imusolmukkeiden koko vaihtelee sijainnin mukaan. Kainaloiden solmukkeet ovat yleensä pienen pavun kokoisia eli noin 1 cm pituisia, rasvakudoksen ympäröiminä. Kun ne taistelevat infektiota tai tulehdusta vastaan, ne voivat turvota rypäleen kokoisiksi. Imusolmukkeiden kasvua kutsutaan lymfaadeniaksi; kun turvotus johtuu virus- tai bakteeri-infektiosta, puhutaan lymfadeniitistä.
Imusolmukkeet voivat muuttua aroiksi ja turvonneiksi esimerkiksi tavallisen flunssan vuoksi, mutta toisinaan ne voivat viitata vakavampiin tiloihin kuten autoimmuunisairauksiin (HIV/AIDS, lupus), erilaisiin syöpiin (mukaan lukien rintasyöpä), reumatauteihin sekä lukuisiin bakteeri-, virus- ja sieni-infektioihin.
Jos huomaat imusolmukkeiden turvonneen, tarkkaile muita mahdollisia oireita ja yleistä terveydentilaasi. "Turvonneet rauhaset" viittaavat johonkin muuhun sairastilaan, jonka syy pitää tunnistaa oikean lääkityksen (antibiootti, virus- tai sienilääke) aloittamiseksi.
Kyllä, joissakin tapauksissa kainalokipu on yhdistettävissä hormonitasojen vaihteluihin. Tiettyinä kuukautiskierron vaiheina, etenkin ovulaation ja premenstruaalisen vaiheen aikana, on tavallista, että rinnat aristavat. Tunto voi ulottua myös kainaloihin, joissa on runsaasti imusolmukkeita. Rintojen arkuus on yleistä myös raskauden ja perimenopaussin yhteydessä.
Visceraalikipu—sisäelinten aiheuttama kipu—voi joskus olla vaikeasti paikallistettavissa. Harvinaisissa tapauksissa vasemman kainalon kipu voi viitata sydänperäiseen ongelmaan, koska sydän sijaitsee rintakehän vasemmalla puolella.
Sydänperäinen heijastekipu, esimerkiksi sydänkohtauksen yhteydessä esiintyvä voimakas kipu, voi joskus tuntua vasemmassa kädessä, olkapäässä, leuassa tai kainalossa. Jos sinulla on voimakas ja jatkuva kainalokipu, johon liittyy rintatuntemuksia, hengenahdistusta, huimausta tai pahoinvointia, hakeudu välittömästi lääkärin hoitoon.
Lataa WomanLog nyt: