Suhteesi kehoosi ja kehon dysmorfinen häiriö
Meillä kaikilla on päiviä, jolloin emme tunne oloamme kotoisaksi omassa kehossamme. Yhteiskunnalliset kauneusihanteet, median paine ja liikunta- sekä kauneusalan mainokset voivat ajoittain heikentää itseluottamustamme. Kielteisen kehonkuvan vakavin ilmentymä tunnetaan nimellä kehon dysmorfinen häiriö (BDD). Riippumatta siitä, miltä kehostamme tuntuu, voimme vahvistaa suhdetta siihen. BDD:stä on mahdollista toipua.
Kehon dysmorfinen häiriö, aiemmin kehondysmorfia, on krooninen mielenterveyden häiriö, jonka lääketieteen ammattilainen voi diagnosoida. Henkilöt, joilla on BDD, ovat pakkomielteisesti huolissaan fyysisen ulkonäkönsä “vioista”—piirteistä, jotka ovat usein muille näkymättömiä tai merkityksettömiä.
Tuntuuko tämä tutulta? Huolehditko jatkuvasti ulkonäöstäsi? Jokainen meistä tekee tätä jonkin verran. Jotkut meistä—arvioiden mukaan jopa 1 ihminen 50:stä—käyttää kohtuuttoman paljon aikaa ulkonäkönsä miettimiseen.
Jos joka kerta katsoessasi itseäsi peilistä tai valokuvasta huomiosi kiinnittyy heti siihen kehosi kohtaan, jota inhoat—olipa kyse nenän muodosta, kaksoisleuasta, hiuksista tai karvoituksesta, rintojen muodosta, tai kehon yleisestä muodosta ja koosta, kyseessä saattaa olla merkki kehon dysmorfisesta häiriöstä. BDD vaikuttaa sekä naisiin että miehiin suunnilleen yhtä paljon ja on yleisempää nuorilla ja nuorilla aikuisilla, vaikka muiden ikäryhmien BDD saattaa olla alidiagnosoitu ja he kärsivät hiljaisuudessa.
BDD:tä sairastavat voivat käyttää tuntikausia ulkonäkönsä tarkkailuun ja pyrkiä “parantamaan” sitä. He vertaavat itseään sosiaalisessa mediassa nähtyihin kuviin, hakevat jatkuvasti varmistusta muilta ja käyttävät usein suuria summia kauneudenhoitoon tai plastiikkakirurgiaan, toivoen että se korjaa heidät. Osa BDD-potilaista tarkkailee itseään jatkuvasti peilistä, kun taas jotkut välttelevät peilejä ja valokuvia viimeiseen asti. He jäävät kiinni pakonomaisiin, ulkonäköön liittyviin käyttäytymismalleihin (kuten liialliseen laittautumiseen tai epätoivottujen kehonosien peittelyyn) ja kohtaavat voimakkaita, tunkeilevia ajatuksia ulkonäöstään ja siitä, kuinka kuvittelevat muiden heidät näkevän. BDD ei ole tavanomaista epävarmuutta, vaan kielteistä pakkomiellettä, joka aiheuttaa huomattavaa stressiä ja mielipahaa, vie hyvinvointia ja häiritsee mahdollisuutta elää tervettä elämää.
Henkilö, joka kärsii BDD:stä, saattaa kieltäytyä osallistumasta sosiaalisiin tilaisuuksiin pelätessään joutuvansa naurunalaiseksi ulkonäkönsä vuoksi; pienikin “epätäydellisyys” nähdään “suurena vikana” ja todisteena siitä, että koko keho on “ruma” ja “arvoton”. Yleinen piirre BDD:ssä on jatkuva pelko ulkopuolisesta tuomitsemisesta ja samaan aikaan tarve hakea ulkoista hyväksyntää.
Mistä BDD johtuu?
Kuten useimmissa psyykkisissä häiriöissä, kehon dysmorfinen häiriö voi syntyä useista syistä; taustalla on usein ympäristötekijöiden (esim. koulukiusaaminen), psykologisten (esim. negatiivinen minäkuva, heikko itsetunto) ja biologisten (esim. perinnöllinen alttius) yhdistelmä.
Oma tai perheen historia pakko-oireista häiriötä, masennusta, ahdistusta ja muita mielenterveyden ongelmia sekä persoonallisuustekijät kuten perfektionismi voivat edesauttaa BDD:n kehittymistä. Kiusaaminen ja vertaisten paine näyttää tietyltä ovat myös usein vaikuttamassa.
Jos BDD-pakkomielle liittyy kehon painoon, sairastuneella on myös kohonnut riski syömishäiriön kehittymiselle, koska niissäkin on taipumusta esiintyä ahdistuneisuutta, negatiivista kehonkuvaa ja perfektionismia. BDD:ssä kyseessä on kuitenkin yleensä yksi tietty kehonosa, joka aiheuttaa erityisen suurta inhoa.
Miten BDD:tä hoidetaan?
Hyvä uutinen on, että BDD:stä voi toipua ammattimaisen mielenterveysavun avulla. Silti on tavallista, että oireista kärsivät välttelevät avun hakemista, joko siksi etteivät täysin tunnista omia pakkomielteisiään tai koska pelkäävät joutuvansa uudelleen pilkatuksi ottaessaan puheeksi “merkityksettömän” ongelman.
On tärkeää ymmärtää, että BDD:n kaltaiset mielenterveyshäiriöt esiintyvät usein yhdessä muiden, kuten ahdistuksen, masennuksen, OCD:n tai PTSD:n kanssa. Koulutettu terapeutti voi auttaa sinua tunnistamaan taustalla olevat ongelmat ja työstämään kokonaisvaltaista hyvinvointia.
BDD on krooninen tila. Tämä tarkoittaa, että se vie aikaa ja vaatii usein yhdistelmän erilaisia hoitomuotoja ja elämäntapamuutoksia, sekä mahdollisesti useamman terapiajakson. Älä lannistu, vaikka muutos ei ole nopea. Ole kärsivällinen itsellesi ja edistä parantumistasi aktiivisesti.
Yksi suosituimmista BDD:n hoitomuodoista on kognitiivinen käyttäytymisterapia (KKT). Koulutetut KKT-terapeutit työskentelevät asiakkaan kanssa tunnistaakseen negatiivisia ajatusmalleja ja epäloogisia käyttäytymisiä sekä kehittääkseen käytännöllisiä ratkaisuja niiden korvaamiseksi hyödyllisemmillä arjessa. KKT ei välttämättä käsittele vanhojen tunne-elämän haavojen syitä, mutta se antaa konkreettisia työkaluja arjen haasteiden voittamiseksi.
Vaikeammissa BDD-tapauksissa lääkitys voi olla hyödyllistä. Taustalla oleva masennus ja ahdistuneisuus voidaan hoitaa masennuslääkkeillä, ja SSRI-lääkkeet (selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät) ovat usein tehokkaita pakko-oireiden rauhoittamisessa ja tunkeilevien ajatusten helpottamisessa. SSRI-lääkkeet auttavat kehon tuottaman serotoniinin pysymään kierrossa pidempään, sillä esimerkiksi BDD:hen ja masennukseen liittyy usein matalat serotoniinitasot aivoissa. SSRI:t ovat yleisesti hyvin turvallisia ja niiden on osoitettu helpottavan BDD:n ja OCD:n oireita huomattavasti.
Vertaistuki samankaltaisiin kokemuksiin auttaa. Kehon dysmorfisen häiriön vertaistukiryhmiä löytyy monin paikoin ja myös verkossa. Tuki ryhmässä vähentää stigmaa, auttaa ymmärtämään käytöstäsi sekä tarjoaa rohkaisua ja tukea.
BDD on erityisen yleistä nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa. Tämä on vakava häiriö, jolla voi olla vakavia seurauksia. Varhainen puuttuminen on usein tehokasta vakavampien oireiden kehittymisen ehkäisyssä. Jos huomaat BDD:n merkkejä lähipiirin nuorissa (tai kenessä tahansa), älä ohita niitä. Ole hienotunteinen ja tarjoa ystävällistä tukea, mutta varautu myös siihen, että apu torjutaan. Jos huomaat jonkun kamppailevan, kuuntele, hyväksy ja kunnioita heidän tunteitaan, vaikka et itse ymmärtäisi niitä täysin. Voit auttaa löytämään terapian tai vertaistukiryhmän ja tukea omahoitokäytännöissä. Huomaa pienetkin onnistumiset ja tarkkaile, mitkä tekijät laukaisevat pakonomaista käytöstä. “Pidä tilaa” heille ja tarjoa käytännön apua.
Ole tarkka sanojesi kanssa äläkä kommentoi kenenkään tiettyä kehonosaa. Vaikka tuntuisi hyvältä vitsailla toisen häiriötä aiheuttavasta kohdasta, tämä lähestymistapa pahentaa asiaa. “Hei, älä huolehdi siitä oudosta luomesta/vatsamakkarasta/vinosta nenästä niin paljon” on pyyntö ihmiselle, joka ei pysty hallitsemaan ahdistustaan “siitä luomesta”, painaa pelkonsa alas ja teeskennellä että se ei ole ongelma – ja samalla laittaa kyseisen kehonosan muiden huomion kohteeksi, mikä on heidän pahin pelkonsa. Sosiaalinen paine on yksi suurimmista kehonkuvaan liittyvien mielenterveyden häiriöiden syistä, älä siis lisää painetta joka heillä jo on.
Plastiikkakirurgia
Ihmiset, joilla on pakkomielle tietystä viasta, haaveilevat usein plastiikkakirurgiasta. Moderni plastiikkakirurgia on kehittynyt pitkälle ja voi korjata aiemmin mahdottomia ongelmia lähes jäljettömästi. Plastiikkakirurgi voi muuttaa esimerkiksi leuan, rinnan tai pakaroiden muotoa sekä poistaa sairauksien tai leikkausten jättämät arvet varsin helposti.
Kuitenkin BDD:tä sairastavien ydinongelma ei ole “epämiellyttävä” kehonosa, vaan kielteinen pakkomielle, heikko itsetunto, tunkeilevat ajatukset ja ne monet stressintäyteiset tunnit, jotka tähän häiriöön katoavat. Ammattilaiset ovat yksimielisiä siitä, että plastiikkakirurgia ei ole tehokas hoito psykososiaalisiin ongelmiin, ja se voi aiheuttaa jopa lisää komplikaatioita pakkomielteiselle mielelle. Vaurioituneen itsetunnon korjaaminen ja pakonomaisen käytöksen katkaiseminen eivät kuulu kirurgisen hoidon mahdollisuuksiin. BDD:stä kärsivä etsii todennäköisesti jatkuvasti uusia “korjattavia” vikoja.
En ole saanut BDD-diagnoosia, mutta tunnistan piirteitä! Mitä nyt?
Jos sinulla ei ole BDD-diagnoosia, mutta koet vahvoja kielteisiä tunteita ulkonäköäsi kohtaan, tässä muutama asia, joilla voit alkaa parantaa suhdettasi kehoosi:
- Etsi verkosta omaan ahdistukseesi sopiva itsearviointitesti ja ala käsitellä oireitasi.
- Muista riittävä uni, terveellinen ruoka, säännölliset kävelyt—kaikki hyväksi todettu!
- Huolehdi riittävästä nesteytyksestä.
- Varmista, että vaatteesi, myös rintaliivisi, ovat oikean kokoisia. Vaikka kokomerkintä olisi suurempi tai pienempi kuin toivot, hyvin istuvat ja mukavat vaatteet lisäävät välittömästi mukavuuden tunnetta.
- Rajoita sosiaalisen median ja kehonkuvaa heikentävien verkkosivujen selailua mahdollisimman paljon.
- Etsi body positivity ja body neutrality -sisältöä netistä, sivustoja jotka juhlistavat aitoja vartaloita—arpia, vatsamakkaroita, raskausarpia, kaikkea!
- Huomaa itsessäsi ja muissa ulkonäön “virheiden” huomaaminen. Mieti miksi tunnet näin ja mitä arvostelusi tarkoittaa sinulle, mistä se kumpuaa.
- Kiitä kehoasi siitä, mitä kaikkea se tekee sinulle viikon ajan. Voit pitää päiväkirjaa ja seurata ajatuksiasi.
- Löydä lyhyt meditaatio- tai hengitysharjoitus, joka puhuttelee sinua ja harjoittele sitä säännöllisesti muutaman viikon ajan. Pohdi kokemustasi. Ehkä haluat ottaa sen pysyväksi osaksi arkeasi.
Kauneusihanteiden rumat juuret
Viime vuosikymmeninä on tapahtunut asennemuutos monissa maissa: ymmärrys toisiamme kohtaan on lisääntynyt. Kukin meistä voi vaikuttaa myönteisesti harjoittamalla hyväksyntää muita ja myös itseämme kohtaan. Näin luomme paremman maailman myös tuleville sukupolville.
Pelko vierasta kohtaan, viha kaikkea “oudoksi” koettua—kehotyypin tai ihonvärin, joka poikkeaa vallalla olevista käsityksistä, erilaisen kykyjen ja rajoitteiden yhdistelmän—ei kuulu myötätuntoisen 2000-luvun yhteiskuntaan. Vahvistamalla itsemyötätuntoa voimme puolustautua mielivaltaisia, tuotteiden ja ajatusten myymiseksi luotuja standardeja vastaan.
Harjoittele lempeyttä ja myötätuntoa itseäsi kohtaan ja ole ystävällinen muita kohtaan—silloin vedät puoleesi samoin ajattelevia. Juhli itseäsi sellaisena kuin olet. Kauneus ja epätäydellisyys, valo ja varjo—maailmassa ei ole toista samanlaista kuin sinä ja maailmalla on sinut! Älä pelkää pyytää apua; jokainen meistä tarvitsee tukea joskus. Me uskomme sinuun!
Voit seurata kuukautisiasi WomanLogilla. Lataa WomanLog nyt:
