Naisiin Kohdistuva Terveyteen Liittyvä Väärä Tieto
Verkossa on valtavasti naisiin kohdistuvaa sisältöä, joista merkittävä osa liittyy terveyteemme ja hyvinvointiimme. Vaikka myrkyllisistä dieeteistä ja deittailutrendeistä olisi jo päästy eteenpäin, naisten maailmaan liitettävä väärä tieto on edelleen runsasta ja esiintyy monessa muodossa. Tämä artikkeli auttaa sinua tunnistamaan epäluotettavan tiedon, jotta osaat välttää sitä.
Digiaikana meillä on jatkuvasti pääsy tietoon, mutta kaikki tieto ei ole luotettavaa. Sisällöntuottajat antavat, tahallisesti tai tahattomasti, joskus harhaanjohtavaa tietoa – erityisesti naisille suunnatuilla aiheilla on helppo pelata ja esittää ne faktoina.
“Luin siitä internetissä – sen täytyy olla totta.” Tämä tuttu ironinen lausahdus muistuttaa meitä siitä, kuinka vaarallista tiedonjakaminen digiajassa voi olla. Catfishingista huijausmainoksiin: verkossa harhaanjohtaminen on arkipäivää, mutta sen hyödyt ovat liian suuret, että siitä voisi luopua. Yksi tärkeimmistä aiheista, joiden vuoksi etsimme tietoa netistä, on oma terveys.
Tutkimusten mukaan Euroopassa ja Yhdysvalloissa yli puolet väestöstä etsii tietoa terveydestä verkosta, ja naiset tekevät tätä useammin kuin miehet.
Sosiaalisen median monipuolisuuden sekä kohdennettuja mainoksia ja sisältöjä kasvavan merkityksen vuoksi kohtaamme terveystietoa verkossa säännöllisesti, vaikka emme tarkoituksella sitä etsisikään.
Jo pelkkä oman syötteen selaaminen tuo vastaan vinkkejä liikunnasta, ruokavaliosta ja muista elämäntapaan liittyvistä asioista. Erityisesti TikTok ja Instagram pursuavat algoritmien suosittelemia visuaalisesti houkuttelevia sisältöjä omien kiinnostusten mukaan.
Muista kuitenkin – terveysvalinnat vaikuttavat suoraan elämäämme, ja sisällöntuottajat ovat vain ihmisiä, jotka voivat tehdä virheitä tai jopa suoranaisesti valehdella myynnin vuoksi.
“Naisten aiheet”
Naiset saattavat kiinnostua terveysaiheista lukuisista syistä, mutta kotiin liittyvän henkisen kuorman vuoksi meiltä usein odotetaan sekä omaan hyvinvointiin panostamista että vastuun ottamista myös lasten, puolison ja iäkkäiden sukulaisten terveydestä. Siksi yleinen ja lisääntymisterveys, liikunta- ja ravintovinkit, lastenhoidon neuvot ja kodinhoito-ohjeet ovat aiheita, jotka toistuvat naisten suosimilla alustoilla.
Tiedämme miltä naisille suunnattu sisältö näyttää: se on ystävällistä ja rentoa, usein sukupuolittunein värein toteutettua. Keskustelunomainen sävy – kuin isosiskon tai hyvän ystävän neuvo – helpottaa monimutkaisten tai tylsien aiheiden omaksumista, mutta samalla voi kätkeä tietoon liittyviä puutteita ja tarkistamattomia väitteitä.
Hyvinvointi kattaa kaiken, ja miljoonat verkkopersoonat ympäri maailmaa kuuluvat “lifestyle”-vaikuttajien joukkoon, jotka jakavat terveystietoa – alalla naiset ovat enemmistönä.
Miehiinkin kohdistetaan harhaanjohtavia ja epäluotettavia väitteitä, erityisesti urheilussa ja lihasten kasvatuksessa. Silti naisille suunnatun väärän tiedon muodot ovat hyvin omaleimaisia – juuri niistä tämä artikkeli kertoo.
Mainonnan tarkoituksena on auttaa löytämään itselle sopivia tuotteita, mutta yrityksille “maskuliinisen” ja “feminiinisen” markkinoinnin erottelu on rahasampo. Sama tuote voidaan myydä eri kohderyhmille, “pinkkaa ja pienennä” naisille – ja nostetaan samalla hintaa.
On myös selvää, että yhteiskunnissa tietyt aiheet on perinteisesti rajattu naisten omiksi. Verkon tiedon- ja viihdeympäristöt jatkavat tätä vanhaa käytäntöä, mikä voi olla sekä voimaannuttavaa että rajoittavaa.
Turvalliset tilat naisille
Naiset eivät ole koskaan ennen voineet ilmaista itseään yhtä vapaasti kuin nyt. Monille TikTok, Instagram, YouTube ja lukemattomat blogit sekä verkkoyhteisöt tarjoavat turvallisia tiloja arjen jakamiseen ja huolien purkamiseen – juuri niistä aiheista, jotka aiemmin lakaistiin maton alle.
Vaikka negatiiviset kommentit yhä seuraavat postauksia esimerkiksi kuukautisista, lastenhoidosta ja kauneudenhoidosta, perinteisesti naiselliset aiheet saavat viimein arvoisensa näkyvyyden.
Monet naisten terveysasiat ovat kuitenkin edelleen heikosti tunnettuja. Vielä hiljattain tutkimuksissa käytettiin vain miespuolisia koehenkilöitä. Kuukautiskiertoa pidettiin tutkimukselle hankalana ja tarpeettomana tekijänä. Tämä on jättänyt naiset tietämättömiksi monista oman kehon ja terveyden puolista. Esimerkiksi klitoriksen todellista kokoa ja merkitystä selvitetään edelleen 2000-luvulla. Naisen tunteet mitätöidään yhä usein, ja PMS:ään ja vaihdevuosiin liittyvät aiheet ovat yhä väärinymmärrettyjä ja jopa pelättyjä.
Pääasiallisena kohderyhmänä lifestyle-vaikuttajille, joiden tarkistamaton neuvot asetetaan tavoitteeksi, naiset joutuvat vetämään omat johtopäätöksensä.
Väärä tieto vs. harhaanjohtaminen
Kummassakin käsitteessä on kyse puutteellisesta tai virheellisestä tiedosta, mutta niiden välillä on tärkeä ero.
Harhaanjohtaminen tarkoittaa tietoista valheellista tiedon levittämistä. Esittäjä tietää kertovansa puutteellista tai täysin väärää tietoa, mutta esittää sen silti totuutena. Usein tavoitteena on myydä jotain, edistää jonkun agendaa, luoda uskottavuutta, tai vahingoittaa kilpailijaa.
Halitoosin eli pahanhajuisen hengityksen merkitystä liioiteltiin 1900-luvun alussa, jotta markkinoille saatiin antiseptinen suuvedeksi esitelty tuote. Tutkittu tieteen termi kavalassa mainonnassa kasvatti myyntiä valtavasti. Samankaltaista markkinointia hyödynnetään yhä, vaikka kyseessä olisi kohtuullinen tuote.
Nykyään puhutaan usein harhaanjohtamisesta valeuutisten tai poliittisten agendojen yhteydessä, mutta yrityksillä ja vaikuttajilla on selvä taloudellinen kannustin valehdella – erityisesti, jos itse tuote ei ole erityisen hyvä.
Väärä tieto on virheellistä tai puutteellista tietoa, jota jaetaan ilman pahaa aikomusta tai halua johtaa harhaan. Verkossa väärää tietoa levittävä henkilö saattaa vain yrittää näkyä erikoisilla, uusilla näkemyksillä, mutta hän ei silti tahallisesti valehtele – kyse voi olla laiskuudesta, huolimattomuudesta tai tietämättömyydestä.
Esimerkiksi vastuuttomat kestämättömät dieetit tai treeniohjelmat innokkaammilta kuin kokeneilta vaikuttajilta kuuluvat usein väärän tiedon piiriin. Valitettavasti “ostaja varokoon”. Näissä tilanteissa huolellinen tiedon tarkistus ja taustatyö jää seuraajien velvollisuudeksi.
Jako-osuvuus voittaa tiedon laadun
Modernit myytit ja kaupunkitarinat leviävät somessa kulovalkean tavoin. Jos joku lupaa löytäneensä parhaan kotikonstin PMS:ään, akneen tai nuhakuumeeseen, ohjetta jaetaan nopeasti. Nuoret voivat “keksiä” vanhan, jo kumotun keinon, joka saa uudessa someympäristössä uuden kukoistuksen.
Suuri osa netin sisällöstä tähyää suosioon ja jakokelpoisuuteen luotettavuuden sijaan. Kiistanalaiset yksityiskohdat ja kauttaaltaan kumotut myytit nostetaan parrasvaloihin iskevillä otsikoilla tai hauskoilla videoilla. Sensaatiohakuisuus on huvittavaa kummitustarinoissa tai julkkisjuoruissa, mutta terveysväärän tieto voi olla vaarallista.
Naisten terveyteen liittyvä tieto on perinteisesti kulkenut sukupolvilta toisille kansanperinteiden ja sanontojen muodossa. Tällainen tieto sisältää usein myös arvokasta kokemusperäistä viisautta, mutta on vaikea erottaa hyödyllinen neuvo pelkästään “uskomuksesta” tai pötypuheesta. Erityisesti itsediagnostiikassa ja omatoimilääkinnässä näkillä “suolaa varauksella”.
Tutkimuksen ja tarkistettujen lähteiden puute
Monet vaikuttajat brändäävät itsensä elämäntapavinkkien levittäjinä, oli kyseessä kauneudenhoito, kodin tuunaus tai reseptit. Usein kuitenkaan vinkit eivät perustu tutkittuun tietoon.
WomanLogin artikkelien lopussa on aina lähdeluettelo, jotta lukija voi tarkistaa tiedon ja jatkaa omaa tutkimustaan. Jos ihailemasi vaikuttaja jakaa terveystietoa, tarkista lähteet – jos niitä ei ole, etsi aiheesta muuta tietoa ja tuplavarmista ennen ostopäätöstä tai neuvojen noudattamista.
Lähteiden laatu on ratkaisevaa. Netin perusteettomien väitteiden varaan rakentuva päätös on yhtä luotettava kuin erikoisen naapurin vinkki. Mistä hän todella tietää ja miksi kertoo juuri tämän faktan sinulle?
Kun oma terveys on vaakalaudalla, haluamme mahdollisimman luotettavaa tietoa. Tämä tarkoittaa yleensä asiantuntevien lähteiden – lääkärien, sairaaloiden, tutkijoiden – etsimistä ja mahdollisuuksien mukaan useampaa mielipidettä aiheesta. Me olemme itse vastuussa omista terveyspäätöksistämme.
Vaihtoehtoiset lähteet voivat joskus tuoda arvoa, mutta jos pääasiallinen terveysneuvo perustuu “värähtelyihin”, “kristalleihin”, horoskooppiin tai muuhun magiaan, on syytä pysähtyä miettimään.
Ajatusvirheet ja kognitiiviset harhat
Kaikki tekevät virheitä. Joskus kyse on ajatusrakenteiden virheistä, joita kutsutaan loogisiksi virhepäätelmiksi. Yleisimmät:
Cherry picking – eli poimitaan vain omia näkemyksiä tukevat faktat ja jätetään muu huomioimatta. Miten tätä voi välttää tietotulvassa? Taas – laatu korvaa määrän lähteissäsi. Jos kaksi suosittua vaikuttajaa suosittelee tiettyä teetä kuukautiskipuihin, mutta viisi lääketieteellistä sivustoa varoittaa siitä, vaikuttajien seuraaminen olisi sinulle epäedullista cherry pickingiä.
Kausaalivirhe – väite siitä, että koska toinen asia seuraa toista, ensimmäinen aiheutti toisen. “Korrelatio ei ole kausaliteetti.” Jos terveysvaivan saanut käytti jotain tuotetta ja vaiva poistui, ei siitä seuraa, että tuote olisi oikeasti tehokas. Muutos voi johtua monesta muusta samanaikaisesta tekijästä – sattumaa tai henkilökohtaista reaktiota.
Lääketieteelliseen käyttöön hyväksytyn tuotteen tai hoidon täytyy käydä läpi tiukka tieteellinen testaus, mihin vain ammattilaiset pystyvät.
Sosiaalisen median addiktio visuaalisiin meemeihin, klikkiotsikoihin ja raflaaviin heittoihin tylsistyttää kriittistä ajatteluamme ja tekee meistä alttiita jopa kymmenille loogisille virheille ja vahvistaa omia ajatusharhojamme.
Vahvistusharha tarkoittaa taipumustamme etsiä, tulkita ja muistaa sellaiset faktat, jotka tukevat jo valmiiksi omia käsityksiämme. Saatavuusharha johtaa meidät uskomaan, että jokin helposti mieleen tuleva on automaattisesti totta tai tärkeää.
Kun näemme samat “faktat” kerta toisensa jälkeen viraaleissa postauksissa ja videoissa, on helppo alkaa uskoa niiden olevan totta, vaikka tiedämme miten helppoa on väärentää tietoa, kuvakaappauksia ja valokuvia verkossa.
Tutkimus verkkoväärästiedosta on vasta aluillaan. Jo tehdyt tutkimukset ovat kuitenkin nostaneet esiin huolenaiheita. Esimerkiksi TikTokissa julkaistuista urologisten sairauksien videoista – munuaissairaudet, lasten yökastelu, virtsatietulehdukset ym. – vain 22 % perustui Euroopan urologiyhdistyksen julkaistuun tietoon, eikä yksikään maininnut lähteitä.
Sisällöntuottajat ja odotusten paine
Persoonallinen ote vetoaa. Kilpailussa someyleisöstä vaikuttajilta odotetaan koskettavia tarinoita ja omaan arkeen liittyviä kokemuksia lähes jokaisessa julkaisussa. Paine olla “aito” ja haavoittuvainen ruokkii outoja ilmiantoja täydellisistä iltarutiineista, kotitekoisista kasvomaskiohjeista ja vauvan puuterin korvaajista.
Vaikuttajat voivat myös pelätä myöntää olevansa väärässä – erityisesti silloin, jos kyseenalainen neuvo liittyy heidän brändiinsä vahvasti.
Algoritmit. Some-kanavat ja uutisalustat kehittyvät koko ajan älykkäämmiksi. Algoritmit keräävät tietoa mieltymyksistäsi ja tarjoilevat sinulle mainoksia ja sisältöjä, joista olet todennäköisesti kiinnostunut. Biisin tai villapaidan löytäminen helpottuu, mutta samalla algoritmit luovat suodatin-kuplia ja kaikukammioita, jotka vääristävät todellisuuskäsitystämme.
Vaikka viranomaiset ja valvontatahot vaativat somejättejä läpinäkyviksi algoritmien suhteen ja vastuuseen sisällöstä, on valtava vaikuttajajoukko kuitenkin pitkälti omillaan – ja postaukset, jotka nostavat meteliä, pääsevät näkyville.
Tieteenvastaiset terveysneuvot voivat olla esillä aivan näkyvästi, mutta niitä viljellään myös salaisemmissa yhteisöissä, jotka löytyvät vain tietyillä hashtageilla tai vaikuttajien kautta. Pro-anoreksia-yhteisöt elävät yhä Tumblrissa ja TikTokissa koodisanojen ja hashtagien avulla. Samanlaisia yhteisöjä on myös moniin muihin ääriryhmiin ja salaliittoteorioihin liittyen.
Miten välttää putoamasta väärän tiedon ansaan?
Internet on villi paikka, joten täysin väärän tiedon välttäminen on käytännössä mahdotonta. Silti voimme olla tarkkaavaisia ja suhtautua terveysneuvoihin terveellä varauksella. Paranoiaan ei ole syytä, mutta kriittinen suhtautuminen kannattaa.
Pidä seuraavat kysymykset mielessä selatessasi somea:
- Onko tieto uskottavaa? Mitkä ovat lähteet?
- Voisiko neuvo olla jollain tapaa haitallinen?
- Kuka muu jakaa samaa sisältöä?
- Vastaako tieto yleisesti hyväksyttyä terveystietoa? Jos ei, miksi?
- Hyötyykö vaikuttaja tai sivusto, jos noudatat neuvoa?
- Liittyykö sisältöön tai sen jakajiin kiistanalaisia asioita?
- Onko kohteena erityisen haavoittuvat ryhmät, kuten nuoret, raskaana olevat tai toipuvat henkilöt?
Jos päätät kokeilla verkosta löytyviä treenejä, elämäntapavinkkejä tai ruokavalioita, tee myös oma taustatyö ja harkitse lääkärin kysymistä seuraavalla käynnilläsi – ja lopeta heti, jos huomaat haitallisia vaikutuksia.
Lataa WomanLog nyt:
