Tuntemukset kehossani: Sähköisku – hätkähdyttävä oire
Vaikka ilmiö saattaa tuntua huolestuttavalta, se on todennäköisesti yleisempi kuin uskotkaan. Oletko koskaan äkisti tuntenut kehossasi yllättävää säväytystä, jysähdystä tai pistelyä? Tällaiset tuntemukset ovat erityisen yleisiä perimenopaussin aikana, kun vaihtelevat hormonitasot voivat vaikuttaa hermojemme toimintaan, mutta ilmiölle voi olla myös monia muita syitä.
Elimistön sähköisyys eli ihmiskehon sähkö on kiehtova aihe. Meillä kaikilla on sähköisiä impulsseja hermostossamme, jotka mahdollistavat liikkumisen, ajattelun ja toimintamme. Sähköiskun tuntemus on tavallinen sivuvaikutus esimerkiksi silloin, kun iskemme kyynärpäämme johonkin kovaan ja ärsytämme kyynärhermoa, joka kulkee käsivartta pitkin lähellä ihon pintaa kyynärtaipeessa. Mutta jos vahva sähköiskun tunne ilmaantuu ilman näkyvää syytä, se voi viitata vakavampaankin terveysongelmaan.
On useita syitä, joiden vuoksi voit saada äkillisesti sähköiskun kaltaisia tuntemuksia. Tämä on yleinen ilmiö ja useimmiten vaaraton. Epätavalliset lyhytaikaiset tuntemukset, kuten pistely, polttelu, puutuminen, "neulojen ja tappien" tunne sekä jopa sähköiskumaiset aistimukset, kuuluvat yleiskäsitteen parestesia eli aistihäiriö alle.
Valitettavasti oireen kokevat eivät aina tule otetuksi vakavasti. Mahdollinen merkki sairaudesta saatetaan vähätellä staattisena sähkönä tai "kuvitelmina". Sähköiskumaiset tuntemukset ovat kuitenkin hyvinkin todellinen oire, ja niille voi löytyä useita syitä.
Mistä sähköiskumaiset tuntemukset johtuvat?
Yleisin syy pistelyyn ja säväyksiin kehossa on hermojen puristus tai huono verenkierto. Hermoverkostomme välittää signaaleja aivoihin ja aivoista ulospäin – niiden ansiosta toimimme ja koemme ympäristömme. Kun hermo puristuu tai vaurioituu, se voi lähettää virheellisiä signaaleja, jotka tuntuvat esimerkiksi sähköiskuilta.
Hermon pinnistyminen
Hermon pinnistäminen ei vaadi paljoa. Hermoja kulkee kaikkialla kehossamme ja ne reagoivat liikkeisiimme ja arjen tekemisiin. Eniten hermopäätteitä on sormenpäissä, silmissä, navassa, nännissä, huulissa ja genitaalialueella. Joissakin paikoissa hermot ovat lähellä ihoa, muualla alttiimpia puristukselle.
Käsien rannekanavaoireyhtymä on tavallinen vaiva, jonka taustalla on usein toistuvat käden ja ranteen liikkeet, kuten tietokoneen näppäimistön käyttö ilman tukea tai vääränlainen hiirimatto, pianonsoitto tai poran käyttö. Kudos turpoaa ja painaa rannekanavan sisällä kulkevaa keskihermoa, estäen sen toiminnan. Ylikuormitus vahingoittaa hermoja ajan myötä, ellei niitä pääse lepuuttamaan ja venyttämään välillä.
Huono asento – esimerkiksi lysähtäminen näytön ääressä – kuormittaa selkärankaa ja puristaa niskan ja yläselän hermoja, aiheuttaen kipua ja migreeniä.
Vamma
Fyysiset vammat, kuten murtumat, sijoiltaan menot tai hermovammat, voivat johtaa parestesiaan ja muuhun hermoperäiseen oireiluun. Ole erityisen varovainen, jos tunnet sähköiskumaisia säväyksiä pään, niskan tai selkärangan vamman jälkeen ja hakeudu tarvittaessa hoitoon välittömästi.
Sairaudet
Rappeuttavat sairaudet kuten nivelrikko ja reuma voivat aiheuttaa tulehdusta ja edistää luupiikkien muodostumista nivelissä tai selässä. Tulehdus ärsyttää hermoja, ja luupiikit voivat myös painaa niitä aiheuttaen erikoisia tuntemuksia.
Perifeerinen neuropatia liittyy suoraan sähköiskutunteisiin kehossa. Kun aivojen ja selkäytimen (keskushermosto) ulkopuoliset hermot vaurioituvat, aistimukset muuttuvat. Perifeeriset hermot välittävät tietoa, kuten tuntoa, lämpöä ja kipua – niiden vaurioituminen muuttaa ympäristökokemustasi ja fyysisiä aistimuksiasi, aiheuttaen odottamattomia säväytyksiä, pistelyä tai kipua.
Perifeerinen neuropatia on yleinen diabeteksen oire. Korkea verensokeri vahingoittaa vasa nervorum -verisuonia, jotka ravitsevat hermoja. Pitkäaikaisena hapenpuute aiheuttaa suurta hermovauriota. Diabetes vaikuttaa myös elimistön aineenvaihduntaan ja moniin muihin kehon prosesseihin.
Yleisimmin perifeerinen neuropatia vaikuttaa jalkateriin ja kämmeniin – sähköiskut, nykiminen tai puutuminen voi paikantua juuri näihin, mikä on diabeteksen tyypillinen oire, joka voi johtaa vaikeaankin hermovaurioon tai kuolioon.
Diabeettista neuropatiaa hoidetaan lääkityksellä, liikunnalla ja kokonaisvaltaisella kasvispohjaisella ruokavaliolla. Jos huomaat pitkittyneitä neuropatiaoireita, etenkin jos olet diabeetikko, prediabeetikko tai sinulla on raskausdiabetes, keskustele oireistasi lääkärisi kanssa. Elämäntapamuutokset – parempi ruokavalio ja järkevä liikuntarutiini – ovat hyödyksi.
Muita sairauksia, jotka voivat aiheuttaa sähköiskumaisia tuntemuksia (usein jo varhaisessa vaiheessa), ovat muun muassa:
- ms-tauti
- munuaissairaudet
- kohtaukset
- mikroravinnepuutokset ja -ylijäämät, erityisesti B12-vitamiini, kalsium ja kalium
- ihosairaudet
- fibromyalgia
Ulkoiset tekijät
Suurin osa meistä on joskus saanut staattisen sähköiskun. Tämä tapahtuu, kun kehoon kertynyt varaus purkautuu koskettaessasi ovenkahvaa, villapuseroa tai toista ihmistä. Kyseessä on tuttu ilmiö ja myös hauska fysiikan koe lasten kanssa.
Staattinen sähkö on sähkövarauksen kertymistä esineen pinnalle. Kaikki aineet koostuvat atomeista, joita muodostavat negatiivisesti varautuneet elektronit, positiivisesti varautuneet protonit ja neutraalit neutronit. Atomissa on yhtä monta protonia kuin elektronia, joten se on sähköisesti neutraali. Elektronit eivät kuitenkaan aina pysy omissa atomeissaan, vaan voivat siirtyä pinnalta toiselle, kun kaksi esinettä hierovat toisiaan vasten. Jos piiriä ei ole, varaus kertyy pinnalle, kunnes se purkautuu. Ylimääräinen elektroni tekee varauksesta negatiivisen, vajaus taas positiivisen. Erimerkkiset varaukset vetävät toisiaan puoleensa, samanmerkkiset hylkivät.
Esimerkiksi jos kävelet nylonmatolla kumipohjaisilla kengillä, keräät ylimääräisiä elektroneja, jotka purkautuvat seuraavan kerran koskettaessasi metallia tai jotain muuta, jossa on positiivinen varaus. Myös hiukset nousevat pystyyn, kun riisut villapipon talvella tai hierot päätä ilmapallolla. Tämä johtuu siitä, että hiukset ovat keränneet ylimääräistä sähköä ja samanmerkkisen varauksen vuoksi hylkivät toisiaan.
Voivatko hormonit aiheuttaa staattista sähköä?
Hormonit, elimistön omat kemialliset viestinviejät, säätelevät fysiologisia toimintoja ja vaikuttavat siihen, miten havainnoimme maailmaa. Hormonit eivät suoraan aiheuta staattista sähköä, mutta voivat epäsuorasti vaikuttaa tekijöihin, jotka lisäävät staattisen sähkön kertymistä iholla.
Kuten tiedämme murrosiästä, hormonit vaikuttavat ihon kuntoon. Hormonaaliset vaihtelut – esimerkiksi murrosiässä, raskaudessa tai kuukautiskierron aikana – muuttavat ihon kosteutta, pH-arvoa ja talintuotantoa, mikä vaikuttaa myös ihon sähkönjohtavuuteen.
Vesi johtaa sähköä. Kuiva iho johtaa huonommin sähköä, joten staattista sähköä kertyy helpommin. Kostea iho purkaa varausta helpommin. Jos siis kärsit jatkuvista sähköiskuista, tarkastele ympäristöäsi ja ihonhoitoasi. Lämmittäminen tai viilentäminen kuivattaa ilmaa, joten tuuleta huoneet ja käytä tarvittaessa ilmankostutinta tai hanki huonekasveja. Synteettiset materiaalit, kuten nailon ja luonnonvilla, ovat yleisiä syypäitä. Myös kosteusvoiteet auttavat.
Hikoilu lisää ihon kosteutta ja vähentää staattisen varauksen kertymistä. Hormonimuutokset vaikuttavat kuitenkin myös hikoiluun, mikä voi muuttaa sähköiskujen yleisyyttä.
Mitä ovat sähköiskut kehossa perimenopaussin ja menopaussin aikana?
Kuten murrosiässä, kun hormonituotanto kiihtyy, myös perimenopaussissa naisen kehossa tapahtuu suuria muutoksia – ja osa oireista voi olla hyvin epämukavia, kuten sähköiskumaiset tuntemukset.
Estrogeeni- ja progesteronitasojen vaihtelut vaikuttavat hermojen toimintaan. Hormonaaliset muutokset voivat myös heikentää verenkiertoa hermoihin, mikä lisää hermovaurioiden ja perifeerisen neuropatian riskiä. Tämä on syy siihen, miksi osa naisista kokee sähköiskumaisia tunteita vaihdevuosissa. Tuntemuksia kuvaillaan usein lyhyiksi, pistäviksi tai iskevän kaltaisiksi kivun aalloiksi eri puolilla kehoa, kuten käsissä, jaloissa, kämmenissä tai jaloissa. Niiden kesto ja voimakkuus vaihtelee, ja niitä voivat seurata muut oireet kuten pistely, puutuminen tai polttava tunne.
Sähköiset säväykset ja kuukautiskierto
Kuten kuumat aallot, myös lievät sähköiskumaiset tuntemukset tunnetaan perimenopaussin oireena. Hormoniperäistä säväytystuntemusta voi kuitenkin esiintyä myös kuukautisia saavilla naisilla.
Estrogeenitasot vaihtelevat kuukautiskierron eri vaiheissa. Osa naisista kokee tiettyinä ajankohtina hermoston herkkyyden lisääntymistä, mikä voi näyttäytyä sähköiskumaisina aistimuksina. Myös verenkierron ja nestekiertoon liittyvät muutokset voivat turvottaa kudoksia ja painaa hermoja aiheuttaen puutuneisuutta, pistelyä tai sähköiskumaisia tuntemuksia paikallisesti.
Mikä on salamasärky vulvassa?
Käsiteltyjen hermosäväytysten ja hormonivaihteluihin liittyvien tuntemusten lisäksi osa naisista kokee erittäin tarkkarajaisen sähköiskumaisen tuntemuksen sukuelimissä, jota kutsutaan arkikielessä salamasärky vulvassa.
Kohdun limakalvo, kuten kohdunkaula, sisältää lihaksia ja runsaasti hermopäätteitä. Hormonitasojen vaihtelut, tulehdus tai ärsytys – mukaan lukien gynekologiset toimenpiteet kuten papa-näytteenotto – voivat lisätä hermojen herkkyyttä ja aiheuttaa terävää, salamanomaista kipua kohdunkaulassa tai emättimessä.
Kuukautisten aikana kohtu supistelee poistaakseen limakalvon kuukautisveren mukana. Voimakkaat supistukset voivat joskus tuntua sähköiskuilta. Samoin raskauden aikana kohdun kasvaessa ja valmistautuessa synnytykseen supistukset voivat aiheuttaa samanlaisia tuntemuksia.
Muita syitä sähköiskumaisille tuntemuksille kohdussa ja kohdunkaulassa voivat olla:
- kohdun supistukset
- hermojen herkkyys
- erilaiset gynekologiset sairaudet, kuten endometrioosi
- tulehdus tai infektiot
- gynekologiset toimenpiteet, kuten kohdunkaulan koepalan otto tai kierukan asennus ja poisto
Satunnaiset lievät sähköiskut silloin tällöin eivät ole vaara. Niitä esiintyy lähes kaikilla joskus. Jos kuitenkin oireet ovat voimakkaita, toistuvia tai niihin liittyy muita oireita, käänny lääkärin puoleen selvittääksesi tilannetta ja tarvittaessa saadaksesi apua.
Lataa WomanLog nyt:
