Jaa tämä artikkeli:

Miten tupakkatuotteet vaikuttavat sinuun ja mitä tapahtuu, kun lopetat

Tuskin yllättää ketään, kun kerron sinulle, että tupakointi on epäterveellistä. Silti moni jatkaa tupakointia säännöllisesti. Jopa ne, jotka pitävät itseään tupakoimattomina, saattavat silloin tällöin polttaa ystävien seurassa vaikkapa juoman äärellä.

Miksi niin moni tupakoi edelleen? Miksi eivät vain lopeta? Siksi, että se ei ole helppoa. Tässä artikkelissa keskustelemme tupakoinnin riippuvuudesta ja sen vaikutuksista terveyteen sekä annamme vinkkejä lopettamiseen.

Riippuvuuden osatekijät

Tupakan, suodattimen ja käärepaperin lisäksi savukkeisiin lisätään runsaasti muita aineita, kuten makuaineita ja kemiallisia yhdisteitä — keskimäärin yli 600 ainesosaa.

Savukkeiden kemikaalit tulevat useista valmistuksen vaiheista. Esimerkiksi nikotiinia löytyy luonnostaan tupakkakasvista, osa kemikaaleista siirtyy maaperästä tai lannoitteista, ja osa lisätään lehtiä käsiteltäessä. Kun savuke poltetaan, muodostuu uusia yhdisteitä – savusta löytyy jopa 4000 erilaista kemikaalia.

Tupakka valmistetaan tupakkakasvin lehdistä, jotka sisältävät nikotiinia. Nikotiini aiheuttaa riippuvuutta. Nikotiinin nauttiminen johtaa välillisesti dopamiinin vapautumiseen aivoissa. Dopamiini on hyvän olon välittäjäaine, sisäinen palkitsemisjärjestelmämme. Se saa meidät haluamaan lisää sitä, mikä lisää dopamiinitasoja – syöminen, seksi tai tupakointi. Mitä enemmän saat dopamiinia tietyistä toiminnoista, sitä enemmän haluat niitä tehdä – tästä seuraa riippuvuutta. Tupakointi kuuluu näihin erityisen helposti riippuvuutta aiheuttaviin asioihin.

Tupakanpoltto on monelle myös keino lievittää stressiä. Jotkut aloittavat tupakoinnin halutessaan kuulua joukkoon. Moni on sosiaalinen tupakoitsija, joka sytyttää savukkeen juhlapöydässä juoman kera. Tupakointi on myös psykologinen väline – se voi olla keskustelunavaus tai sallia tarvittavan hiljaisuuden.

Terveysriskit

Monet savukkeiden sisältämät aineet ovat haitallisia. Tarkastellaan tarkemmin kolmea niistä.

Nikotiini on alkaloidi (typpeä sisältävä orgaaninen yhdiste, jolla on voimakkaita biologisia vaikutuksia ihmisiin ja eläimiin). Useat kasvit tuottavat nikotiinia — pääasiassa tuholaisten torjunnan vuoksi — kuten peruna, tomaatti ja munakoiso sekä jotkut yrtit ja rikkaruohot, esimerkiksi hulluruoho ja maitohorsma. Tupakkakasvi tuottaa nikotiinia erityisen suurina pitoisuuksina — 20 000–40 000 miljoonasosaa (ppm).

Nikotiini voi toimia rauhoittavana tai piristävänä aineena – vaikutus riippuu annoksesta ja yksilöllisestä herkkyydestä. Nikotiinin mahdollisia haittavaikutuksia ovat ruokahalun väheneminen, sydämen sykkeen kiihtyminen, verenpaineen kohoaminen ja unen häiriintyminen. Lisäksi tupakoitsijat kokevat usein mielialan kohoamista, muistin sekä keskittymiskyvyn paranemista ja hetkellistä vireystilan nousua.

Säännöllinen nikotiinin saanti aiheuttaa muutoksia aivoissa, mikä saa aikaan vieroitusoireita, kun nikotiini jätetään pois.

Terva on yleisnimitys tupakkaa poltettaessa muodostuvalle kemialliselle aineelle. Terva sisältää suurimman osan niistä syöpää ja muita sairauksia aiheuttavista aineista, joita savukkeiden savussa esiintyy.

Savun hengittäminen lamauttaa tilapäisesti henkitorvea reunustavat värekarvat, jotka pitävät keuhkot puhtaana hiukkasista ja limasta. Kun värekarvat lamaantuvat, terva kulkeutuu syvemmälle keuhkoihin. Tervan kerääntyminen voi aiheuttaa lukuisia keuhkosairauksia – kuten keuhkoahtaumatauti (COPD), emfyseema, krooninen keuhkoputkentulehdus ja keuhkosyöpä.

Hiilimonoksidi (CO) on väritön, hajuton ja myrkyllinen kaasu, jota syntyy, kun hiiltä sisältävät polttoaineet eivät pala kokonaan. Sitä esiintyy sekä sisä- että ulkoilmassa, mm. kaasuliesissä, puu-uuneissa, lämmityslaitteissa, autojen pakokaasuissa ja tupakansavussa.

Hiilimonoksidi kulkeutuu keuhkoista verenkiertoon ja tarttuu hemoglobiinimolekyyliin, jonka pitäisi kantaa happea kehossa. Näin syntyy karboksihemoglobiinia. Happea ei pääse enää kuljetettavaksi hemoglobiinilla, johon CO on jo kiinnittynyt. Tämä prosessi vähentää veren kykyä kuljettaa happea ja rasittaa erityisesti sydäntä ja keuhkoja.

Meillä kaikilla on veressä pieni määrä karboksihemoglobiinia ympäristöaltistuksen vuoksi — yleensä alle 1 %. Tupakoitsijoilla osuus on huomattavasti korkeampi, jopa 20 %.

Jos verisolut eivät kanna tarpeeksi happea, sydän joutuu tekemään ylimääräistä työtä. Tästä syystä hiilimonoksidi on tärkeä sydän- ja verisuonisairauksien sekä sydänkohtausten aiheuttaja.

Savuton tupakka

Markkinoilla on monia savuttomia tupakkatuotteita, kuten purutupakka, nuuska, dip, joita pidetään suussa tai pureskellaan sekä liukenevia tuotteita, jotka vapauttavat nikotiinia esimerkiksi liuskoina tai pastilleina.

Toiset väittävät, että nämä tuotteet olisivat vaarattomampia kuin tupakointi, mutta tästä ei ole tutkimusnäyttöä. Pitkäaikainen savuttomien tupakkatuotteiden käyttö altistaa samoille terveysriskeille, mukaan lukien syöpä, sydänsairaudet, suu- ja nielusyövät sekä muut pahanlaatuiset kasvaimet.

Sähkösavuke

Sähkösavuke (e-savuke, höyrytupakka, vape) muistuttaa tupakkaa lähinnä ulkoisesti ja käytön tavoilta. Toisin kuin savuke, se ei sisällä tupakkaa, ei pala eikä muodosta savua. Hengitettävä höyry syntyy nesteestä, joka koostuu pääosin propyleeniglykolista, glyseriinistä, makuaineista sekä useimmissa tapauksissa nikotiinista.

Monet ajattelevat, että sähkösavukkeiden käyttö olisi haitattomampaa kuin tavallinen tupakointi, ja uskovat niiden auttavan lopettamisessa. Kuitenkin höyryttelyn epäillään aiheuttavan keuhkovaurioita. Vuonna 2019 nuorilla todettiin keuhkosairausepidemia, jonka lähteeksi paljastui sähkösavukkeet. Yhdysvaltain tautivirasto (CDC) käyttää termiä EVALI kuvaamaan sähkösavukkeisiin liittyvää keuhkovauriota.

Passiivinen tupakointi

Kun tupakoimaton hengittää toisen savukkeesta tulevaa savua, hänestä tulee 'passiivinen' tupakoitsija ja hän altistuu 'sivusavulle' (SHS). Siksi suurin osa maista on säätänyt tupakointikiellot ravintoloihin, kahviloihin ja muihin julkisiin tiloihin 90- ja 2000-lukujen vaihteessa.

Sivusavu aiheuttaa monia samoja terveysongelmia kuin aktiivinen tupakointi, kuten sydän- ja verisuonitaudit, keuhkosyöpä ja hengityselinsairaudet. Riskit kasvavat läheisyyden mukana. Tietoisuus SHS:n vaaroista on nykyään laajaa, vaikka riskiä ei täysin tunneta.

Yksi asia on varmaa – sekä aktiivinen että passiivinen tupakointi ovat terveydellesi haitallisia.

Tupakointi raskauden aikana

Raskaudenaikainen tupakointi on vahingollista sekä odottavalle äidille että lapselle. Tupakointi pienentää raskaaksi tulemisen mahdollisuutta ja lisää hedelmättömyysriskiä.

Raskauden aikaisen tupakoinnin aiheuttamia komplikaatioita ovat muun muassa:

• Kohonnut keskenmenon riski
  
• Korkeampi kohtukuoleman riski
  
• Korkeampi ennenaikaisen synnytyksen ja/tai pienipainoisen lapsen riski
  
• Suurentunut huuli- ja/tai suulakihalkion riski
  
• Suurempi kätkytkuoleman riski

Tupakoijasta savuttomaksi

Tupakoijat eivät ole tietämättömiä terveysriskeistä, mutta pelkkä tieto ei auta lopettamaan. Ajasta, tavasta tai poltettujen savukkeiden määrästä riippumatta, lopettaminen on iso haaste.

Tupakointi ei ole ainoastaan fyysinen riippuvuus vaan myös henkinen tapa, jonka murtaminen vaatii tahdonvoimaa. Nikotiinin vaikutus dopamiinituotantoon saa tupakoinnin tuntumaan tavalta lievittää tylsyyttä, ahdistusta tai jopa masennusta. Lopettaminen tarkoittaa keinojen etsimistä ikävien tunteiden hallintaan muuten.

Tupakointi on monelle osa päivittäistä rutiinia. Savuke voi tuntua oleelliselta kahvitauolla tai seksin jälkeen. Jos lähipiirissäsi on muitakin tupakoijia, lopettaminen tuntuu entistä vaikeammalta. Saatat huomata, että muiden tupakointi koetaan hiljaisena paheksuntana, kun itse päätät lopettaa – ja yhteiset tupakkihetket pitää korvata jollain muulla tavalla.

Laadi suunnitelma, joka sopii juuri sinulle. Joillekin toimii kaverisysteemi, toiset hyötyvät tupakoinnin lopettamiseen tarkoitetuista sovelluksista, ja jotkut turvautuvat nikotiinikorvaushoitoihin kuten laastareihin tai purukumeihin.

Yhtä oikeaa tapaa lopettaa ei ole, mutta näistä vinkeistä voi olla hyötyä ensimmäisten viikkojen aikana:

• Poista kiusaukset — heitä pois KAIKKI savukkeet ja sytyttimet
  
• Vältä laukaisijoita — pysy poissa ihmisistä, paikoista ja tilanteista, jotka muistuttavat tupakoinnista
  
• Muuta rutiinia — vaihda paikkaa tai järjestystä kaikessa, mikä normaalisti liittyy tupakointiin
  
• Pidä kädet kiireisinä, ettet tartu savukkeeseen
  
• Pure purkkaa himon yllättäessä
  

Mitä muuta voit tehdä? Kokeile liikuntaa stressin helpottamiseen ja kerro aikeistasi läheisille – tuki auttaa pysymään päätöksessä.

Kuten muissakin riippuvuuksissa, myös tupakoinnin lopettamisessa täytyy selviytyä vieroitusoireista. Yleisimmät vieroitusoireet ovat:

Voi esiintyä myös lisääntynyttä ruokahalua, päänsärkyä, unettomuutta, vapinaa, hidastunutta sydämen syketa, lisääntynyttä yskää, väsymystä, ummesta tai vatsavaivoja ja masennusta.

Vieroitusoireiden voimakkuus vaihtelee, mutta niihin kannattaa varautua. Muista, että oireet ovat väliaikaisia ja helpottavat muutaman viikon kuluessa. Ole itsellesi armollinen tänä aikana.

Terveys vastaan tapa

Ihmiset ovat sosiaalisia olentoja. Toistamme helposti lähipiirin tapoja, vaikka niihin liittyisi suuria riskejä. Vaikka asenteet tupakointiin ovat muuttuneet, erityisesti sosiaaliset tavat ovat vaikeita katkaista. Terveyttä ja hyvinvointia tukevien tapojen kehittäminen kannattaa pitkällä tähtäimellä.

Voit seurata kuukautisiasi WomanLogilla. Lataa WomanLog nyt:

Lataa App Storesta

Lataa Google Playsta

Jaa tämä artikkeli: